"Me ei oteta sua mukaan"

["Tytön äiti"]

Mitä teet kun lastasi ei oteta mukaan leikkiin?

Itse olen sitä mieltä että on ok leikkiä välillä kahdestaan jonkun kanssa. Lapsen isä oli ulkoilemassa lapsemme kanssa ja naapurin 2 kaverusta eivät ottaneet tyttöämme leikkiin mukaan. (Tämä taitaa olla tytöillä yleseimpää.) Lasten isä oli sanonut että sitten nämä 2 tyttöä eivät pääse meille leikkimään seuraavan kerran kun pyytävät, kun tyttöämme ei otettu mukaan ja tytöllemme tuli paha mieli. Itse taas sanoin että keksi joku toinen oma leikki (pihalla ei ollut muita lapsia) ja muistutin että lapsellamme on paljon muita kavereita, ei aina tarvitse leikkiä samojen kanssa.

MITÄ te teette? Puututteko tilanteeseen jotenkin? Sanotteko omalle lapsellenne jotain ohjeita vai puhutteko niille jotka jättävät ulkopuolelle? Tässä esimerkissä kyse on eskarilaisista.

 

["vieras"]

Ei puututa, kyllä ne itse osaa leikkiä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

no tossa tilanteessa, mä olisin vaan sanonut, että jatketaan matkaa. että joku toinen kerta sitten leikitte yhdessä

 

["toinen"]

Onhan jokaisella oikeus välillä leikkiä kahdestaan tai yksin jos haluaa. Eri asia jos joku jätetään systemaattisesti ulkopuolelle.

 

[Jvjh]

Mä muistan omasta lapsuudestani, ettei se ulkopuolelle jättäminen tai jätetyksi tuleminen ollut niin vakavaa. Leikittiin sitten joku toinen kerta.

Mielestäni miehesi reaktio asiaan on ehkä ymmärrettävä, muttei järkevä. Jälleen kerran tyttösi jää leikkien ulkopuolelle ja vähitellen ne kaverit lopettavat leikkiin hakemisen. Ehkä jopa innostuvat kiusaamaan tyttöäsi.

 

["vieras"]

[QUOTE="toinen";27159042]Onhan jokaisella oikeus välillä leikkiä kahdestaan tai yksin jos haluaa. Eri asia jos joku jätetään systemaattisesti ulkopuolelle.[/QUOTE]

Jos joku ei halua leikkiä toisen kanssa koskaan ne ei ole kavereita keskenään.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";27159033]Ei puututa, kyllä ne itse osaa leikkiä.[/QUOTE]
Näin meilläkin oli. Tosin omalle lapselleni sanoin, että sellaista se leikin ulkopuolelle jääminen on, kun joskus lapsi itse harmitteli yksin jäämistään. Eli tietääpähän ainakin, miltä toisesta tuntuu enkä katsonut tarpeelliseksi sen enempää lohdutella, koska joskus lapsi itsekin halusi leikkiä kahdestaan jonkun kaverinsa kanssa eikä kolmas lapsi juuri silloin leikkiin sopinut. Ja ihan samanlaista oli omassakin lapsuudessani 60-luvulla: välillä leikin "Helin" kanssa, välillä "Sarin" kanssa, välillä leikin "Helin" ja "Sarin" kanssa ja välillä "Heli" ja "Sari" leikkivät keskenään eikä mua huolittu mukaan. Mutta ei asiasta tehty mitään suurta numeroa eivätkä aikuiset puuttuneet asiaan.

 

["aapee"]

Lapsemme on leikkinyt näiden molempien tyttöjen kanssa yhdessä ja erikseen ennen ja tytöt ovat myös olleet erikseen meillä leikkimässä ja leikit yleensä sujuvat hyvin. Toinen näistä tytöistä on vaan jotenkin juonitteleva ja sanoo meidänkin tytöllemme välillä ettei leikitä jonkun toisen kanssa ja tyttömme toistaa sitten perässä ettei halua leikkiä sen ja sen kanssa, mutta ei tietääkseni koskaan ole itse aloittanut ja sanonut ettei leiki jonkun kanssa.

Tytöllemme tuli asiasta paha mieli joka olisi mennyt nopeasti ohi, mutta mieheni ei kestä nähdä että tytöllä on paha mieli, eikä osaa reagoida järkevästi tilanteeseen, joten siitä hänen reaktionsa johtui. Ketään ei mielestäni kiusata vaan kyse on yksittäisistä kerroista.

 

["Teetu"]

Olen kyllä leikkipuistossa puuttunut asiaan kun yhtä poikaa ei otettu jalkapallopeliin mukaan. Tämän päätti muita päätä pidempi poika, joka tuntui päivittäin päättävän mitä leikitään, ja ketkä saavat olla mukana. Sanoin heille, että kaikki jotka haluavat otetaan peliin mukaan. Nyt tämä sama poika kuulemma jatkaa koulussa samaa touhua kenenkään puuttumatta.