Melkein 5v poika ei tottele mitään ja alan olla aika puhki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Nyt on ollut kausi, kun tuntuu että mikään ei mene enää perille. Ihan tahallaan on koko ajan hankala, vaikka halutessaan osaisi olla mitä ihanin poika. Pelkkää tappelua ja kiukuttelua ja riehumista. Poikaa itseäänkin harmittaa se, että on tälläistä, mutta jatkaa ja jatkaa vaan.

Nyt olen taas niin puhki tuohon touhuun, että en jaksa enää edes yrittää. Olen joko mieluummin hiljaa ja annan touhuta mitä tahtoo tai sitten katkaisen homman jotenkin "överisti". Kuten eilen tein ja kaadoin lelukopan. Poika toki hermostui, mutta koska on niin siisti että menettää järkensä moisesta sotkusta niin oli pakko siivota ja riehuminen jäi.
 
Tutulta kuuostaa! Meiltä löytyy ihan samanlainen pikku riiviö. Joka ikinen päivä menee hermot sen kanssa ja yleensä niistä samoista asioista joista on sanottu sen sata kertaa. Joka ilta menen nukkumaan vannoen että "huomenna olen parempi äiti enkä huuda vaan käyttäydyn rakentavassa hengessä" ja kuinkas sitten käykään... Mitään ei usko, tekee asioita tahallaan jne,jne. En tiedä milloin loppuu... Osaa toki olla ihanakin mutta nykyisin erittäin harvoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hannele:
Tutulta kuuostaa! Meiltä löytyy ihan samanlainen pikku riiviö. Joka ikinen päivä menee hermot sen kanssa ja yleensä niistä samoista asioista joista on sanottu sen sata kertaa. Joka ilta menen nukkumaan vannoen että "huomenna olen parempi äiti enkä huuda vaan käyttäydyn rakentavassa hengessä" ja kuinkas sitten käykään... Mitään ei usko, tekee asioita tahallaan jne,jne. En tiedä milloin loppuu... Osaa toki olla ihanakin mutta nykyisin erittäin harvoin.

Meillä on myös 6 viikkoinen vauva ja melkein 3v tyttö. Tämä hulabaloo alkoi todenteolla nelisen viikkoa sitten, kun tuon 3veen jalka murtui ja hänelle laitettiin kipsi. Eli hän on toki saanut nyt extrahuomiota ja tarvinnut ylimääräistä apuakin. Plus tietysti vauva tarvii oman huomionsa. Pojalle on kyllä annettu ylenmäärin huomiota ja hänen kanssaan on tehty juttuja yksin ja minäkin olen ottanut poikaa esim. mukaani kauppaan, kun on tahtonut ja kaikkea mahdollista extraa. Mutta ei tunnu auttavan.

Muuten menee suht ok mutta heti ku joku tulee kylään niin kaikki lähtee ihan käsistä. Ne hetket on suorastaan kammottavia, kun mies on töissä ja joku kylässä täällä. Ei mitään järkeä.

Äsken oli eräs kaveri kylässä ja huomautin monta kertaa eräästä asiasta mitä ei saa tehdä eikä uskonut, mutta heti kun 3v teki saman perässä niin komensi tätä ja sai tytön itkemään, kun poika vei tämän pois tekemästä kiellettyä asiaa. Eli heti kun saikin määräillä toista niin juttu olikin eri. Eli toisinsanoen sai sillä ärsytettyä sitten siskoaan ja samalla minua.

ARGH
 
Meilläkin 11kk tyttö ja nyt on poika huomannu ettei sisko olekaan enää mikään vauva ja nujuttaa ja kantelee siskoansa leikeistään pois vaikka olen tehnyt erittäin selväksi että jos tahtoo leikkiä rauhassa niin sitten yläkertaan leikkimään,mutta kun ei. Sitten huutaa molemmat lapset ja äiti kun menee pelkäksi nahisteluksi. Tyttökin on nyt jo huomannu että saa ärsytettyä veikkaa ja tekee sitä ihan "tahallaan". Kerhokin jäi kesä tauolle ja poika kotiin koko kesäksi,saa nähdä kuin kauan hermo kestää... Leikkikavereita ei naapurustosta löydy ja vakionarina on ettei ole mitään tekemistä. Miten sitä osaisi jakaa aikaa niin että kaikki on tyytyväisiä? Tyttö vie oman aikansa,kotityöt omansa ja omaakin aikaa olisi joskus kiva pitää vaikka lehteä lukien. Iltaisin sänky kutsuu kymmenen maissa ja lapset menee nukkumaan yhdeksältä,niin sen tunnin mieluusti pyhittää itselleen.
 

Similar threads

Yhteistyössä