Masennus ja tunteet

[Auttakaa]

Olen sairastanut ahdistuneisuushäiriötä kohta pari vuotta.
Seassa on masennusta ja pakko-oireista häiriötä.

Välillä siis ahdistaa, sitten masentaa, ja sitten vaivaa pakko-oireet.
nyt alkaa pikku hiljaa olla lääkitys löytymässä, mutta...

Olen kokenut kamalia tuntemuksia, tai paremminkin tunteettomuutta.
Oma rakas, maailman tärkein ihminen ei ole viime aikoina herättänyt minussa niitä voimakkaita rakkauden, hellyyden, välittämisen, lämmön tunteita, tiedättehän niitä, joissa tuntuu että sydän pakahtuu ja tulee rinnasta ulos.

Nyt on ollut päällimmäisenä tunteettomuus ja sitten hermostuminen, eli pienikin ärsyke saa minut tuntemaan hermostumista lapseen. Kohta 3 vuotta siis on ikää.

Minne hävisi tunteeni? Miten saan ne takaisin?
koska näin en halua elää!!!!!

 

[ap]

Jatkan vielä... että onko se tuo masennus joka tälläistä aiheuttaa vai mikä?
Tätä oli aiemmin syksyllä, mutta sitten se meni ohi, mutta ei jaksaisi taas odottaa, että
tuntee mitä haluaisi

 

[ap]

Ainoako...?

 

[ap]

Ainoako...?

 

[No]

Toiset lääkkeet aiheuttaa tunteettomuutta.Minkä lääke ryhmän lääkettä käytät?

 

[ap]

ei liity lääkkeisiin uskoisin, kun välillä tunteita on já sitten ne taas häviävät..

 

[Tinttara]

masennuspa hyvinkin... itse vuosia vaikeasti masentuneena tiedän miten hirveää se on, kun mikään ei enää herätä minkäänlaisia tunteita. alkuun ei enää positiivisia, myöhemmin ei niitä negatiivisiakaan... kaikki tuntuu välinpitämättömältä... millään ei enää ole väliä.
tuossa liikutaan jo vaarallisilla vesillä. eikä se helpota poppakonsteilla.

onko sulla säännöllinen hoitosuhde? terapiaa lääkityksen tukena? suosittelisin vielä lääkityksen tarkastamista ja hoitotiheyden lisäämistä.

voimia sulle! kyllä se jossain vaiheessa varmasti helpottaa, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. ja tietysti intensiivistä hoitoa.

 

[ap]

nostoa

 

[vieras]

Toi herättä miettiin oonko kans (hieman)
masentunut, samaa ongelmaa kans. Huomaan kans että musta on tullut tunteeton....

 

[ap jatkaa]

masennuspa hyvinkin... itse vuosia vaikeasti masentuneena tiedän miten hirveää se on, kun mikään ei enää herätä minkäänlaisia tunteita. alkuun ei enää positiivisia, myöhemmin ei niitä negatiivisiakaan... kaikki tuntuu välinpitämättömältä... millään ei enää ole väliä.
tuossa liikutaan jo vaarallisilla vesillä. eikä se helpota poppakonsteilla.

onko sulla säännöllinen hoitosuhde? terapiaa lääkityksen tukena? suosittelisin vielä lääkityksen tarkastamista ja hoitotiheyden lisäämistä.

voimia sulle! kyllä se jossain vaiheessa varmasti helpottaa, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. ja tietysti intensiivistä hoitoa.

Tuo lause, "tuossa liikutaan jo vaarallisilla vesillä" säikäytti minut todella!!!
Onko jotain pahaa tapahtumassa?
Onko tämä jonkin pahan alku sitten?
Menin ihan paniikkiin tuosta.