Meidän naapurissa taitaa asua aikamoinen tapaus! Siis perheen äiti! Lapset kyllä vaikuttaa ihan normaaleilta

[QUOTE="vieras";28088160]ja reippailta, samoin perheen mies.

Muutettiin tähän syksyllä ja oikeastaan koko talvena ei ole rouvaa näkynyt ulkona!!! Perheessä on kuitenkin kolme alakouluikäistä lastakin. Lapset ulkoilee isän kanssa ja keskenään. Isä tekee aina lumityöt. Ainoat "kontaktit" tuohon naapurin rouvaan on olleet, kun heidän lapsi oli meillä leikkimässä ja meidän lapsi kysyi että mentäiskö välillä teille. Naapurin lapsi vastasi, että ei voida kun äidin pitää saada siivota aina ennen kuin meille tulee kukaan! Siis kyseessä tosiaan 8v lapsukaiset... Ilmeisesti tämä myös pitää paikkaans,a koska meille lapset pääsevät tuosta noin vaan, mutta naapuriin ei välillä pääse ei sit millään leikkimään, vaikka he on kotona eikä erityistä menoa/tekemistä. Mut jos aamulla kysyy voiko illalla mennä, niin sit yleensä onnistuu. Eipä siinä, tapansa kullakin...

Mutta sitten kun olen joskus mennyt lastani heiltä hakemaan, taka-ajatuksena tutustua vähän, niin aina on heillä joko isä ovella (ja sisemmäs ei tosiaan kutsuta) tai sit vain lapsia. Äidin ääni kyllä kuuluu taustalta, eli on kotona, mutta ei tule ikinä tervehtimään ovelle.

Kerran näin kun tämä naapurin rouva ajoi autolla kotipihaansa ja samalla !kaivoi nenäänsä! ja kyllä, olen varma että näin oikein!!!

Naapurin miehelle kerran sanoin, että tulkaa käymään koko perhe meillä joku kerta. No, eivät ole tulleet, mies kyllä rupattelee ja lapset tossa vilisee välillä...

Kerran oltiin postilaatikolla sen naapurin rouvan kanssa samaan aikaan. Moikkasin iloisena ja yritin ruveta jotain juttelemaan, niin tämä pelästyneen ja sisäänpäin kääntyneen näköisenä piipitti hiiren hiljaa "moi" ja sitten lehtipinkkaansa selaten kiiruhti kotiinsa.

Joskus näin kun toljotti silmät ja suukin vähän auki ikkunassa meitä kun ulkoilimme. Kun huomasi, että huomasin hänet, niin katosi äkkiä ikkunasta pois.

Ja ei - en halua olla mikään naapurikyylä enkä olekaan. Nämä asiat nyt vaan on tullut huomattua tässä kun naapureina asutaan. Olen huvittuneen hämmentynyt.[/QUOTE]

Aika huonosti kuvailit! kaivo nenäänsä ja vink! hymis! Surkeeta? mollaamista.

 

Niin ja vielä, usein tosiaan haluan vähän siivota, enkä tykkää, jos ihan extempore tullaan kylään. Oikeasti meillä ovat kaikki perheenjäsenet vähän sellaisia, että saadaan kymmenessä minuutissa kauhea sekasotku aikaiseksi, lapset levittelevät leluja lattialle, minun ja miehen vaatteita voi jäädä sohvalle, jos takan sytyttää, tulee puunpuruja. Siihen kun joku vähän tuntemattomampi naapurin rouva lapsineen paukkaa, niin luulee vaikka mitä ja soittaa lastensuojeluun. Vaikka olisi pari päivää sitten siivottu kunnolla, eikä vaan ehditty viimeisimpiä korjata juuri sillä sekunnilla.

Edustuskelpoisena saisin tämän tuvan pysymään kauhealla niuhotuksella ja armeijakurilla, mutta en vaan jaksa. Mieluummin sovin vierailut sen verran etukäteen, että ehdin vähän siivoilla.

 

Heh, mahtaakohan tämä ap olla helvetin ärsyttävä naapurimme? Ei kai, itse kyllä moikkaan aina iloisesti vaikka sisäisesti meinaan oksentaa. Olen ihan tarkoituksella pitänyt viileän etäiset välit naapuriimme, joka näyttää tuppaavan jokaisen henkisesti heikomman naapurin iholle kun nämä ilmestyvät pihalle.

Talvisin en pihalla ulkoile, koska jäädyn pystyyn. Piste. Enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen. Hiihtämään tai luistelemaan lähden mielelläni, mutta sitähän naapurit ei voi tietää. En ole mt- ongelmainen tai ujo, en vain voi sietää naapuriani.

Ja kyllä, myös minä kaivan nenääni han päivittäin. Joskus jopa syön räkääni, että revi siitä kyttääjä!

 

[QUOTE="himmeli";28088456]meilläkin ujsein talvella mies ulkoilee lasten kanssa. ei ole meinaan lääkärikään osannut hoitaa minun vaivaani!

villasukilla+kunnon talvikengillä jäätyy varpaat hetkessä, jopa 0:ssa jäätyvät! en voi olla pakkas kelillä kuin 15min ulkona,suojakelillä 30min ja silloin varpaat on jo ihan kylmät[/QUOTE]
onhan niitä sellaisia lämpöpohjallisia jotka ihan lämmittää jalkoja, ei kai niillä voi tulla kylmä?