mielenkiinnolla kyselen
Kuinka masentunut pitää ihmisen olla että saa siitä lääkärin todistuksen tms.
Ainakin pitää olla oireita, joilla voidaan masennus todeta. Eli oireita, jotka haittaavat selvästi elämää ja arkea.
Diagnostiset kriteerit
G1. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. G2. Henkilöllä ei ole aiemmin ollut hypomaanista tai maanista jaksoa (F30) G3. {Tavallisimmat poissulkudiagnoosit}: Oireisto ei johdu päihteiden käytöstä (F10-F19) tai elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09).
Lievän ja keskivaikean masennuksen (F31.3, F32.0, F32.1, F33.0 ja F33.1) yhteydessä ilmaistaan viidennellä merkillä niin sanotun somaattisen oireyhtymän olemassaolo. Somaattisen oireyhtymän diagnoosi edellyttää, että potilaalla todetaan neljä seuraavista oireista:
* mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menettäminen
* herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin
* masennuksen paheneminen aamuisin
* huomattava psykomotorinen (ajatuksenjuoksun ja liikehtimisen) hidastuminen
* kiihtymys
* ruokahaluttomuus
* painon lasku
* sukupuolisen halun heikkeneminen
Lähde: Wikipedia
Diagnostiset kriteerit
G1. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. G2. Henkilöllä ei ole aiemmin ollut hypomaanista tai maanista jaksoa (F30) G3. {Tavallisimmat poissulkudiagnoosit}: Oireisto ei johdu päihteiden käytöstä (F10-F19) tai elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09).
Lievän ja keskivaikean masennuksen (F31.3, F32.0, F32.1, F33.0 ja F33.1) yhteydessä ilmaistaan viidennellä merkillä niin sanotun somaattisen oireyhtymän olemassaolo. Somaattisen oireyhtymän diagnoosi edellyttää, että potilaalla todetaan neljä seuraavista oireista:
* mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menettäminen
* herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin
* masennuksen paheneminen aamuisin
* huomattava psykomotorinen (ajatuksenjuoksun ja liikehtimisen) hidastuminen
* kiihtymys
* ruokahaluttomuus
* painon lasku
* sukupuolisen halun heikkeneminen
Lähde: Wikipedia
F32.0 Lievä masennustila
Huomautukset: Masentunut mieliala, kiinnostuksen puute ja lisääntynyt väsymys ovat tavallisimpia masennusjakson oireita. Näistä tulee todeta vähintään kaksi ja niiden lisäksi vähintään kaksi muuta alla kohdassa C mainittua oiretta. Mikään oireista ei ole kuitenkaan vaikea-asteinen. Lievä masennustila aiheuttaa jonkin verran häiritseviä oireita ja tavanomaisen toimintakyvyn heikkenemistä, mutta ei johda täydelliseen lamaantumiseen. Jakson kokonaiskesto on vähintään kaksi viikkoa.
Diagnostiset kriteerit:
* A. Häiriö täyttää masennusjakson diagnostiset kriteerit (F32).
* B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista:
1. Suurimman osan päivää ja useimpina jakson päivinä esiintyvä masentunut mieliala, joka on henkilölle poikkeuksellinen. Tämä mieliala ei ole ulkoisista tekijöistä riippuvainen ja se on kestänyt vähintään kahden viikon ajan.
2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen sellaisia asioita kohtaan, joista henkilö on tavallisesti ollut kiinnostunut tai jotka ovat tuottaneet hänelle mielihyvää.
3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys.
* C. Jokin tai jotkut seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä vähintään neljä:
1. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
2. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
3. toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
4. subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä päättämättömyytenä tai asioiden jahkailuna
5. psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
6. unihäiriöt
7. ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos
[muokkaa] Vaikea masennus
Vaikea masennus (engl. Major Depressive Disorder) kuvaa voimakasta masentunutta mielialaa, joka kestää vähintään kaksi viikkoa. Vaikea masennus luokitellaan joko "yhdeksi jaksoksi" tai "toistuvaksi"; masennuksen kaudet voivat esiintyä joko yksittäisinä jaksoina tai koko elämän jatkuvana. Masennuksen kaudet voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Jos potilas on jo kokenut maanisen vaiheen tai huomattavasti kohonneen mielialan, diagnosoidaan sairaus usein vakavan masennushäiriön sijasta kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Masennusta ilman ilon tai manian jaksoja kutsutaan siksi joskus unipolaariseksi masennukseksi, koska mieliala vaihtelee tavallaan vain yhteen suuntaan eli ei koskaan kohoa normaalia paremmaksi. Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.
Diagnostikot nimeävät useita vaikean masennuksen alatyyppejä. ICD-10 ei sisällä melankolista alatyyppiä, mutta erottaa kyllä psykoosin olemassaolon tai poissaolon.
* Masennus melankolisilla piirteillä: Melankolian tunnuspiirteitä ovat
o Mielihyvän tunteen puuttuminen (anhedonia) suurimmassa osassa toiminnasta
o Osittain tai kokonaan puuttuvat mielihyväreaktiot
o Masentuneen mielialan laatu on jyrkempi kuin esimerkiksi menetyksessä tai surussa
o Oireiden pahentuminen aamutunteina
o Herääminen aikaisin aamulla
o Psykomotorinen uupuminen
o Anoreksia (voimakas painonlasku, ei saa sekoittaa lääketieteellisen syömishäiriön anoreksian kanssa)
* Masennus epätyypillisillä piirteillä: Epätyypillinen masennuksen tunnuspiirteitä ovat
o Mielialareaktiivisuus (paradoksaalinen anhedonia) ja positiivisuus
o Huomattava painonnousu tai lisääntynyt ruokahalu
o Liiallinen nukkuminen tai unisuus (hypersomnia)
o Voimattomuus
o Huomattava sosiaalinen kyvyttömyys johtuen yliherkkyydestä tulla muiden ihmisten torjumaksi
Nimestään huolimatta epätyypillinen masennus on masennuksen yleisin muoto.
* Masennus psykoottisilla piirteillä: Joillain henkilöillä, joilla on vakava masennus tai maaninen vaihe, saattaa olla psykoottisia piirteitä. Heillä saattaa olla hallusinaatioita tai harhoja, jotka ovat joko mielialaan liittyviä (sattuvat yhteen depressiivisen vaiheen kanssa), tai eivät liity mielialaan (eivät satu yhteen depressiivisen vaiheen kanssa).
Lähde: Wikipedia
Huomautukset: Masentunut mieliala, kiinnostuksen puute ja lisääntynyt väsymys ovat tavallisimpia masennusjakson oireita. Näistä tulee todeta vähintään kaksi ja niiden lisäksi vähintään kaksi muuta alla kohdassa C mainittua oiretta. Mikään oireista ei ole kuitenkaan vaikea-asteinen. Lievä masennustila aiheuttaa jonkin verran häiritseviä oireita ja tavanomaisen toimintakyvyn heikkenemistä, mutta ei johda täydelliseen lamaantumiseen. Jakson kokonaiskesto on vähintään kaksi viikkoa.
Diagnostiset kriteerit:
* A. Häiriö täyttää masennusjakson diagnostiset kriteerit (F32).
* B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista:
1. Suurimman osan päivää ja useimpina jakson päivinä esiintyvä masentunut mieliala, joka on henkilölle poikkeuksellinen. Tämä mieliala ei ole ulkoisista tekijöistä riippuvainen ja se on kestänyt vähintään kahden viikon ajan.
2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen sellaisia asioita kohtaan, joista henkilö on tavallisesti ollut kiinnostunut tai jotka ovat tuottaneet hänelle mielihyvää.
3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys.
* C. Jokin tai jotkut seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä vähintään neljä:
1. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
2. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
3. toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
4. subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä päättämättömyytenä tai asioiden jahkailuna
5. psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
6. unihäiriöt
7. ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos
[muokkaa] Vaikea masennus
Vaikea masennus (engl. Major Depressive Disorder) kuvaa voimakasta masentunutta mielialaa, joka kestää vähintään kaksi viikkoa. Vaikea masennus luokitellaan joko "yhdeksi jaksoksi" tai "toistuvaksi"; masennuksen kaudet voivat esiintyä joko yksittäisinä jaksoina tai koko elämän jatkuvana. Masennuksen kaudet voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Jos potilas on jo kokenut maanisen vaiheen tai huomattavasti kohonneen mielialan, diagnosoidaan sairaus usein vakavan masennushäiriön sijasta kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Masennusta ilman ilon tai manian jaksoja kutsutaan siksi joskus unipolaariseksi masennukseksi, koska mieliala vaihtelee tavallaan vain yhteen suuntaan eli ei koskaan kohoa normaalia paremmaksi. Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.
Diagnostikot nimeävät useita vaikean masennuksen alatyyppejä. ICD-10 ei sisällä melankolista alatyyppiä, mutta erottaa kyllä psykoosin olemassaolon tai poissaolon.
* Masennus melankolisilla piirteillä: Melankolian tunnuspiirteitä ovat
o Mielihyvän tunteen puuttuminen (anhedonia) suurimmassa osassa toiminnasta
o Osittain tai kokonaan puuttuvat mielihyväreaktiot
o Masentuneen mielialan laatu on jyrkempi kuin esimerkiksi menetyksessä tai surussa
o Oireiden pahentuminen aamutunteina
o Herääminen aikaisin aamulla
o Psykomotorinen uupuminen
o Anoreksia (voimakas painonlasku, ei saa sekoittaa lääketieteellisen syömishäiriön anoreksian kanssa)
* Masennus epätyypillisillä piirteillä: Epätyypillinen masennuksen tunnuspiirteitä ovat
o Mielialareaktiivisuus (paradoksaalinen anhedonia) ja positiivisuus
o Huomattava painonnousu tai lisääntynyt ruokahalu
o Liiallinen nukkuminen tai unisuus (hypersomnia)
o Voimattomuus
o Huomattava sosiaalinen kyvyttömyys johtuen yliherkkyydestä tulla muiden ihmisten torjumaksi
Nimestään huolimatta epätyypillinen masennus on masennuksen yleisin muoto.
* Masennus psykoottisilla piirteillä: Joillain henkilöillä, joilla on vakava masennus tai maaninen vaihe, saattaa olla psykoottisia piirteitä. Heillä saattaa olla hallusinaatioita tai harhoja, jotka ovat joko mielialaan liittyviä (sattuvat yhteen depressiivisen vaiheen kanssa), tai eivät liity mielialaan (eivät satu yhteen depressiivisen vaiheen kanssa).
Lähde: Wikipedia
Hyvää joulua sinulle <3