V
väsyny
Vieras
Tää on nyt tämmöstä avautumista... Tietysti mukava jos joku kommentoi ja auttaaki...
Alkanu meillä mennä vauva-arki ihan päin persettä. Ja mies ei juuri auta mua. Vauva valvoo yöt mahakivuissaan ja päivällä kun ois nukkumassa niin nuo miehen puolen sukulaiset työntyy tänne. Ja ukko vailla että mennä niitä vastaan ja passata niitä ja muutenki ahistaa ku vauva sitten herää ja jokainen retuuttaa sitä. Yöt sitte entistä kamalampia. Ja oon kyllä sanonu etten jaksa tämmöstä mutta ei muutu tilanne ei. Ja kehtaa niille sukulaisillekaan päin naamaa sanoa, että ois kiva itekki välillä nukkua että painukaa v***uun... Ja mies vaan sitä että minä päivät täällä makaan ja hän on töissä ja kun vauva yöllä huutaa niin ite oon tätä kuulema halunnu, kun ollu vauvakuumeessa. Jonku verran jos ite muka kahtoo samalla kun vahtaa telkkaria. Ja vauva huutaa ja sitä mukaa vaan telkkaa kovemmalla ja vauvalle vaan sanoo että "turpa kiinni". vaikkei ymmärrä puhetta mutta ärsyttää kun silleen puhuu.
Tuntuu että mulla piahn lähtee järki tähän touhuun. Ja sitä nyt mies vailla että siirretään lapsilisät vauvan omalle tilille johon hällä käyttöoikeus. Jotenki vaan tuntuu että siinäkin yrittää vetää ne rahat itelleen. En tiiä oonko vaan vainoharhainen. Joskus tuntuu että vihaan sitä (miestä siis) ja toisinaan rakastan. Haluisin karata vauvan kanssa jonnekki pois täältä mutta mulla ei omaa raha ollenkaa ja niillä vähillä tuikirahoilla ukko käy kaupassa iostaa ruuat (siis minun rahat). Oon jotenki alistettu...
No jospa nyt helpottaa kun purkaa...
Alkanu meillä mennä vauva-arki ihan päin persettä. Ja mies ei juuri auta mua. Vauva valvoo yöt mahakivuissaan ja päivällä kun ois nukkumassa niin nuo miehen puolen sukulaiset työntyy tänne. Ja ukko vailla että mennä niitä vastaan ja passata niitä ja muutenki ahistaa ku vauva sitten herää ja jokainen retuuttaa sitä. Yöt sitte entistä kamalampia. Ja oon kyllä sanonu etten jaksa tämmöstä mutta ei muutu tilanne ei. Ja kehtaa niille sukulaisillekaan päin naamaa sanoa, että ois kiva itekki välillä nukkua että painukaa v***uun... Ja mies vaan sitä että minä päivät täällä makaan ja hän on töissä ja kun vauva yöllä huutaa niin ite oon tätä kuulema halunnu, kun ollu vauvakuumeessa. Jonku verran jos ite muka kahtoo samalla kun vahtaa telkkaria. Ja vauva huutaa ja sitä mukaa vaan telkkaa kovemmalla ja vauvalle vaan sanoo että "turpa kiinni". vaikkei ymmärrä puhetta mutta ärsyttää kun silleen puhuu.
Tuntuu että mulla piahn lähtee järki tähän touhuun. Ja sitä nyt mies vailla että siirretään lapsilisät vauvan omalle tilille johon hällä käyttöoikeus. Jotenki vaan tuntuu että siinäkin yrittää vetää ne rahat itelleen. En tiiä oonko vaan vainoharhainen. Joskus tuntuu että vihaan sitä (miestä siis) ja toisinaan rakastan. Haluisin karata vauvan kanssa jonnekki pois täältä mutta mulla ei omaa raha ollenkaa ja niillä vähillä tuikirahoilla ukko käy kaupassa iostaa ruuat (siis minun rahat). Oon jotenki alistettu...
No jospa nyt helpottaa kun purkaa...
Mä menisin sinuna kyllä nukkumaan ja laittaisin perässäni oven kiinni vaikka tulis puoli stadionillista sukulaisia kylään. Oletko kuullut sanonnan: Talo elää tavallaan, vieraat käy ajallaan? 
