masennusta

[Enkeli]

Mä olen niin väsynyt tähän arkeen.. mies aina töissä eikä muutenkaa paljon auttele lasten kanssa. Sitten on vielä eläimiä joita pitäisi jaksaa hoitaa. En jaksa syödä enkä mitään.... Elämä on kurjaa!

 

[mami]

voi,voi niinhän se välillä on! mut jokainen päättää omasta elämästä ja jokainen saa sitä mitä tilaa!!

 

[enkeli]

voi,voi niinhän se välillä on! mut jokainen päättää omasta elämästä ja jokainen saa sitä mitä tilaa!!

Kiitos !!!!

 

[petra]

Mä olen niin väsynyt tähän arkeen.. mies aina töissä eikä muutenkaa paljon auttele lasten kanssa. Sitten on vielä eläimiä joita pitäisi jaksaa hoitaa. En jaksa syödä enkä mitään.... Elämä on kurjaa!

ymmärrän. Mulla tuli ekan lapsen jälkeen ihan karsea masis . Elämä oli todellaki kurjaa. Onko sulla ystäviä? Miten joku äiti-lapsi -piiri? Kannattaa pyytää apua ystäviltä, vanhemmilta, sukulaisilta ja jos tuntuu, ettei riitä, soita vaikka terveyskeskukseen ja pyydä apua psykologilta. Apua kyllä saa kun sitä lähtee vain hakemaan!

 

[petra]

voi,voi niinhän se välillä on! mut jokainen päättää omasta elämästä ja jokainen saa sitä mitä tilaa!!

voi että. Sulla on varmaan kanssa vaikeaa. Voimia sullekin!!!

 

[samperi]

Olisko mahista jutella miehen kanssa, jos hältä saisit apua?
Myös lääkäriltä voisit saada apua ihan lääkityksellä

 

[Maricce]

voi,voi niinhän se välillä on! mut jokainen päättää omasta elämästä ja jokainen saa sitä mitä tilaa!!

OOTPA VARSINAISEN TYPERÄ IHMINEN!

 

[Maricce]

Masennuksen useamman kerran kokeneena (juu nyt tuli paljastettua sekin karmea salaisuus =) ) sanon, että HETI hakemaan apua. Soita mielenterveystoimistoon ja pyydä kriisiaikaa. Vastaanotolla älä vähättele tai häpeile tuntemuksiasi tai oloasi vaan kerro kaikki rehellisesti, kyllä siitä sitten ammatti-ihmiset ohjaa eteenpäin. Minä henk.koht olen aina saanut apua kun olen tarvinnut, mutta joskus saa kuulla tarinoita, että apua ei ole tullut ennen kuin liian myöhään... Ole siis johdonmukainen ja vaadi hoitoa jos joku rupeaa sinulta sitä eväämään.
Myös sossusta saat hyvin äkkiä apua kun kerrot väsymyksestäsi ja älä pelkää ei ne lapsia ole viemässä vaan auttavat sinua kaiken mahdollisen mukaan, kodinhoitajalla ehkä? Tukiperheellä?

Nyt on vain tärkeintä ottaa se ensimmäinen ja suurin askel, soittaa ja pyytää apua!!

Minulle saa laitta yksäriä jos haluaa! Minulla ei vielä omia lapsia, joten en varmasti tiedä kaikkea siitä puolesta mutta masennus on erittäin tuttu minulle!