Niiiiin ONNELLINEN ja samalla kertaa väsynyt...
Kiitoksia kovasti onnitteluista..
Niinhän se sitten oli, että vaikka juuri illalla olin kerennyt laittaa tänne kommenttia, että mtn ei tapahdu.. Niin sittenhän se illalla, ku kirjaa lopettelin lukemasta 23 aikaa, niin alkoi supistukset.. ja heti alusta alken tulivat 4-6min välein. Pitkään niitä kotona kummastelin ja mietin, että milloin olisi aika lähteä.. vai oliko edes oikeasti synnyttämään lähtemisen aika vielä lähelläkään.
Nooh, päätettiin sitten ennen 3.00 lähteä varuiksi käymään äippäpolilla tarkistuttamassa tilannetta.. Ja automatkalla supistukset paheni jonkin verran. Polille päästyämme sisätutkimuksessa totesivat, että kohdunsuu 3-4cm auki -> siitä mentiin suoraan jo synnytyssalin puolelle, että päästiin suoraan ilokaasun kimppuun! (mikä toimi minulla oikein hienosti, ei tullut huono olo!) Siellä sitä sitten kärvisteltiin sinne 6.00 asti, jolloin anestesialääkäri antoi epiduraalin. Epiduraalin saatuani tuli ihanan seesteinen olo.. siinä sitten ku en ollut nukkunut viimeksi kun ti-ke yönä, niin tuli otettua pöydällä 40min torkut. Epiduraalia tehostettiin 8 jälkeen aamusta, ja hieman ennen 10 totesi kätilö, että ollaan kokonaan auki. Ponnistusvaihe alkoi 10.30.. ja poika syntyi 10.41 :heart: Synnytys oli kestoltaan 11h 41min, ja ponnistusvaihe sen 11min.. aika noista ensimmäisistä supistuksista syntymään ei kyllä tuntunut pitkältä ollenkaan.
Koko ajan siinä tapahtu sen verran. Ponnistusvaihe oli kaikista ikävin.. mutta jospa senkin kivun sitten unohtaa aikanaan! Poika on AIVAN mielettömän ihana, ja tuntuu niin uskomattomalta, että sydämeen voi mahtua näin suuria tunteita jo siellä olevien lisäksi..
Kyllä tuo on maailman ihanin asia, ja synnyttämään lähtisin vaikka HETI uudelleen..
Tulen kirjottelemaan myöhemmin lisää jahka jaksan.. nyt poika vaatii tissiä