H
"Hämmentynyt"
Vieras
Olen aivan mielettömän hämmentynyt tästä tapauksesta. Löysin siis netistä ilmoituksen, missä myytiin kissanpentuja. Hintaa kissoilla oli, mutta hoitokin vaikutti erittäin asiantuntevalta joten päätin ottaa omistajaan yhteyttä. Hänen ilmoituksessaan mainitut kriteerit täyttyi meidän kohdallamme 10+ ja koin, että olemme hyvin samalla aaltopituudella eläintenhoidon suhteen (sisäkissa, eläinlääkärissä käytetään, kunnollinen ruokinta jne jne). Meillä on kissoja jo ennestään, eli kokemusta ja kavereitakin uudelle pennulla olisi.
Soitin omistajalle, ja juttelimme hetken puhelimessa. Hän oli todella epäileväinen ikämme suhteen (olemme 25-30 vuotiaita!) ja mm. sen suhteen, mitä teemme kissoille kun saamme lapsia (mielestäni on erikoista puhua ventovieralle ihmislle ja olettaa, että sitten KUN teille tulee lapsia). Puhelun aikana tuli äänensävystä ja omistajan tavasta puhua ilmi, että hän ei ole halukas myymään meille kissaa. Sanoi miettivänsä ja lopetimme puhelun. Heti puhelun alussa omistaja vaikutti todella haluttomalta keskustelemaan kanssani (vaikka halusi puhua puhelimessa asiasta) ja tajusin aika nopeasti, että hän ei pidä meitä kunnollisina ostajaehdokkaina.
Tietenkin ymmärrän, että koti valikoidaan ja kissoille halutaan kunnolliset omistajat. Olen vaan aivan äärimmäisen hämmästynyt, että mikä meissä oli puhelun perusteella vikana, kun ilmeisesti eläintenhoitokäsityksemmekin oli varsin samanlainen. Me ollaan todella eläinrakkaita, ns. henkeen ja vereen kissaihmisiä. Meillä tosiaan on jo kissoja, ja ne on meille todella rakkaita lemmikejä, mitä hoidamme kunnolla ja ajatuksella. Emme todellakaan ole niitä tyyppejä, jotka heivaa lemmikin ovesta ulos kun tulee huono päivä.
Pahoitin tapauksesta mieleni ja olen pohtinut tätä koko päivän. Varmaan ihan turhaan, mutta silti mietityttää... En ymmärrä yhtään, että miksi näin kävi! Olin omistajalle ystävällinen ja asiallinen koko ajan! Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette itse toimineet myydessäni lemmikkinne pentuja?
Soitin omistajalle, ja juttelimme hetken puhelimessa. Hän oli todella epäileväinen ikämme suhteen (olemme 25-30 vuotiaita!) ja mm. sen suhteen, mitä teemme kissoille kun saamme lapsia (mielestäni on erikoista puhua ventovieralle ihmislle ja olettaa, että sitten KUN teille tulee lapsia). Puhelun aikana tuli äänensävystä ja omistajan tavasta puhua ilmi, että hän ei ole halukas myymään meille kissaa. Sanoi miettivänsä ja lopetimme puhelun. Heti puhelun alussa omistaja vaikutti todella haluttomalta keskustelemaan kanssani (vaikka halusi puhua puhelimessa asiasta) ja tajusin aika nopeasti, että hän ei pidä meitä kunnollisina ostajaehdokkaina.
Tietenkin ymmärrän, että koti valikoidaan ja kissoille halutaan kunnolliset omistajat. Olen vaan aivan äärimmäisen hämmästynyt, että mikä meissä oli puhelun perusteella vikana, kun ilmeisesti eläintenhoitokäsityksemmekin oli varsin samanlainen. Me ollaan todella eläinrakkaita, ns. henkeen ja vereen kissaihmisiä. Meillä tosiaan on jo kissoja, ja ne on meille todella rakkaita lemmikejä, mitä hoidamme kunnolla ja ajatuksella. Emme todellakaan ole niitä tyyppejä, jotka heivaa lemmikin ovesta ulos kun tulee huono päivä.
Pahoitin tapauksesta mieleni ja olen pohtinut tätä koko päivän. Varmaan ihan turhaan, mutta silti mietityttää... En ymmärrä yhtään, että miksi näin kävi! Olin omistajalle ystävällinen ja asiallinen koko ajan! Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette itse toimineet myydessäni lemmikkinne pentuja?