Meillä on ihana perhejoulu tulossa <3 Ja anoppi ei ole kutsulistalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "miniä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä on ihan ensimmäinen joulu niin että ollaan vaan oman perheen kesken. Meille syntyy pari viikkoa ennen joulu vauva niin haluan olla kotona ihan vaan oman perheen kesken. Pikkusiskoni olisi halunnut tulla meille, mutta hän on niin inhottava lapsia kohtaan että en halua häntä meille.
 
jos lapsi ei laske minua kuuluvan perheeseensä niin se on voi voi. en muuten usko että laskeekaan. tytär miettii jo, minkälaisen talon hän itselleen ostaa aikuisena. en usko hänen kuvittelevan minua sinne asumaan . tytär on vasta alakoulussa.

en aio pakottaa enää ketään seuraani. maailmass on paljon ihmisiä. aina kavereita saa jos haluaa. tai joulun viettoseuraa. nyt nautimme jouulusta ihanan perheen kesken.
 
En tajua, miten ihmiset jaksavat käyttää noin paljon energiaa tuollaiseen katkeraan ja kostonhimoiseen ruotimiseen. Harvalla sitä nyt on maailman ihannimat appi ja anoppi tai herttaisimmat omat vanhemmat, mutta kyllä mielestäni joulu voidaan viettää yhdessä ja olla kiitollisia siitä, että on sukua, joka pitää yhtä, vaikka ei ihan samoilla aaltopituuksilla ihan aina kuljettaisi.
 
[QUOTE="ähäkutti";24983604]Olisi kiva tietää. Miten suhtaudut asiaan jos ja kun lapsesi ei enää laskea sinua kuuluvan hänen perheeseensä?[/QUOTE]

Yllättyisin, mutta toki olisi omalla laillaan kiehtovaakin miettiä sitä, miksi yksi lapsista olisi kasvanut arvomaailmaltaan aivan toisenlaiseksi kuin sukunsa, kotinsa ja sisaruksensa.

:)
 
En tajua, miten ihmiset jaksavat käyttää noin paljon energiaa tuollaiseen katkeraan ja kostonhimoiseen ruotimiseen. Harvalla sitä nyt on maailman ihannimat appi ja anoppi tai herttaisimmat omat vanhemmat, mutta kyllä mielestäni joulu voidaan viettää yhdessä ja olla kiitollisia siitä, että on sukua, joka pitää yhtä, vaikka ei ihan samoilla aaltopituuksilla ihan aina kuljettaisi.

Mun mielestä taas joulu on sellainen että se pitää voida viettää juuri sellaisten ihmisten ympäröimänä keiden kanssa oikeasti haluaa.
 
  • Tykkää
Reactions: narikka83
Harvalla sitä nyt on maailman ihannimat appi ja anoppi tai herttaisimmat omat vanhemmat, mutta kyllä mielestäni joulu voidaan viettää yhdessä ja olla kiitollisia siitä, että on sukua, joka pitää yhtä, vaikka ei ihan samoilla aaltopituuksilla ihan aina kuljettaisi.


Ja minä en ollut yhtään kiitollinen kännisestä anopista, ei tiennyt mitä söi, ei tiennyt onko aatto vai joulupäivä, seitsemän vuotta kestin/katselin sitten tuli mitta täyteen.

Ylen oli kaukana yhteiset aaltopituudet.
 
[QUOTE="vieras";24983147]Eikö sun isä ole sun perhettä?[/QUOTE]

Ei, mun perheeseen kuuluu mä , mies ja mu lapset. Lapsetkin vain sihen asti kun asuvat kotona.
NE joiden seurassa voin olla iahn oma itseni kuuluvat mu perheeseeni , ei trvitse pingottaa ja saa olla just niinkuin haluaa, ilman kellonaikoja , tekee asiat just siloin kun ittelle sopii. ja saa syödä just mitä haluaaa ilman että kukaan kyttää vieressä ja miettii että onko tässä ruuassa laktoosia jne.
 
Ei, mun perheeseen kuuluu mä , mies ja mu lapset. Lapsetkin vain sihen asti kun asuvat kotona.
NE joiden seurassa voin olla iahn oma itseni kuuluvat mu perheeseeni , ei trvitse pingottaa ja saa olla just niinkuin haluaa, ilman kellonaikoja , tekee asiat just siloin kun ittelle sopii. ja saa syödä just mitä haluaaa ilman että kukaan kyttää vieressä ja miettii että onko tässä ruuassa laktoosia jne.

Ai sitten kun lapset muuttavat pois he eivät ole enää lapsiasi, eivätkä perhettäsi vaan JOTAIN sukulaisia?


Ehkä mä oon jotenkin pöljä, muitta kylä mun mielestäni minun lapseni kuuluvuat mun perheeseen, vaikka he olisivat muuttaneet pois.
 
Voi että mä olen onnellinen siitä, että olen edelleen vanhempieni perheenjäsen. Olen aina tervetullut heille ja he meille. Vaikka mulla onkin myös oma perhe, ollaan me kaikki yhdessä "laajennettu perhe" ja kyllä me joulun aikaan toisiamme nähdään, niin kuin joka ikinen viikko ympäri vuoden. Ja miehen perhettäkin nähdään. En kyllä koskaan ikinä osais kuvitella, että kun oma lapseni muuttaa pois kotoa joskus, niin samalla hänelle tokaistaisiin, että "hei vaan sitten, nyt ei ollakaan enää perhettä".
 
Me vietetään joka joulu osittain mun porukoilla ja osittain anoppilassa.
Ja silloin ku asuttiin mun kotipaikkakunnalla me vietettiin aina sukujouluja mummolassa <3

Musta jouluun kuuluu perhe ja suku, kaipaa nuita sukujouluja todella paljon ja meillä onkin haaveenaa kunnostaa papan lapsuudenkoti talviasuttavaksi ja viettää siellä kunnon maalaisjoulu koko suvun kesken.
 
[QUOTE="pöh";24983027]Onpas täällä ihania miniöitä. Mukavaa sitten kun itse olette anoppeja ja teitä syrjitään. Onneksi osaan arvostaa myös mieheni vanhempia.[/QUOTE]


Minulla kanssa ihanat miniät ja vävyt, väliin ollaan kaikki kimpassa, väliin kaikki aaton perrheineen. Ihan miltä tuntuu. Viimeksi olimme yhden poikani perheen luona kaikki ja mukavaa oli.
Alkaa vaan olla niin paljon meitä, ettei kenenkään luokse tahdo kaikki mahtua ja kuopuksenikin vielä.
 
Meillä anoppi on osa joulua niin kauan kuin hänessä henki pihisee. Mies on ainoa lapsi ja anopilla ei ole puolisoa. Viime jouluna oli kipeä, niin ei päässyt meille joulua viettämään. Ja millainen joulu meillä olikaan oman perheen, isäni ja toisen veljeni kera :) Ihan täydellinen todella tunnelmallinen ja rauhallinen joulu.

Anoppini ensimmäiseksi sisään tullessaan alkaa päivittelemään, että miten kamalaa on, kun on joulu ja voi kun olisivat nämä hirveät pyhät jo nopeasti ohi. Eli tunnelma latistettu heti alkuunsa :( Nyt olen kyllä jo jutellut miehen kanssa, että puhuu äidillensä, ettei noita valituksia meidän huushollissa, koska haluamme nauttia joulusta.
Lisäksi se komentelu, hösääminen, ruokien arvostelu, puhelimessa jouruilu(lue->huutaminen) kovaan ääneen, ison lapsen passaaminen, minun esikoisen yrmiminen... huoh.
Siltikin vielä elättelen toiveita täydellisestä joulusta :)
 
Minulla kanssa ihanat miniät ja vävyt, väliin ollaan kaikki kimpassa, väliin kaikki aaton perrheineen. Ihan miltä tuntuu. Viimeksi olimme yhden poikani perheen luona kaikki ja mukavaa oli.
Alkaa vaan olla niin paljon meitä, ettei kenenkään luokse tahdo kaikki mahtua ja kuopuksenikin vielä.

Me olemme ratkaisseet tuon mahtumisongelman siten, että vuokraamme ison huvilan jouluviikoksi. Päästään kaikki saman katon alle.
:)
 
Rakastan joulua ja mita enemman vakea, sen parempi. Kutsuisin anopin ja appiukon meilla, mutta asuvat eri maassa :( Ja aina silloin talloin olemme joulun heidan kanssaan :)

Ihanne jouluuni kuuluu vanhempani, mummoni ja paappani, veljeni perheineen seka mahdollisimman monta tatia perheineen. Ja tietysti appivanhemmat ja mieheni sisarukset perheineen, jos olisi mahdollista, ehkapa viela joskus..
 
on kerran ollut anoppi jouluaattona meillä.. lapsi oli alle vuoden ikäinen silloin.
Mikään ei anopille kelvannut... kyseli pöydässä, että oletko rosollin tehnyt itse tai kalat. Kun sanoin, että kaupasta olen valmiina ostanut niin se tuhahti, että "helppoa ne olisi itse tehdä." Ei tule anoppi enää meille!!
 
Meille taas varmaan tulee miehen vanhemmat ja sisko kun siskonpoika on joulupukki niin olisi hölmöä ollaa kutsumatta mutta ihan vain kahville illasta ja omien vanhempien luona käydään varmaan joulupäivänä tai joskus..niin inhottavaa kun kaikki odottaa että tultaisiin käymään enkäs sitten kehtaa sanoa ei..: /
 
Me mennään anoppilaan aatoks, ehkä en kilju riemusta koska appiukko polttaa sisällä ja haju on sen mukanen mut itselläni on niin ihanat muistot mummulajouluista että haluan ne myös lapselleni suoda. Ens jouluna ollaan taas mun äitini kanssa ja anoppilan väki tulee sillon sit meille syömään.

Näin ollaan menty tirpan syntymän jälkeen.
 
Mä olen se joka ei laske vanhempiaan kuuluvaksi perheeseensä. Olisi näköjään pitänyt hieman selventää; vanhempani viettävät koko joulun ympäripäissään, en halua että lapseni joutuvat sellaista katsomaan. Itse jouduin, joka ikinen joulu ja kaikki muut pyhät.

Lisäksi äiti teki nuoruudessani parhaansa, että muistaisin kuinka huono ja kenellekään kelpaamaton ihminen olen. Todellakaan en laske tuollaisia ihmisiä kuuluvaksi perheeseeni! Mulle perhe tarkoittaa jotain ihan muuta kun henkistä (ja fyysistä ) väkivaltaa, huutoa ja ryyppäämistä.

Lapseni saavat aikanaan päättää, haluavatko viettää joulua kanssamme. Toivon tietysti, että haluavat. Ja he ovat mun perhettäni aina, vaikka itse eivät enää itseään laskisikaan mun perheeseen kuuluvaksi. Meillä on tosin lämpöiset välit lasten kanssa ja teen kaikkeni että ne sellaisina säilyvät.
 
Meillä mennään vuorojouluina joko minun vanhemmille tai anoppilaan. Järjestely passaa kaikille, ja vaikka en anoppini ylin ystävä olekaan, niin joulu anoppilassa oli ihan mukava.

En jaksa vielä omia jouluja järjestellä, enkä aiokkaan niin kauan kun vanhempani ja appivanhempani haluavat meidät jouluksi kylään. Sitten kun he eivät enää jaksa laittaa joulua, ovat kaikki tervetulleita minun passattaviksi.
 
Sama meillä, haluan olla vain lasteni ja mieheni kanssa,saunotaan ja odotellaan pukkia,syödään hyvin ja ollaan RAUHASSA! Anoppi oli tervetullut vielä viime jouluna (vaikkakin vähän pitkin hampain kutsuin),tänä jouluna ei eikä jatkossakaan. Mitään apua ei ole saatavissa nykyään,eikä enää tunnu lapsenlapsetkaan kiinnostavan. En todellakaan aio seurustella ja tehdä höpelönä ruokaa jonkun anopin takia...
 
Meille ei tule appiukko. Ikinä.
Kävi täällä kiroilemassa ja huutamassa ja haukkumassa minut, heitin pihalle tietysti. Seuraavana päivänä (lapsen synttärit) sain viestin appiukolta että ei aio tulla synttäreille,koska heitin hänet edellisenä päivänä ulos. Ei kuulemma ´tapahdu niin enää koskaan´.
Joo ei tapahdu ei,koska kutsua ei enää koskaan saa. Ei jouluna eikä synttäreillä.

lapsia ei ukki voisi vähempää kiinnostaa,sellainen pa*a se on.
 

Yhteistyössä