Epäilen että meidänkin tyttönen pelkää pimeetä, ikää 1v3kk.. Hän ei kyllä nykyään enää suostu nukkmaan edes yövalo päällä, vaan lopulta nukahtaa omaan itkuunsa. Sama juttu automatkoillakin, eli siis jos on pimeää, niin huutaa, jolloin on pakko sitten pitää sisävaloa päällä, mikäli siis on pitkä pimee matka edessä. Ja nyt kun alkaa pimenee jo niin aikaseen, ettei edes aina voi välttää sitä pimeetä, niin matkat on yhtä isoa itkua koko ajan. Itse olen takapenkillä tytön kanssa, mutta se ei auta, vasta kun laittaa sisävalon päälle, tulee tytölle parempi mieli.
Kotona on tosiaan yövalo, sekä sellainen pieni pistorasiaan laitettava, että pöytälamppu. Jossain vaiheessa se hiukan rauhoittikin sitä nukahtamista, mutta nyt tuntuu että se on vaan pahenemaan päin. Eli ehkä siinä ei ole kyse enää piemänpelosta, vaan eroahdistuksesta, mutta kyllä neiti ihan selvästi ainakin inhoaa pimeää, jos nyt ei ihan pelkää. Liekö sitten eroahdistusta pahentanut se tieto siitä, että kun menee nukkumaan, tulee pimeää. Nykyään tulee itku heti kun sanotaan että nyt nukkumaan, sitten rauhoittuu mun viereen, juo maidon, ja on vielä hereillä kun nostan omaan sänkyyn, jolloin huuto alkaa HETI kun otan neitin syliin. Ja menee ihan kaarelle..
Tuntuu jotenkin oudolta, että noin pieni voisi pelätä pimeää, mutta kyllä musta vaan tuo pelolta vaikuttaa. Koskaan ei ole mitään pahaa tapahtunut omassa sängyss/pimeässä autossa. Ei ainakaan niin että itse tietäisin. Ehkä hän on herännyt joskus painajaiseen, ja sitten vielä pelästynyt lisää kun on ihan pilkkopimeetä. Tiedä sitä sitten, kun eihän tuo nuppu osaa sitä vielä kertoa.
Tällainen kokemust meillä pimeästä ja nukkumisesta..
