Nukuin sitten vuoden vaihtuessa. Tai no kuulin toki raketit, mutta torkuin, kun en kertakaikkiaan jaksanut valvoa. Nykyään vauva heräilee jo siinä 7.30 maissa itkemään mahaansa ja esikoinen aika pian sen jälkeen, joten kauheesti ei viittisikään valvoa. Taisin vähän valehdella noista meijän unista. Kyllä meijänkin vauva välillä nukkuu yöllä reilun 3 tunnin pätkiä. Usein just se eka on sellainen ja loput sit sitä 2-2,5 tuntia. Mulla on vaan niin suuri unentarve, että jotkut 6-7 tunnin yöunet pätkissä ei riitä ja siksi aina väsyttää. Voi ku sais vaikka yhtenä yönä nukkua tuon ajan putkeen!
Lellu, mä imetin esikoista 9 kk. Olisin omasta puolestani imettänyt vuoden, mutta hän itse vieroittautui rinnasta eli ei vaan enää kelvannut. Mutta tosi tyytyväinen olen tohon aikaan, kun jo 2 kk kohdalla meinasin luovuttaa juurikin suihkutissien ja niistä pahenevien mahavaivojen takia. Vaikka eipä ne mahavaivat lopu, vaikka pullostakin antaa. Siitäkin toi meijän neiti onnistuu hörppimään ilmaa. Enkä edes tiedä onko kaikki itkut mahavaivaa vai jotain muuta. Eihän koliikin syytä oikeastaan edes tiedetä. Muutenkin niin herkkä toi tyttö ja reagoi kaikkeen epämukavuuteen voimakkaasti (esim. vaipanvaihtoa huutaa usein kurkku suorana).
Pakko vähän avautua tänne mun miehestä, kun niin ärsyttää. Vauvan hoito on nyt aika pitkälti mun harteilla, kun mies ei oikein jaksa tota itkua. Huutokohtauksien aikanakin vaan pitää vauvaa yhdessä ja samassa asennossa, kun "ei se kuitenkaan rauhoitu". Itse vaihtelen asentoja, hytkyttelen, kävelen jne. koska usein se edes vähän rauhoittaa, vaikka ei itkua lopetakaan. Kyllä tässä parisuhde kärsii, kun toinen pakenee vastuuta, kun nyt sattuu olemaan vähän vaativampi vauva. Pitäis päästä ostoksille ja muutakin menoa olisi, mutta ei tee yhtään mieli jättää vauvaa miehen hoitoon, kun sillä on toi asennevamma
Pitää vaan toivoa, että pian loppuisi toi koliikki tai mitä nyt onkaan.