Meille tuli kissanpentu -saisko pikaista apua kissoja tuntevilta?

Meillä oli jo ennestään kolmevuotias leikattu poikakissa ja tänään sen kaveriksi tuli pieni tyttökissanpentu.
Pentu oli vanhassa kodissaan tosi reipas ja rohkea, ja tänne tullessaankin siihen saakka kunnes kohtasi tuon meidän vanhemman kissan. Pentu murisee ja vanhempi sähisee.. nyt pentu sitten majailee hyllyköiden ja sohvien alla ja vanhempi kissa makailee siinä metrin päässä eikä kumpikaan liiku minnekään.

Mitä mä teen? Entä yöllä? Surettaa tuon pikkuisen puolesta, se ressukka tärisee tuolla eikä uskalla liikkua kun vanhempi kissa ilmestyy aina jostain paikalle myös. Pentu ei ole käynyt hiekkalaatikolla (nostin sen sinne kun tultiin kotiin mutta ei se tehnyt sinne mitään) eikä syönyt/juonut mitään meillä.

Pitäiskö mun eristää nuo kissat yöksi toisistaan? Laittaisinko vanhemman kissan hiekkalaatikoineen ja ruokineen kylppäriin ja oven kiinni, että pikkukissa uskaltautuisi ehkä yön aikana tutustumaan taloon paremmin, käymään laatikolla ja syömään/juomaan? Vai aiheutuuko eristämisestä ongelmia, ts tuleeko tuo vanhempi mustasukkaiseksi ja vihaiseksi pennulle? Vai mitä mä teen? Entä jos tuo pikkureppana traumatiosoituu tuolla sohvan alla ja kuolee sinne nälkään ja janoon?

 

Mulla ei tuollaisesta tilanteesta ole kyllä kokemusta kissojen kanssa, mutta itse sinun tilanteessasi etsisin päivystävän eläinlääkärin numeron ja soittaisin sinne ja kysyisin asiasta. Ne yleensä auttaa kaikenlaisissa pulmissa ihan mielellään.

 

Luulen, että on näin vain alkuun, ainaski meillä oli.

 

Eiköhän tuo käytös ole ihan normaalia näin aluksi. Yöksi eristäminen on mun mielestä ihan hyvä vaihtoehto että pentu saa tutustua turvallisesti paikkoihin ja tehdä tarpeensakin. Nyt se todennäköisesti vaan panikoi ja silloinhan ei ruokakaan maistu. Huomenna sitten voi valvoa tilannetta ja katsoa kuinka kissojen tutustuminen toisiinsa lähtee etenemään. Kissathan on vähän sellaisia hitaasti lämpiäviä ja saattaa ottaa hetken aikaa ennenkun isompi hyväksyy pienen osaksi perhettä.

Oon kuitenkin varma että hetki kun kuluu niin nukkuvat jo yhdessä kasassa tyytyväisinä Tsemppiä!

 

nyt kissat eri tiloihin, näköyhteys voi olla, mutta siten, että molemmilla turvallinen olo.

Iso häkki voisi olla pienelle hyvä turvapaikka tai jos sellaista ei ole, niin kokonaan eri huoneisiin. Huomenna on uusi päivä jatkaa tutustuttamista; joskus siihen voi mennä pitkäkin aika.

 

Taidan siis laittaa tuon vanhemman kissan yöksi kylppärin puolelle. Toivottavasti tulisivat nopeasti kavereiksi nuo kaksi.

 

Meillä toimi se, et talouspaperilla hinkattiin molempien takapuolet ja vastapuolen "hajupaperi" hinkattiin sitten siihen toiseen. Molempiin siis hinkattiin toisen hajua ja ja yön olivat eri huoneissa sen "toisen" hajuisen paperin kanssa. Huomenissa olikin jo sitten eri meininki.

 

Meillä oli alkuun samanlaista uuden ja entisen kissan kanssa. Meni ohi kun tutustuivat ja selvittivät paikkansa. Sitten olivat hyvät kumppanit.

 

Ei vanhempaa kissaa missään tapauksessa eristetä minnekään. Se on ollut sen kissan koti jo paljon ennen kunnes pentu tuli, se ottaa sen muuten rangaistuksena ja siitä voi seurata taas mielenosoituksia yms. Jättäisin kissat keskenään, kuitenkin niin että pystyy olemaan kuuloilla (yölläkin) jos eivät millään tule toimeen ja on pakko niin sitten pentu vaikka vessaan yöksi. Mutta yleensä pärjäävät kyllä kunhan saavat olla keskenää eikä ole ihmisiä läsnä

 

Eristäisin yöksi, jotta pentu saa rauhassa tutkailla uutta paikkaa. Pikkuhiljaa tutustuvat kyllä toisiinsa

 

Ei ole ollenkaan tavatonta että tutustuminen ottaa aikaa... puolikin vuotta saattaa mennä, että kaverukset tulee todella toimeen. Kannattaa tosiaan järjestää pikkuisele oma paikka, missä voi rauhassa tutustua uusiin hajuihin ja paikkoihin. Laatikko ja ruoka myös saataville sekä vettä. Vanhempi kissa taas kokee että sen reviirille on tultu ja siksi tuppaa käyttäytymään puollustavasti. Aika korjaa tämänkin lähes kaikissa tapauksissa. Malttia ja kärsivällisyyttä. Kyllä se alkaa sujumaan.

 

Ei vanhempaa kissaa missään tapauksessa eristetä minnekään. Se on ollut sen kissan koti jo paljon ennen kunnes pentu tuli, se ottaa sen muuten rangaistuksena ja siitä voi seurata taas mielenosoituksia yms. Jättäisin kissat keskenään, kuitenkin niin että pystyy olemaan kuuloilla (yölläkin) jos eivät millään tule toimeen ja on pakko niin sitten pentu vaikka vessaan yöksi. Mutta yleensä pärjäävät kyllä kunhan saavat olla keskenää eikä ole ihmisiä läsnä

Tätä mäkin mietin. Mutta jos en eristä niitä toisistaan, niin millä mä varmistan että tuo pienempi uskaltaa käydä pissalla ja syömässä ja juomassa? Se on nyt viimeisen tunnin ollut tuon saman sohvan alla

 

[QUOTE="aapee";28586073]Tätä mäkin mietin. Mutta jos en eristä niitä toisistaan, niin millä mä varmistan että tuo pienempi uskaltaa käydä pissalla ja syömässä ja juomassa? Se on nyt viimeisen tunnin ollut tuon saman sohvan alla [/QUOTE]

Ihmisten nukkuessa yleensä tapahtuu kummia meillä yksi noista kun tuli pentuna oli muistaakseni 4-5 päivää piilossa kaapin alla, kuitenkin öisin kävi laatikolla ja syömässä. Ja kannattaa muistaa nyt myös se vanhan kissan huomiointi, se tarvitsee nyt paljon sylittelyä ja silittelyä. Koska jos tässä vaiheessa huomioidaan paljon pentua niin, vanha voi ottaa sen jopa asenteella "vihollinen".

 

Yksi ilta on lyhyt aika tutustua, anna aikaa. Hoivaa vanhempaa kissaa ja anna pennun olla aivan rauhassa piilossaan. Kyllä se sieltä vähitellen hiipii tutkimaan ympäristöä, kun huomaa sen olevan turvallista. Joskus kissat oppivat toisiinsa hetkessä, joskus se voi viedä muutaman päivän tai jopa viikkoja. Meillä yhdeltä kissalta vei kaksi vuotta tottua koiraan, se oli vähän haastavampi projekti...

 

Meillä oli alkuun samanlaista. Viikossa vanhempi kissa "hyväksyi" pennun osaksi parhettä. Yöt eristin aluksi, mutta päivällä sai tutustua toisiinsa.

 

Uuden kissan tutustuttaminen perheen muihin kissoihin
Uuden kissan tutustuttaminen perheen muihin kissoihin