meiltä kuoli koira eilen ihan yllättäen

["vieras"]

eli meillä oli 9kk ikäinen saksanpaimen perusterve koira ollut koko ikänsä,leikkisä ja aina valmis kaikkeen kaveri.eilen menimme lasten kanssa ulos ja koira lähti pihalle mukaamme.olimme olleet pihalla noin 10 minuuttia jonka ajan koira juoksenteli tuossa pihassa koko ajan meidän perässä ja sitten se kävi makaamaan ja kattelemaan meidän tekemisiä kun yht`äkkiä se kaatu kyljelleen ja meni veteläksi ja silmät pullistu tosi pahasti ja ja kieli meni ihan siniseksi ja koira korahti kerran ja se oli siinä,se kuoli siihen heti.

järkytys oli lapsille ja minulle melkoinen ja suru on nyt kova.eläinlääkärille soittelin tästä ja epäili äkillistä sydänkohtausta.

onko muilla ollut vastaavaa tapausta,meillä on koiria ollut ennenkin mutta koskaan ei mitään vastaavaa ole tapahtunut.mitään ei ollut tehtävissä se kaikki tapahtui alle 2minuuttiin.

 

["vieras"]

Voi ei! varmasti suru on kova Ei ole ikinä itselle tuollaista tapahtunut ja toivottavasti siltä säästyisikin! Onneksi koira ei joutunut kärsimään!

 

[Tara74]

Osanottoni. :flower:

Meidän corgille kävi ennen juhannusta samoin, kuoli kotona eteisessä tutulla vahtipaikalla. Vieläkin tuntuu pahalta eikä lakkaa tuntumasta ettei oltu miehen kanssa koiran viimeisen kerran henkeä vetäessä silittämässä. Sitä ei mitenkään olisi voinut ennakoida, aamuyöstä mä löysin vessaan mennessä koiran ja asennosta päätellen oli loppu tullut kivuttomasti.

 

["vieras"]

suru on tosi kova ja kun lapset näki koko tapahtuman niin pahalta tuntuu kaikista.pienet pojat eivät ymmärrä koko tapahtumaa kun ja kyselevät koko ajan milloin koira herää ja tulee takaisin ,eivät ymmärtäneet että koira haudattiin jo.

 

[Wandii]

Kuulostaa sydänkohtaukselta, uskon, että sydämessä oli vikaa alun alkaenkin. Tuommoiset yleensä tulee ilmi, kun eläinlääkäri tarkastaa pentueen ts. sydämen äänet ei oo normaalit. Varmaan kuitenkin rekisteröity koira oli kyseessä?

Ja siis otan osaa. Vanhalla koiralla kuoleminen opettaa lapsillekkin tärkeän asian, mutta nuoren eläimen kuolema... Tosi ikävää.

 

["vieras"]

rekisteröity koira oli ja ei ole löytynyt pentu tarkastuksessa eikä missään muussakaan eläinlääkärin tarkastuksessa mitäään aina terveeksi luokiteltu koira siksi tulikin ihan puun takaa tuli tämä.

 

[Wandii]

Kaikkea ei tutkimuskaan löydä. Ankeeta. : / Mutta kannattaa olla yhteydessä kasvattajaan tuosta, saattaa jopa kädenojennusta teille tarjota toisen pennun kanssa, kunhan ensin surette tämän ja tulee aika ottaa uusi pentu.

 

[narikka83]

voi olen pahoillani

meiltä kuoli koira hetkessä mahalaukun kiertymään.. ei voitu pelastaa. ikää oli 8v...

 

["Mii"]

Koska koira oli syönyt? Olisiko ollut vatsalaukun kiertymä?

 

["asd"]

Vaikka tuntuu pahalta, niin koiralle olisi ihan hyvä teetättää ruumiinavaus, jotta tietää minkä takia kuoli oikeasti ja muut pentueessa olevat koirat voidaan tarkistuttaa.

 

["vieras"]

Lasten kannalta voisitte pitää "hautajaiset". Ja laittaa hautakiven tms. Näin asia konkretisoituisi heillekin.

 

["juups"]

Kurja tilanne, ja varmasti surullista.

Samalla tavalla kuin ihminenkin, koirakin voi kuolla äkillisesti. Voi olla sydänkohtaus, tai joku muu sairaskohtaus, myös jotkut myrkyt voi olla syynä äkilliseen kuolemaan. Nykyään kun kaikki kaistapäitä liikkuu, jotka heittelee jopa ihmisten pihoihin myrkytettyjä "herkkupaloja" koirille... Itse vastaavassa tapauksessa olisin teettäny ruumiin avauksen, mutta te ilmeisesti koiran jo hautasitte.

 

["vieras"]

Tuo on niin ikävää. Itse oon juur päässy oman koiran kuolemasta, joka jouduttii lopettamaan syövän takia.
Tuli mieleen, että koira kuolee myös tupakantumppiin, jos sellaisen on syönyt, ja hoitoa ei saa tarpeeksi nopeasti. Ja tuo kuolema voi tapahtua syömisestä tosi nopeesti. Luin tämän koirakirasta, kun mietimme, että mikä olisi mulle se paras koira. Oonki sitten kaikki tupakantumpit kiertänny kaukaa omaa koiraa lenkittäessä. Tosin enää ei tarvi.

 

["Mii"]

Missä ap?

 

[vierass]

[QUOTE="Mii";24744435]Missä ap?[/QUOTE]

Voi olla vaikka laittamassa ruokaa tai lapsien kanssa ulkona. Jos aloittaa ketjun, nii ei tarkoita sitä, että tässä ketjussa sitte norkutaa koko päivä.

Tosi harmillinen tilanne teille ja ollut vielä niin vähän aikaa teillä.

 

[voi:(]

Kun usein kuulee näistä hulluista jotka voi vaikka jonkun pihaan heittää niitä myrkytettyjä makkaran paloja En ole koskaan kuullut tuollaista tapausta että nuori koira olisi kuollut noin yllättäin.

 

[Alaston lohikäärme]

Kun usein kuulee näistä hulluista jotka voi vaikka jonkun pihaan heittää niitä myrkytettyjä makkaran paloja En ole koskaan kuullut tuollaista tapausta että nuori koira olisi kuollut noin yllättäin.

Aikamoista myrkkyä saa olla, et vaikuttais noin äkkiä.

 

["mä vaan"]

Aikamoista myrkkyä saa olla, et vaikuttais noin äkkiä.

Koira on voinut syödä myrkkyä myös aiemmin, osa myrkyistä vaikuttaa hitaammin ja lamaa sitten äkillisesti elintoiminnot, esim pysäyttää sydämen.

 

[LauhkeaLehmä]

Meillä naapurin koira kuoli juurikin kuvaamallasi tavalla. Sydänkohtaushan se oli. Koira oli suunnilleen vuoden vanha ja sydänvika sillä oli ollut sntymästään asti. Ei vain ollut oireillut aiemmin.

Osanottoni turrikan siirtymisestä sateenkaarisillalle :hug:

 

[IhanaValo]

:hug:

 

[60v mummo]

Minulta kuoli 11 vuotias koira äkillisesti kaksi viikkoa sitten. Olimme illalla ulkona, tulimme sisälle ja menimme nukkumaan. Aamulla kun piti lähteä ulos koira oli kuollut. Otan osaa muidenkin menetyksistä. Se on aivan hirveetä.

 

[feger]

Minun tutulle kävi muutama kuukausi sitten niin, että koira vaan yhtäkkiä kerran vingahti ja kuoli pois.
En tiedä, että mitä avauksessa paljastui syyksi, vai paljastuiko mitään.

 

["surullinen"]

Minä rakastin ja pieni koirani rakasti minua, kultani ymmärsi kaiken mitä sille sanoin.
Sain koiran joka oli silloin 1,4 kk
Nukuimme kaiket yöt päämme samallatyynyllä, koirani seurasi minua kaikkialla yötä/päivää, Sitten jouduin eroon koska minun piti mennä sairaalaan 2 vrk.
Rakkaani oli minun kotona veljeni (tuttu henkilö) oli sitä hoitamassa Eli tuttu ympäristö, omakoti. Kultani oli itkenyt. Ja käynnyt tyhjää sänkyäni katsomassa..
Veljeni meni nukkumaan, ja aamulla tämä minun pikku hauvani makasi kuoleena lattialla...
Koirani oli vain 9v. vanha täysin terve reipas, EI YSKÄÄ (joka on sydänvian oire)
En ikinä voinut kuvitella että noin kävisi, en olisi mennyt sairaalaan, jos olisin tiennyt että rakkaani kuolee suruun..
Nyt mulla on hirveen ikävä, ja pahamieli. Koska ''hylkäsin'' rakkaani, vai niinkö kultani luuli?
Kultani kuoli viimeyönä, maa jäässä, pitää se laittaa autotalliin odottamaan kevättä että saan kultani hautaan..
Olen erittäin vihainen/pettynyt taivaan isälle jos sellainen on? miksi sen piti ottaa ainut rakkaani pois.
Olen aina ollut elämässä vailla mitään ihmisrakkautta, koira on ollut aina minun rakas, kiinnyn siihen kuin pöhlö piimään, ja koira minuun, ja luotettavampaa rakasta tuskin on, nyt menetin rakkaani ja olen hirveen suruinen, itken ja muistelen häntä, kuolenkohan nyt suruun, no en pelkää sitäkään, koska rakkanikin kuoli...Ja koirani kuoliko sen takia kuin luuliko että hylkäsin hänet? Se minua eniten harmittaa. Koira tuli minulle 1v.. Sillä oli menneisyys, huomasin että se ei alussa tykännyt miehistä, pelkäsi niitä, entinen perhe tuli katsomaan rakastani, ja rakkaani ei mennyt niiden lähellekkään, se tahtoi olla vain minun kanssa...
Ei saa aliarvioida sanomalla että se on *vaan koira* koira on ihmisen paras ja luotettavin ystävä kuolemaan saakka.. Ja jollekin ihmiselle se ainut rakkauden kohde.
Mulla on niin ikävä rakkaani joka aamuisia haleja mitä hän tuli aina tekemään naamalleni tuhisten.. ja ne oli pitkiä... halattiin toisiamme joka aamu, eikä kultani koskaan lähtenyt yöllä vierestäni pois, ei näin läheistä rakkautta kestä ketään ihminen..nyt se päättyi kesken, yleensä nämä villakoirat elää helposti 13-16v
Ja rakkaani oli niin terve ja hyvässä kunnossa

 

[vierailija]

Minä rakastin ja pieni koirani rakasti minua, kultani ymmärsi kaiken mitä sille sanoin.
Sain koiran joka oli silloin 1,4 kk
Nukuimme kaiket yöt päämme samallatyynyllä, koirani seurasi minua kaikkialla yötä/päivää, Sitten jouduin eroon koska minun piti mennä sairaalaan 2 vrk.
Rakkaani oli minun kotona veljeni (tuttu henkilö) oli sitä hoitamassa Eli tuttu ympäristö, omakoti. Kultani oli itkenyt. Ja käynnyt tyhjää sänkyäni katsomassa..
Veljeni meni nukkumaan, ja aamulla tämä minun pikku hauvani makasi kuoleena lattialla...
Koirani oli vain 9v. vanha täysin terve reipas, EI YSKÄÄ (joka on sydänvian oire)
En ikinä voinut kuvitella että noin kävisi, en olisi mennyt sairaalaan, jos olisin tiennyt että rakkaani kuolee suruun..
Nyt mulla on hirveen ikävä, ja pahamieli. Koska ''hylkäsin'' rakkaani, vai niinkö kultani luuli?
Kultani kuoli viimeyönä, maa jäässä, pitää se laittaa autotalliin odottamaan kevättä että saan kultani hautaan..
Olen erittäin vihainen/pettynyt taivaan isälle jos sellainen on? miksi sen piti ottaa ainut rakkaani pois.
Olen aina ollut elämässä vailla mitään ihmisrakkautta, koira on ollut aina minun rakas, kiinnyn siihen kuin pöhlö piimään, ja koira minuun, ja luotettavampaa rakasta tuskin on, nyt menetin rakkaani ja olen hirveen suruinen, itken ja muistelen häntä, kuolenkohan nyt suruun, no en pelkää sitäkään, koska rakkanikin kuoli...Ja koirani kuoliko sen takia kuin luuliko että hylkäsin hänet? Se minua eniten harmittaa. Koira tuli minulle 1v.. Sillä oli menneisyys, huomasin että se ei alussa tykännyt miehistä, pelkäsi niitä, entinen perhe tuli katsomaan rakastani, ja rakkaani ei mennyt niiden lähellekkään, se tahtoi olla vain minun kanssa...
Ei saa aliarvioida sanomalla että se on *vaan koira* koira on ihmisen paras ja luotettavin ystävä kuolemaan saakka.. Ja jollekin ihmiselle se ainut rakkauden kohde.
Mulla on niin ikävä rakkaani joka aamuisia haleja mitä hän tuli aina tekemään naamalleni tuhisten.. ja ne oli pitkiä... halattiin toisiamme joka aamu, eikä kultani koskaan lähtenyt yöllä vierestäni pois, ei näin läheistä rakkautta kestä ketään ihminen..nyt se päättyi kesken, yleensä nämä villakoirat elää helposti 13-16v
Ja rakkaani oli niin terve ja hyvässä kunnossa