Ä
äitisuruinen
Vieras
(8kk) toiset isovanhemmat suosivat ensimmäistä lastenlastaan ja ovat käytännössä katsoen unohtaneet tämän pienimmän... tässä muutamia esimerkkejä, kun tämä ensimmäinen,olkoon vaikka ville oli tuloillaan (vahinko) siitä kuulutettiin koko pitäjälle, tehtin lakanoita, kudottiin nuttuja, tehtiin kansalaisopistossa kehtoa ym. ym...
Kun tämä taivaanlahja sitten syntyi, koko maailma sekosi ja sitä myöten isovanhemmat, mikä on tietysti luonnollista.. No tämä ville on ollut sitten mummolassa kohta vuoden hoidossa ( ikää siis 1v ja 10 kk) siis hoidossa muutekin kuin päivisin kun mummon mielestä äidin pitää saada rauhassa käydä töissä ja isän koulua, (äiti kun ei lasta halunnut mutta mummon piti lapsenlapsi saada ja meiltä sitä ei varmaan kuuluisi kun lapsettomuushoidoissa oltiin)
No tämän villen on sitten mummo kasvattanut ja mikäpä siinä, poika ei osaa vielä puhua, hänelle vain lässytetään ja kävelemään oppi kuukausi sitten, koska poikaa pidetään vain sylissä...
Sitten tulin minä raskaaksi.. VIELÄ VIIKOILLA 36 HYSSYTELTIIN, eikä asiasta kerrottu kenellekkään, koska keskenmenoriski on niin korkea ja koska he eivät uskoneet lapsen syntyvän normaalina lapsettomuushoitojen takia..
miten takapajuista.
No nyt tämä meidän pieni on ilmaa vain, mummo kun soittaa (3 kertaa kuussa) kysyäkseen kuulumisia ja ennen kuin kerkeän vastata ,alkaa hän kertoa villestä
enkä minä taaskaan saa kertoa kuulumisia.
mummo niin kauniisti villestä puhuu ja kuinka rakas tämä on, et silloin kun poika on kotonaan hänelle soitetaan joka päivä...
Äh, tää on niin monimutkaista ja asioita on niin paljon mitkä osoittaa sen välinpitämättömyyden.
Ja meidän tyttö on nähnyt isovanhempiaan vain neljä kertaa, he kun eivät voi tulla meille kun hoitavat villeä ja toisaalta mummo ei voi keskittyä edes meillä meidän pieneen..
Ihanaa kun sain purkaa vähän mieltäni, on vain pienen puolesta pahamieli.
Kun tämä taivaanlahja sitten syntyi, koko maailma sekosi ja sitä myöten isovanhemmat, mikä on tietysti luonnollista.. No tämä ville on ollut sitten mummolassa kohta vuoden hoidossa ( ikää siis 1v ja 10 kk) siis hoidossa muutekin kuin päivisin kun mummon mielestä äidin pitää saada rauhassa käydä töissä ja isän koulua, (äiti kun ei lasta halunnut mutta mummon piti lapsenlapsi saada ja meiltä sitä ei varmaan kuuluisi kun lapsettomuushoidoissa oltiin)
No tämän villen on sitten mummo kasvattanut ja mikäpä siinä, poika ei osaa vielä puhua, hänelle vain lässytetään ja kävelemään oppi kuukausi sitten, koska poikaa pidetään vain sylissä...
Sitten tulin minä raskaaksi.. VIELÄ VIIKOILLA 36 HYSSYTELTIIN, eikä asiasta kerrottu kenellekkään, koska keskenmenoriski on niin korkea ja koska he eivät uskoneet lapsen syntyvän normaalina lapsettomuushoitojen takia..
miten takapajuista.
No nyt tämä meidän pieni on ilmaa vain, mummo kun soittaa (3 kertaa kuussa) kysyäkseen kuulumisia ja ennen kuin kerkeän vastata ,alkaa hän kertoa villestä
enkä minä taaskaan saa kertoa kuulumisia.
mummo niin kauniisti villestä puhuu ja kuinka rakas tämä on, et silloin kun poika on kotonaan hänelle soitetaan joka päivä...
Äh, tää on niin monimutkaista ja asioita on niin paljon mitkä osoittaa sen välinpitämättömyyden.
Ja meidän tyttö on nähnyt isovanhempiaan vain neljä kertaa, he kun eivät voi tulla meille kun hoitavat villeä ja toisaalta mummo ei voi keskittyä edes meillä meidän pieneen..
Ihanaa kun sain purkaa vähän mieltäni, on vain pienen puolesta pahamieli.