Menin hoitoon 8 kk:n ikäisenä ja olen kohtuullisen täyspäinen :O

En vaan jaksa tota "kuka hullu vie vauvan hoitoon"-keskustelua.

Tähän pinoon ne, jotka ovat aikoinaan menneet hoitoon alle vuoden ikäisenä.

Halutessaan voi myös kertoa, onko tullut traumoja hoidosta ja kuinka syvään ongelmakierteeseen aikainen hoito johti? Vai onko sittenkin kohtuullisen normaali?

 

ja loppuun koluttu, olikos muuta?

 

Mä oon ollu alle 6kk kun on hoitoon laitettu ja ihan suht mukana tässä menossa kumminkin..Asiat kun ei aina oo niin yksinkertasia..

 

Mää menin hoitoon vuonna -82 ja olin 9 kk ikäinen, ei traumoja. Ekat muistikuvat hoidosta on vasta 3-vuoden iässä. Niissäkin muistoissa muistan vain kun äiti pisti mut hoitopaikan oranssiin pinnasänkyyn nukkumaan.

 

Täällä yksi :wave: Ja kuvittelen olevani suht normaali

 

Tiedän lapsen joka on pakosta ollu hoidossa 3viikkosesta lähtiin ja ei tytöstä huomaa mitään poikkeavaa...

 

Itse olin kotona koulun alkuun asti ja olen aika hankala ja huonon itsetunnon omaava luonne.
Lapset taas molemmat menivät 10 kk nuorina kunnalliseen päivähoitoon ja heillä on paljon ystäviä ja pärjäävät hyvin porukassa, itsetuntoa riittää muillekin. Kiva muuten kun on tällainenkin aloitus joskus eikä aina vaan niitä jossa paasataan siitä että äidin pitäisi jäädä kotiin kuudeksi vuodeksi yms. yms.

 

mä oon ollut kans 9kk ikänen ja pidän kyllä itteeni ihan normaalina

 

Itse olin kotona koulun alkuun asti ja olen aika hankala ja huonon itsetunnon omaava luonne.
Lapset taas molemmat menivät 10 kk nuorina kunnalliseen päivähoitoon ja heillä on paljon ystäviä ja pärjäävät hyvin porukassa, itsetuntoa riittää muillekin. Kiva muuten kun on tällainenkin aloitus joskus eikä aina vaan niitä jossa paasataan siitä että äidin pitäisi jäädä kotiin kuudeksi vuodeksi yms. yms.

Sehän se ongelma onkin, että lastenhoito on näköjään edelleen vain äitien asia. Onko tämän palstan äideillä miehiä kuvioissa ollenkaan, kun täällä ei ole näköjään ensimmäistäkään ISÄÄ joka olisi hoitanut lapsia ja äiti ollut töissä?

Oikeasti, ei ole paljon kohtalotovereita, vaikka sentään isien osallistumisesta lastenhoitoon on paasattu vuosikymmenet.

 

mut laitettiin hoitoon ku olin 7kk....muistan ku olin hieman isompi että mulla oli vuosia kestävä äidin kaipuu.
se ei kyllä johtunut siitä että jouduin aikaisin hoitoon vaan siitä että äitini teki tuplatyövuoroo melki päivittäin.... :'(

 

Itse olin kotona koulun alkuun asti ja olen aika hankala ja huonon itsetunnon omaava luonne.
Lapset taas molemmat menivät 10 kk nuorina kunnalliseen päivähoitoon ja heillä on paljon ystäviä ja pärjäävät hyvin porukassa, itsetuntoa riittää muillekin. Kiva muuten kun on tällainenkin aloitus joskus eikä aina vaan niitä jossa paasataan siitä että äidin pitäisi jäädä kotiin kuudeksi vuodeksi yms. yms.

Mä peesaan sinua.Ja siksi olenki käynyt välillä töissä että lapset pääsee hoitoon ja tottuu että se ei ole aina äiti tai isä keneen luottaa.
Minulle oli shokki lähtä kouluun ku en ollut ollu koskaan misään kerhossa enkä hoidossa.

 

jossai maissahan laitetaan jo 3kk, esm. briteissä ä-loma on 3kk muistaakseni

Must tuntuu, et huonompaa tekee lapselle olla kotona liian kauan, pitää sosialisoitua

 

Silti se vaan on aina yhtä kamalaa sivusta seurata, kun alle vuoden ikäinen tuodaan reppana silmät ristissä kuuden jälkeen hoitoon. Revitään sängystä puoliväkisin ylös ja kun äiti lähtee, vääntyy lapsen suu itkuun. Tuskallinen huuto jatkuua KAUAN äidin mentyä. Ei noin pieni millään tajua miksi äiti jättää hänet vieraille hoitoon, ei tuon ikäinen kaipaa vielä ikäistään seuraa. Se mitä tuon ikäinen kaipaaon kiireettömät aamut, selkeät rutiinit ja oman äidin ja/tai isän läheisyys .
NIIIIN moni, liian moni perustelee vauvan hoitopon vientä sillä ettei pärjää. Pötyä ja huonon omantunnon hiljentämistä. IHAN taatusti pärjää (omaa kokemusta on! ) JOS haluaa tinkiä ja olla hiukan vähemmillä huvituksilla sen pienen hetken kun lapsi on pieni....

 

En vaan jaksa tota "kuka hullu vie vauvan hoitoon"-keskustelua.

Tähän pinoon ne, jotka ovat aikoinaan menneet hoitoon alle vuoden ikäisenä.

Halutessaan voi myös kertoa, onko tullut traumoja hoidosta ja kuinka syvään ongelmakierteeseen aikainen hoito johti? Vai onko sittenkin kohtuullisen normaali?

Ole nyt hyvä ihminen hiljaa. Fanaattiset kotiäidit ei taatusti kestä romahtamatta sitä tietoa, että lapsi voi selvitä hengissä ja täysipäisenä jonkun muunkin hoidossa kuin äidin.

 

en oo vieny eikä mua oo viety, enkä usko että lapsi siitä täyspäisyytensä menettäisikään, mutta minä menettäisin, jos omani veisin. B)

 

En vaan jaksa tota "kuka hullu vie vauvan hoitoon"-keskustelua.

Tähän pinoon ne, jotka ovat aikoinaan menneet hoitoon alle vuoden ikäisenä.

Halutessaan voi myös kertoa, onko tullut traumoja hoidosta ja kuinka syvään ongelmakierteeseen aikainen hoito johti? Vai onko sittenkin kohtuullisen normaali?

Ole nyt hyvä ihminen hiljaa. Fanaattiset kotiäidit ei taatusti kestä romahtamatta sitä tietoa, että lapsi voi selvitä hengissä ja täysipäisenä jonkun muunkin hoidossa kuin äidin.

hauska ilmaisu...fanaattiset kotiäidit!
Olenkohan mä sellanen,kun kirveelläkään et tyttöä hoitoon vielä veis(2v2kk). En vaan halua misata mitään. Musta kukin tyylillään,enkä mä työssäkäyviä lähtis fanaattisiksi työäideiksi kutsumaan.
Enkä usko että monikaan niin ajattelee et se lapsi aikuisena ei olis täysipäinen,ennemminkin ajatellaan sitä lasta lapsena,miltä siitä pikkusesta tuntuu niinä aikoina kun ei o äiti hoitamassa.

 

ja mistäköhän aloittaja mahtaa muistaa onko itkenyt äidin perään tai onko saanut tarvitsemansa huomion hoidossa?kaikki kuitataan vaan sillä ettei muista.

 

Eiköhän tässäkin asiassa olisi kultainen keskitie hyvä, vai mitä? 8-9kk ikäiselle 8-9-tunnin hoitopäivät 5pv viikossa voi olla aika raskaita, kun ne on isommillekin. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa niin moni muukin asia kuin hoitomuoto kuten millaienn perhe on, millaiset vanhemmat, kasvatus jne...

Brittien äitiysloma on muuten 26 viikkoa, nousi vuonna 2003...siihen päälle voi saada sitten PALKATONTA äityislomaa toiset 26 vkoa. Briteissä naisten osa.aiaktyö on paljon yleisempää kuin Suomessa.

 

Minä oon ollu 3kk, mut siitä täyspäisyydestä en mee vannomaan. Hengissä kuitenkin ja elämä hymyilee.

 

Ite onnu noin 4kk kun on viety hoitoon. Ja täys päisenä kuljetaan. Mutta paljon pitää kysyä hoitajalta ett minklainen olen ollut lapsena.( oma äiti kuollut jo ) Ollaan ollut hyvissä väleissä hoitajan kanssa nykyäänkin.

 

Ite onnu noin 4kk kun on viety hoitoon. Ja täys päisenä kuljetaan. Mutta paljon pitää kysyä hoitajalta ett minklainen olen ollut lapsena.( oma äiti kuollut jo ) Ollaan ollut hyvissä väleissä hoitajan kanssa nykyäänkin.

 

Se on ollu vähän eriasia silloin 80 luvulla... Tarhoissa pienten osastossa oli usein 1 hoitaja/1,5 lasta eli jos oli 6hoitajaa niin oli 9 lasta.. Kun nykyään on 12 lasta ja 3 hoitajaa...

 

Sillon ku mä oon ollu vauva, ei tainnu olla mitään kotihoidontukia, ja äitiyslomakin kesti hävyttömän vähän aikaa.

Mä tiedän perheen jossa äiti meni hoitoon heti äitiysloman loppuessa, syynä ettei ole varaa jäädä hoitovapaalle. Samoihin aikoihin kun lapsi meni hoitoon, isukki oli kahden viikon etelänlomalla yksin... Ja toisessa perheessä yh äiti myi asuntonsa että voi olla lapsensa kanssa kotona kunnes tämä täyttää 3v.

 

Saanko kysyä... Millaiset välit teillä on vanhempiinne? Onko uusien ihmissuhteiden luominen helppoa? Luotatko helposti toiseen? Kumppaniin, ystäviin? Tunnetko koskaan olevasi tunne-elämältäsi joitakuita muita negatiivisempi?

 

Mä menin hoitoon vauvana enkä ole täyspäinen. Mutta se, miksi mä en ole täyspäinen, ei välttämättä johdu siitä hoitoonmenosta vaan ihan muista syistä :snotty: