Masennus taitaa taas puskea päälle.

En oo pariin-kolmeen viikkoon oikeen jaksanu siivota kunnolla. Suihkuskaa oo jaksanu käydä joka päivä.

Eilen illalla ku ajelin tuola mettän keskellä yksin niin huomasin taas toivovani kuolemaa, siis jotta sais kunnon sydärin tai jotain. Pääsis pois eikä tarttis enää kestää kaikkea paskaa. Mutta sitte taas noi tenavat tarvii mua vielä. Eikä se sydärikään taida toivomalla tulla. Sitte ajoin vielä sen pupun päälle.

Tämä päivä ei oo yhtää helpottanu. Hain tenavat hoidosta (olivat ekaa päivää) niin sielä toi 2v. istu lautasen ääres, itku siltä pääsi ku näki mut. Ei ollu kuulemma syöny yhtään. Mä otin sen syliin ja syötin, se söi kaikki. Perunoitakaa ollu pilkottu yhtään pienemmäksi, oli siis jauhelihakeittoa. Mä en ittekkää saattais syödä niin isoja perunanpaloja. Ja tyttö on alle 1 vuotiaasta syöny itte mutta oudos tilantees ei ny sitte syöny. Muutenki koko tilanne oli rauhaton, toiset yrittää syödä niin kaikki kolme hoitajaa pomppii ympäriinsä ja huutelee toisilleen jotaki.

Äitin luona olin sen aikaa ku tenavat oli hoidos ja äiti oli tosi huonos kunnos.

Vanhimmalla likallakin on jotain häikkää terveydes jota täs ny yritetään selvittää.

Mua ahdistaa ja itkettää ja ottaa sydämestä.

Joo, ja nyt oli todella negatiivinen aloitus ja negatiivinen on olokin.

 

Kuulostaa kurjalta ja siltä että sulla on paljon huolia ja vastoinkäymisiäkin. Ihmekös jos masentaa... voimia <3

 

Taistele vastaan! Muista, että mielialaasi et voi muuttaa ajattelemalla. Teot vaikuttavat ajatuksiin, jotka taas vaikuttavat mielialaan.

Aloita vaikka niistä tekemättömistä kotitöistä ja käy suihkussa, yksi askel kerrallaan. Varmasti mieli kohenee, kun ei tarvitse ajatella omaa saamattomuutta.

 

Hei ap. Onko lasten isä kuinka kuvioissa? Sun pitäis saada jostain jotain apua.. kävisitkö lääkärissä?

 

Asiat on just niin vaikeita kun niistä tekee.

Metsässä ei elä mitään pupuja, ne on jäniksiä tai rusakoita. Ne jää autojen alle tämän tuosta.
Ihmisiä kuolee vanhuuttaan, se on hyvä hyväksyä tai muuten on vaikeaa.
Sulla on lapsia ja niillä hoitopaikka jossa ruokaa, kyllä ne syö kun on tosi nälkä.
Sulla on terveys jos voit metsässä käydä, autokin jolla mennä töihin.

Moni asia on aika hienosti.

 

Ystävä rakas! Lähetän sinulla jaksamista ja valoisampaa kevättä. <3 Et ole ainut jolla murheita ja masennusta, ota kaikki apu vastaan mitä saat.

 

Asiat on just niin vaikeita kun niistä tekee.

Metsässä ei elä mitään pupuja, ne on jäniksiä tai rusakoita. Ne jää autojen alle tämän tuosta.
Ihmisiä kuolee vanhuuttaan, se on hyvä hyväksyä tai muuten on vaikeaa.
Sulla on lapsia ja niillä hoitopaikka jossa ruokaa, kyllä ne syö kun on tosi nälkä.
Sulla on terveys jos voit metsässä käydä, autokin jolla mennä töihin.

Moni asia on aika hienosti.

Emmä metsäs ollu vaan ajelin mettän keskellä.

Mulla on lapsuudesta alkanu masennus joka vaan toisinaan puskee isommin päälle. Ja nytkin se alkas ilman sen kummempaa syytä mutta eilisen ja tän päivän tapahtumat (joita on muitakin kuin tässä mainitut) ei nyt paranna tilannetta yhtään.
Aika auttaa.

Ja oon mä tänään käyny suihkus. Siivota pitäis, täälä on karsee sotku. Ei kauheen likasta mutta tavarat hujan hajan.

On mulla ihanat ja suloiset lapset, niitten kans touhutes unohtaa nää paskafiilikset. Mutta nää yksinäiset hetket...

Mies tulee kohta töistä ja on naama vinos ku ei oo siivottu.

Masennuslääkkeet on käytös koko ajan, enempää en niitä syö.

 

Laiskuuden diagnoosi on 2000-luvulla masennus, huonokäytöksisyyden puolestaan ADHD.

Ei mitään uutta, jatkakaa.

 

[QUOTE="huoh";29631232]Laiskuuden diagnoosi on 2000-luvulla masennus, huonokäytöksisyyden puolestaan ADHD.

Ei mitään uutta, jatkakaa.[/QUOTE]


Hah, hah. kyllä naurattaa.

 

Etkös sä taas ollut raskaana?

 

:hug:

 

Mulle on tämä kevät jokseenkin vaativaa aikaa...
Jaksamisia sinulle ja parempia vointeja!

 

Hah, hah. kyllä naurattaa.

Puoliksi tottahan tuo on. Uskotko, että 70-80-luvulla pystyi hakemaan puolen vuoden saikkua kun masensi eikä huvittanut?
Nykyään ihmisille syötetään kaikenlaista roolia millainen pitäisi olla, kai niitä läskeistään masentuneitakin ihan eri tavalla kuin aiemmin kun mediassa niin sanotaan et pitää olla alle 60kg.

 

:hug:

 

[QUOTE="huoh";29631232]Laiskuuden diagnoosi on 2000-luvulla masennus, huonokäytöksisyyden puolestaan ADHD.

Ei mitään uutta, jatkakaa.[/QUOTE]

heh heh, very funny..

 

Tiedän niin tuon olon. :/ Joskus siihen ei ole muuta lääkettä ku ihan just nykyhetki. Menneisyys on liikaa, tulevaisuus on liikaa... Tuntuu, että jos olisi vaan ihan hiljaa just tässä hetkessä ja vaan hengittäis, tää olo menee ohi.

 

:hug: :hug: Voisiko puhuminen jollekkin läheiselle auttaa yhtään?
Saisit ainakin purkaa huolia.

 

[QUOTE="voi";29631344]Tiedän niin tuon olon. :/ Joskus siihen ei ole muuta lääkettä ku ihan just nykyhetki. Menneisyys on liikaa, tulevaisuus on liikaa... Tuntuu, että jos olisi vaan ihan hiljaa just tässä hetkessä ja vaan hengittäis, tää olo menee ohi.[/QUOTE]

Tuo on totta.

 

[QUOTE="voi";29631344]Tiedän niin tuon olon. :/ Joskus siihen ei ole muuta lääkettä ku ihan just nykyhetki. Menneisyys on liikaa, tulevaisuus on liikaa... Tuntuu, että jos olisi vaan ihan hiljaa just tässä hetkessä ja vaan hengittäis, tää olo menee ohi.[/QUOTE]

Tää on totta. Mä huomaan ton masennuksen hiipimisen ekaksi siitä että vanhat jutut alkaa pyöriä mieles. Miksei nekin voi jo jättää rauhaan? En mä halua niitä enää miettiä mutta ne vaan tunkee mun aivoihin. Ja tulevaisuus... no se vaan ahdistaa näinä aikoina.

En voi puhua kellekään. On pari ihmistä joille periaatteessa voisin puhua mutta niillä on itelläänkin tarpeeksi huolia, ei ne tarvii siihen enää musta huolestumista eikä mun huolia.

Ja mä tiedän että tämä menee ohi aikanaan. Kun vaan jaksaa taas sen aikaa.

 

[QUOTE="huh";29631257]Etkös sä taas ollut raskaana?[/QUOTE]

Ei kun oli vaihdevuodet.

 

Ei oo vaihdevuosia enkä oo raskaana.

 

Asiat on just niin vaikeita kun niistä tekee.

Metsässä ei elä mitään pupuja, ne on jäniksiä tai rusakoita. Ne jää autojen alle tämän tuosta.
Ihmisiä kuolee vanhuuttaan, se on hyvä hyväksyä tai muuten on vaikeaa.
Sulla on lapsia ja niillä hoitopaikka jossa ruokaa, kyllä ne syö kun on tosi nälkä.
Sulla on terveys jos voit metsässä käydä, autokin jolla mennä töihin.

Moni asia on aika hienosti.

Kuulostat ihan lääkäriltä.

 

http://www.youtube.com/watch?v=up-IsJFuc70

 

Voi sinua, ymmärrän masennuksesi :hug: Entä jos motivoisit itseäsi siivouksen aloittamisessa vaikka ostamalla suklaata sen jälkeen? Tai katsomalla lempileffan, tekemällä kuuman kylvyn, soittamalla parhaalle kaverille... Tekeminen on parasta terapiaa, pienikin aikaansaaminen nostaa hymyn huulille ja pitää yllä toimintakykyä. Ole armollinen ja palkitse urakan jälkeen itsesi - usko pois se kannattaa!!

 

Voi sinua, ymmärrän masennuksesi :hug: Entä jos motivoisit itseäsi siivouksen aloittamisessa vaikka ostamalla suklaata sen jälkeen? Tai katsomalla lempileffan, tekemällä kuuman kylvyn, soittamalla parhaalle kaverille... Tekeminen on parasta terapiaa, pienikin aikaansaaminen nostaa hymyn huulille ja pitää yllä toimintakykyä. Ole armollinen ja palkitse urakan jälkeen itsesi - usko pois se kannattaa!!

Sain jo enimmät sotkut taas tältä erää siivottua. Ongelma ton siivouksen kans on noi päivittäiset siivoukset jotka tuppaa jäädä tekemättä, jatkuva sekasorto sitten ahdistaa lisää. Viikkosiivoukseen jaksan tsempata itteni ja pakkokin on kun ei tenavat voi olla kämpäs jossa on likaista.
Ja se on totta että kun vaan saa ittensä tekemään jotain niin siitä tulee hyvä olo.

Kiitos kaikille tsempeistä ja haleista.