Meillä petti rengas ja kumi. Nyt mies haluaakin lapsen ja mä en.

  • Viestiketjun aloittaja ynnä
  • Ensimmäinen viesti
ynnä
Kamala tilanne. Otin ensimmäisen kerran elämässäni ehkäisyrenkaan, kumia kuitenkin käytettiin lisäksi. Molemmat pettivät. Eli nyt on todistettu että niin voi ihan oikeasti käydä vahingossa. Miehen kanssa ollaan puhuttu, että jos kävisi niin että ehkäisy pettää, niin se on abortti. Sitä vartenhan meillä nyt se tuplaehkäisy onkin käytössä, kun lapsi ei nyt ole missään nimessä tervetullut. Ikää meillä 27.

Mutta nyt mies muuttikin mielensä, kun tuli tämä tilanne! Mä en halua lasta. Eka ajatus, kun sain tietää olevani raskaana oli, että toivottavasti ei ole niin pitkällä, että ei saa enää aborttia. Lupasin miehelle, että harkitsen, mutta ei mun mieli ole muuttunut, menen ihan paniikkiin, kun ajattelenkin sitä, että meille tulisi nyt lapsi. Mä en voi. En halua.

Vihastuttaa, kun mies alkoikin perumaan puheitaan. Luotin siihen, että jos käy niin epätodennäköisesti, että tulen vahingossa raskaaksi, niin mieskin on ihan oikeasti sen abortin kannalla, niin kuin vakaasti puhui ja sanoi ymmärtävänsä eikä mun tarvitse pelätä painostusta. Eipä mennyt niin.
 
"hmm"
onpas vaikea tilanne.
mieti vielä kuitenkin. itse valitsin abortin suurin piirtein tuossa iässä, ja aika samantapaisista syistä, myös mies oli samaa mieltä. valitettavasti olen nykyisin 100% sitä mieltä että katuisin varmasti vähemmän lapsen pitämistä kuin aborttia. Enää en sitä vaihtoehtoa valitsisi, enkä ole mikään kiihkoabortinvastustaja...
 
ap,
[QUOTE="hellou";22973566]ihan mielenkiinnosta, miksi et halua lasta? siis tiedän että kaikki ei halua, mutta etkö halua ollenkaan vai onko tilanne huono?[/QUOTE]

Ehkä joskus, mut en missään nimessä nyt. Tilannekin on huono, opiskelen ja monta rautaa tulessa. Mä näin ihan hirveästi vaivaa, että pääsin opiskelemaan tätä alaa ja haluan panostaa siihen nyt. Mut se ei ole se pääsyy, vain yksi pieni tekijä, jos haluaisin lapsen, niin eipä nää opiskelut kai olisi este. Mutta kun en halua, ajatuksenakin aiheuttaa paniikin.
 
ap,
[QUOTE="hmm";22973600]onpas vaikea tilanne.
mieti vielä kuitenkin. itse valitsin abortin suurin piirtein tuossa iässä, ja aika samantapaisista syistä, myös mies oli samaa mieltä. valitettavasti olen nykyisin 100% sitä mieltä että katuisin varmasti vähemmän lapsen pitämistä kuin aborttia. Enää en sitä vaihtoehtoa valitsisi, enkä ole mikään kiihkoabortinvastustaja...[/QUOTE]

Ymmärrän, ikävä kuulla. Niin, en tiedä, mitä tulevaisuudessa ajattelen, en voi kuitenkaan pitää lasta sen takia, että joskus saattaakin ehkä mieli muuttua. Päätökset on tehtävä tilanteen mukaan. En mä voi tehdä lasta "varalle".
 
funtsinta aikaa
kauanko abortin tekemiseen vielä on aikaa? mieti vielä ja juttele jonkun kanssa, ajattele myös miestäsi. onko hän valmis jakamaan vanhemmuuden kanssasi niin että saat mahdollisuuden tavoitella omia ambitioita vaikka lapsi tulisikin? ei lapsi ole maailman loppu! hän valitsi sinut ja miehesi nyt vanhemmikseen =)
 
ap,
[QUOTE="vieras";22973648]No jos välttämättä haluat abortin, niin ainut vaihtoehto lienee tehdä se ja jatkaa sitten sinkkuna.[/QUOTE]

Miksi sinkkuna? Emme me tahdo erota. Hassu ajatusmalli.
 
mielenkiinnosta
voitko eritellä ihan konkreettisesti mikä lapsen saamisessa aiheuttaa paniikkia? tämä ihan vain uteliaisuudesta, en aio käännyttää sinua mihinkään koska ymmärsin että abortti on jo päätetty.
 
ap,
kauanko abortin tekemiseen vielä on aikaa? mieti vielä ja juttele jonkun kanssa, ajattele myös miestäsi. onko hän valmis jakamaan vanhemmuuden kanssasi niin että saat mahdollisuuden tavoitella omia ambitioita vaikka lapsi tulisikin? ei lapsi ole maailman loppu! hän valitsi sinut ja miehesi nyt vanhemmikseen =)
Ei lapsi ketään valitse, meille vain kävi vahinko. Biologiaahan sellainen on. Tottakai mä voisin toteuttaa ambitioitani, vaikka mulla olisikin lapsi.Mutta kuten sanoin, opinnot ei ole nyt se syy, miksi en halua lasta. En vain halua. Joskus ehkä, mutta siihen on vielä aika pitkä aika, kun ajatus lapsesta tuntuu nyt näin pahalta.
 
Huisi hippu
jos mulla ois tuollanen tilanen, oisin päässy kätilöksi lukemaan, sit pamahtasin paksuksi kun implantti pettää, niin mies jäis koti-isäksi. takuulla. ja tästä on jo puhuttu. hih. todellakin uraa haluan tehdä jos siis mahdollista. sinulla ap ei vissiin mahdollisuutta että mies jäisi kotiin hoitamaan lapsen?
 
voisiko olla joku tarkoitus sille että kävi noin? Meillä kävio myös samantyyppinen tilanne, ja 4. viikolla ollaan.. Kun alkujärkytys on ohi, onkin olo jo parempi ja vauvantulo on aivan ihanaa. (Usko pois, olisin halunnut abportin alkuun, en vaan pystynyt..)
 
minä kysymysmerkkinä
siis mihin aloittaja toivoo vastausta vai toivooko mihinkään? hän on päättänyt tehdä abortin, tuota miehen mielipiteenmuutostako tässä pitäisi taivastella?
 
ap,
voitko eritellä ihan konkreettisesti mikä lapsen saamisessa aiheuttaa paniikkia? tämä ihan vain uteliaisuudesta, en aio käännyttää sinua mihinkään koska ymmärsin että abortti on jo päätetty.
Monia syitä. En halua tällä hetkellä ottaa vastuuta muista kuin itsestäni, haluan tutustua itseeni ihan rauhassa, kun nyt tuntuu siltä, että alan pikkuhiljaa aikuistua. Haluan ottaa tästä elämänvaiheesta kaiken irti ilman "häiriötekijöitä". Mulla on hyvä näin.

En vain ole valmis nyt viettämään aikaani kotona lapsen kanssa, valvomaan öitä ja elämään pienen lapsen äidin arkea. Ei kiinnosta lapsiarki ja kokisin jääväni monesta paitsi. Ja sitten ne opinnot ja taloudellinen tilanne.
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja minä kysymysmerkkinä;22973756:
siis mihin aloittaja toivoo vastausta vai toivooko mihinkään? hän on päättänyt tehdä abortin, tuota miehen mielipiteenmuutostako tässä pitäisi taivastella?
Mietin samaa. Ap, sun on tehtävä oma valinta! Mies ei (valitettavasti) voi tätä asiaa päättää, kun alkio on kuitenkin sun sisällä.
 
Monia syitä. En halua tällä hetkellä ottaa vastuuta muista kuin itsestäni, haluan tutustua itseeni ihan rauhassa, kun nyt tuntuu siltä, että alan pikkuhiljaa aikuistua. Haluan ottaa tästä elämänvaiheesta kaiken irti ilman "häiriötekijöitä". Mulla on hyvä näin.

En vain ole valmis nyt viettämään aikaani kotona lapsen kanssa, valvomaan öitä ja elämään pienen lapsen äidin arkea. Ei kiinnosta lapsiarki ja kokisin jääväni monesta paitsi. Ja sitten ne opinnot ja taloudellinen tilanne.

täsmälleen sama tilanne täällä. Usko pois, saattaa olla ihan vaan alkupaniikkia.. Opintoja voi aina jatkaa.. Ja kun se lapsi on siinä, sitä ei voi enää katua mitenkään..
 
......
NO kysypä mieheltä jos hän haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lasta ja sä saisit opiskella? Voisi tehdä vaikka viikonlopputöitä itse jos haluaisi?

Oli lapsi toivottu tai ei, aina se on järkytys.
 
ap,
jos mulla ois tuollanen tilanen, oisin päässy kätilöksi lukemaan, sit pamahtasin paksuksi kun implantti pettää, niin mies jäis koti-isäksi. takuulla. ja tästä on jo puhuttu. hih. todellakin uraa haluan tehdä jos siis mahdollista. sinulla ap ei vissiin mahdollisuutta että mies jäisi kotiin hoitamaan lapsen?
No kai hän voisi jäädä, mutta se ei siltikään poistaisi sitä seikkaa, että mä en halua äidiksi nyt. Ei se mun ura ja opinnot nyt ollut se tärkein syy sille, että en halua lasta tässä vaiheessa.
 
Ainoa raskauden täysin ehkäisevä ehkäisykeino on selibaatti ja aikuisten ihmisten pitäisi tämä tajuta kun harrastaa seksiä. Jos harrastaa seksiä, käytti sitten ehkäisyä tahi ei, pitäisi olla valmis kantamaan vastuunsa, jos vahinko tapahtuu.
 

Yhteistyössä