meidän taapero kyllä vielä tappaa tuon vauvan !!!

oho
meillä lapsilla 1v9kk ikäeroa, eikä tuo isompi kyllä vauva-aikana koskaan "pahoinpidellyt" siskoaan!! mustasukkaisuus alkoi, kun pienempi lähti liikkeelle ja nyt 2v ja 4v tappelee niin,että karvat pölisee!
 
Meillä uskalsi ihan hyvin jättää 2 v tytön ja poikavauvan samaan huoneeseen, ei tyttö koskaan yrittänyt satuttaa veljeään. Tyttö ei myöskään ollut mustis - mutta pikkuveli hieman kasvettuaan (esim. 7-9 kk iässä ) sai raivarit joka kerta kun tyttö oli mun sylissä :D, ja on vieläkin 4½ v iässä minusta selkeästi mustasukkainen jos pidän sylissä tyttöä tai esimerkiksi ystävän vauvaa (ei raivoa, mutta ilmeestä selkeästi näkee ettei tykkää tilanteesta).

Olen varma, että jos meille olisi syntynyt vauva kun poika oli noin 2 v, tilanne EI olisi ollut helppo.

Nuo alkoivat satunnaisesti tappaa toisiaan vasta siinä vaiheessa, kun olivat 2 v ja 4 v, tms :snotty:
 
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä kysyin puolitosissani neuvolassa et kuinka monta tapausta Suomessa on jossa mustis-isosisarus on tappanut vauvan. Tooooooosi hitaasti katsoi terppa mua...
Muttei vastannut mitään? Meinaan kyllä sen sitten pitäis ottaa selville onko tällaista tapahtunut Suomessa.
Mun serkkutytöt on pienenä tiputtaneet pikkuveljen ikkunasta kun se oli vauva. Asuivat onneksi talossa ja vauva tippui kukkapenkkiin eikä sille käynyt kuinkaan.
Mä oon välillä miettinyt samaa. Onhan näitä kotona tapahtuneita tapaturmia, kätkytkuolemakin olisi "helppo" syy sanoa jos ei vieraille haluaisi kertoa totuutta. Mietiskelin vain sitä, että kuinka usein niitä sitten oikeasti sattuu; onko se supervahtiminen turhaa ja mitä tapahtuu jos joku ei niin tarkasti vahdikaan..

Meillä paljon vaarallisempi yhdistelmä oli 4+1v kuin kolmevuotias ja vauva.
 
Sara
Meillä sama tilanne... Vauva 5 vko ja isoveli 2,5v ja on kyllä sellainen hulivilitättähäärä, että huh huh. Eilen mm vauva makasi sohvalla ja minä siinä vierellä, niin isoveli hyppäsi pöydältä vauvan pään vierelle enkä minä huomannut mitään vauvaan keskittyessäni ennen kuin oli jo tapahtunut. Onneksi ei sattunut ketään!
 
muistelen
että ihan pieneksikään hetkeksi, ei edes selkää voinut kääntää kun esikoinen oli 2v ja keskimmäinen vauva. Jompikumpi koko ajan silmien alla, vauva oli usein kantoliinassa. Meillä ei ollut juurikaan tahallista satuttamista vaan esikoinen oli vilkas 2v ja sen hellyyden osoitukset ja muutkin menivät helposti liian rajuiksi.
 
oppa
ajattelin, että ennenmuinoinhan lapset roikkuivat tuvan kattoon kiinnitetyssä pärekorikehdossa isompien taaperoiden ulottumattomissa. Kantoliinahan on myös hyvä ja turvallinen vaihtoehto pitää vauva mukana.
 

Yhteistyössä