Menee hermot kun synnytys ei käynnisty...!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tintti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tintti

Vieras
Pakko kertoa oma tarina... jos joku vaikka osais auttaa jotenkin.

Viikkoja on jo 41+. Oon tässä odottanut jo monta viikkoa että jotain tapahtuis. Tiedän kyllä että odotin jo liian varhain synnytyksen käynnistymistä mutta nyt on jo reilun viikon yli LA:n (lisäksi vauva on ISO). Nyt olin jo käynnistyksessä pari päivää, mutta mitään ei tapahtunut. Tai oikeastaan saatiin siis vain aikaiseksi jotain "lääkesupistuksia" eli menkkakivun kaltaisia jomotuksia... Tätä ennen lääkärit on sisätutkimuksissa yrittäneet auttaa pyörittelemällä sormia kalvoilla. Tuloksena on ollut vaan limaista ja veristä vuotoa... Tänään lääkäri kertoi että tulosta on tullut sen verran että kohdunsuu on auennut 3 senttiin, mutta kaulaa on edelleen 2 senttiä (joka estää synnytyksen käynnistymisen...?). Ja taas pyöriteltiin kalvoja. Sen jälkeen irtosi iso limatulppa ja nyt vuotaa kirkasta verta limoineen. Edelleenkin tulee menkkakipuja aika kovana. Miten kauan tässä vielä menee...? Mä en jaksa odottaa! |O
 
Mulla meni esikoisen kohdalla 16 h , niin neiti oli ulkona. Ei tosin mennyt kun 1pvän yli la:n,mutta helvetinmoiset menkkakivut oli ja verensekaista vuotoa tuli ennen h-hetkeä.
 
mulla käynnistettiin 42+2 ja kolmesti..42+3 aamuyöstä syntyi tyttö..supistuksiakaan ei ollu ennen vikaa käynnistystä koko raskausaikana..ja mulla kans paikat ihan kiinni..mulle annettiin kokoarvio ennen synnytystä ja synnytyssalissa 4 -4,5 kg..mutta tyttö olikin 3400 g =) kyllä sä synnyttämään pääset,tavalla tai toisella :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Accra:
mulla käynnistettiin 42+2 ja kolmesti..42+3 aamuyöstä syntyi tyttö..supistuksiakaan ei ollu ennen vikaa käynnistystä koko raskausaikana..ja mulla kans paikat ihan kiinni..mulle annettiin kokoarvio ennen synnytystä ja synnytyssalissa 4 -4,5 kg..mutta tyttö olikin 3400 g =) kyllä sä synnyttämään pääset,tavalla tai toisella :hug:

Kiitos lohduttavasta kommentista! =)

Kovasti kiinnostais tietää että miten kauan tässä vielä menee... olen kyllä jo asennoitunut niin että mitkään merkit ei kerro synnytyksen lähestymisestä, enpähän pety kovin pahasti kun ei se sit alakaan... tiedän kyllä että synnytän tavalla tai toisella viimeistään viikonloppuna (kun TAAS alkavat käynnistää) mutta en jaksa enää odottaa. Pelottaa että vauvakin kasvaa ylisuureksi. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tintti:
Pelottaa sekin miten kauhea synnytyksestä tulee kun käynnistetty synnytys kuulemma sattuu ainakin 100x enemmän kuin luonnollisesti käynnistynyt. Onko se totta?

siitä en osaa sanoa mitään,kun ei ole siunaantunut kun toi yksi tyttö,mutta mulla ainakin synnytys kesti 5 t 19 min ja ei sattunut ( siis oikeesti ei )..luomuna synnytin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Accra:
Alkuperäinen kirjoittaja Tintti:
Pelottaa sekin miten kauhea synnytyksestä tulee kun käynnistetty synnytys kuulemma sattuu ainakin 100x enemmän kuin luonnollisesti käynnistynyt. Onko se totta?

siitä en osaa sanoa mitään,kun ei ole siunaantunut kun toi yksi tyttö,mutta mulla ainakin synnytys kesti 5 t 19 min ja ei sattunut ( siis oikeesti ei )..luomuna synnytin..

Voi kun mullakaan ei sattuis kovin paljoa. =)
 
Ei se pidä aina paikkansa et käynnistetty sattuis enemmän. Sitäpaitsi se on aina yksilöllistä miten paljo synnytys sattuu tai ei satu. Kukaan ei voi etukäteen tietää, joten ei se tarkota et jos sulla käynnistetään, että se on automaattisesti aivan kamalaa. :)

Tiedän tuskan osotella lähtöä. Mulla on kahdelta ollu ennakoivia supistuksia jo todella varhain ja oon joutunu ottaa rauhallisesti et ei syntyis liian aikasin. Ekasta sanottii et ei mene laskettuun aikaan, kuukautta ennen sanotii et ihan minä päivänä tahansa voi tulla. Eka oli vajaan viikon myöhässä ja toka kaksi viikkoa...

En enää halunnu vastata puhelimeen, ei jaksanu ku kaikki kyseli et "eikö yhtää vielä tunnu et pitäs lähtee?" On muutes maailman typerin kysymys sellaselle joka on jo yli LA:n ihan sen oksentavalta kysytyn "Oksettaako?" lisäksi.

Ei voi tosiaa ku lohduttaa et kyllä se sieltä pois tulee, en oo ikinä kuullu et olis asumaa jääny ;)

Jaksamista ja kestän hengessä mukana
 
Mä menin sisälle sairaalaan käynnistykseen 42+1. Käynnisteltiin to ja pe, yht. 7 Sytotec-murua kohdunsuulle. Lauantaiaamuna (42+3) olin vihdoin heikosti sormelle auki ja pääsin synnäriin. Siellä loput hoidettiin oksitosiinilla ja sitä sainkin reippaasti. Kuusi tuntia jälkeen ekan kivuliaan supparin olin kolme senttiä auki ja sain epiduraalin. Kalvot oli puhkaistu kun olin kaksi senttiä auki, n. 2h ennen epiduraalin antoa.

Kahdeksan tuntia ekasta supparista olin auki neljä senttiä ja kaksi tuntia niistä epiduraalin vaikutuksen alla. Puudute mulla vaikutti tosi hyvin enkä tuntenut mitään kipua ja kun sain toisen annoksen puudutetta, tunti siitä niin olin täydet 10 cm auki. Eli kahdeksassa tunnissa avauduin 4 cm ja sitten loput 6 cm tunnin aikana.

Epiduraali vaikutti vielä ponnistuksen aikana ja siksi ei ponnistus sattunut itsessään. Pää ja hartiat kyllä tuntui, en valehtele. Mutta se oli pientä. Ponnistusvaihe kesti 24 min josta episiotomian teko n. 10 min. Mulla oli väliliha puudutettu jo valmiiksi kun pyysin epparia jos tuntuu ettei tule. Painoa oli tytöllä 3930g ja pituus 54cm. Pään ympärys 38 cm. Kuusi tikkiä, ei repeämisiä (paitsi episiotomia). Meni kaiken kaikkiaan loistavasti, vaikka olihan siinä kommelluksia.

Tyttö syntyi siis tunnin vajaa 42+4, eli vielä lauantain (42+3) puolella.

Ei sulla enää kauaa kestä kun olet jo tositoimissa. Ajattele niin, että viimeistään viikonloppuna sulla on pieni nyytti sylissä tuhisemassa. Se ei tunnu enää kovin pitkältä ajalta kun on melkein vuoden sitä odottanut. Odottavan aika on pitkä, tiedän :D
 
Mulla yhden lapsen käynnistys välipäivineen vei kaksi viikkoa. Taisin tehdä Suomen ennätyksen :D Kokeiltiin tabletinmuruilla sekä ylä- että alakautta sekä tippaakin, eikä tipassa oltu ennen laitettu niin isoja määriä meneen LKS:ssä ku mulle laitettiin. Gyne soitteli muualle ja kyseli neuvoja vaikka oli tosi kokenut itsekkin. Pojan toiseksi nimeksi tulikin Sisu, ja aika sinnikko on vieläkin :)
 
Mulle ei tehty käynistystä, mutta kun alkoi veristälimaa tuleen niin vauva oli 10 tunnin päästä sylissä ja limoista noin 5 tuntia alko kunnon supistukset.

Toivottavasti pian pääset tositoimiin ja hakemaan vauvan kotiin.
 
Mulla alotettiin käynnistys rv 42+0 ja sitä sitten jatkettiin tableteilla kaks päivää, toisena päivänä meni vedet ja hiukka supisteli. Kolmantena laitettiin tippa ja sillon lähti tuleen..
Mulle sanottiin vielä toisena päivänä että kohdunkaula ei oo linjassa(?) joten ei voisikaan syntyä vielä...
:hug:
 
Mulla käynnistys sattui, mut epäilen et se johtui vähäisestä lapsivedestä. Tuo veden vähyys olikin syynä käynnistykseen. 12 tunnin kivun jälkeen päädyttiin sektioon
 
minulla 4 käynnistystä. 2 cytotecillä, 2 oksitosiinitipalla. ja nuo oksitosiinilla käynnistetyt aivan kamalia! nuo cytotecillä käynnistyneet oli paljon siedettävämpiä kivun osalta. että ihan vaan vinkkinä että jos voit käynnistystapaan sit itse vaikuttaa :) vaikka se vauvan sijainti, paikkojen kypsyys ym sen sit ratkasee...
tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kokemusta4:
minulla 4 käynnistystä. 2 cytotecillä, 2 oksitosiinitipalla. ja nuo oksitosiinilla käynnistetyt aivan kamalia! nuo cytotecillä käynnistyneet oli paljon siedettävämpiä kivun osalta. että ihan vaan vinkkinä että jos voit käynnistystapaan sit itse vaikuttaa :) vaikka se vauvan sijainti, paikkojen kypsyys ym sen sit ratkasee...
tsemppiä!

Kiitos tiedosta. :)
 
:hug: tiedän tunteen, mullakin käynnisteltiin viime kesänä rv 40+ ilman tulosta ja olin kyllä ihan maani myynyt kun kotiin passittivat. käynnistivät sitten rv 41+5 cycotecilla ja syntyi siitä viiden tunnin päästä :)
 
Mulla yritettiin käynnistää synnytystä joskus 41+5 (?) Ensin pillereillä muutaman päivän, ei auttanu. Sitten koitettiin tippaa... eikä sekään auttanut. Neljä päivää yritettiin ja viidentenä päivä tehtiin sektio päätös. Ei se vaan kaikilla lähde käynnistyyn, vaikka mitä tekis! :hug: Voimia, kyllä se sieltä vielä tulee!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mintuli:
Mulla yritettiin käynnistää synnytystä joskus 41+5 (?) Ensin pillereillä muutaman päivän, ei auttanu. Sitten koitettiin tippaa... eikä sekään auttanut. Neljä päivää yritettiin ja viidentenä päivä tehtiin sektio päätös. Ei se vaan kaikilla lähde käynnistyyn, vaikka mitä tekis! :hug: Voimia, kyllä se sieltä vielä tulee!!

Siinä toinen asia jota pelkään: sektio. Lisäksi ne helvetilliset kivut.

En halua sektiota enkä kauhean kivuliasta synnytystä. Sektiota pelkään enemmän (lääkäritkään ei suosittele sitä mulle...). :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tintti:
Alkuperäinen kirjoittaja Mintuli:
Mulla yritettiin käynnistää synnytystä joskus 41+5 (?) Ensin pillereillä muutaman päivän, ei auttanu. Sitten koitettiin tippaa... eikä sekään auttanut. Neljä päivää yritettiin ja viidentenä päivä tehtiin sektio päätös. Ei se vaan kaikilla lähde käynnistyyn, vaikka mitä tekis! :hug: Voimia, kyllä se sieltä vielä tulee!!

Siinä toinen asia jota pelkään: sektio. Lisäksi ne helvetilliset kivut.

En halua sektiota enkä kauhean kivuliasta synnytystä. Sektiota pelkään enemmän (lääkäritkään ei suosittele sitä mulle...). :(


Mäkin pelkäsin sektioo paljon, mutta toisaalta olin jo niin kypsä siihen odotukseen että olin toisaalta hyvilläni että asiat meni niin kun ne meni. Mulla oli tosi hyvä tuuri kätilöidem kanssa, ne oli tosi ihania ja kannusti puhumaan jos pelotti. Muutama kätilö kävi sektion mun kanssa läpitte puhumalla. Ja myös yksi sellanen kätilö jolla oli itellään takana sektio. Se autto kummasti. Edellisenä iltana ennen leikkausta sain jonkun pillerin joka autto nukahtaan... se tuli tosi tarpeeseen ja aamulla ei enää niin paljoo jännittänytkään!!
 
mulla kaksi viikkoa ja päivää yli lasketun,käynnistys:pillereillä pimppaan, sitten kalvojenpuhkaisut, ja tippaa...2vrk.ei mittään, sitten hätäsektio.terve vaavi, mie väsynyt...että näinpäs mulla enkäs siis koskaan auennut...tsemppiä.
 

Yhteistyössä