Marraskuussa 2011 syntyneitten elämää

Heippa kaikille

Tuossa lueskelin aiempia ruokamääriä ja huh hellettä! Meillä tosin edelleen 2/3 on rintamaitoa joten ei voi vertaillakaan kun ei sitä mittaria ole keksitty Olen ruvennut korvaamaan päiväsyöttöjä jonkin verran Tuutilla, ihan vaan sen vuoksi että ei tule ongelmaa jos jotain yllättävää tulee eteen. Tai että käy niinkuin viime viikolla kun toinen nisä oli haavoilla kun eräskin pikkuneiti koitteli äidin kivunsietoa.... Siinä mentiin sitten vaan toisella nisällä, toinen paranteli haavojaan. Kerran-kaksi päivän aikana syötin kipeästä että sain tyhjennettyä. Pumppasin kerran mutta sehän vaan kiihdytti maidontuotantoa!!

Uudet mitat on 9900 ja 74, käyrien yläpuolella huitelee vielä. Enää ei tarvi ostella niin usein isompaa kokoa vaatteisiin, onneksi kasvu on tasaantunut.

Hampaita taitaa taas olla tulossa, kuola lentää sen verran vauhdikkaasti

Tässä taidan jo talvea odotella, ostin kahdet toppahaalarit (käytettynä) ja yhdet toppakengät (raaskin uudet!). Voisin kuvitella että pukki tuo lumikolat sun muut joten niitä en taida ostaa

Öitä kaikille toivoo jäkätti ja ipana huomenna 10 kk

 

Heipparallaa!

Täällä tehdään pitkästäaikaa hammasta (tai hampaita) ja kipeästi tehdäänkin.. Viikon ajan on tyttö ollut jo tosi kipeänoloinen, ja eilen näkyi lopulta ikenessä pienenpieni reikä. Yöt on taas yhtä hulinaa, kun tyttö herää useasti suoraan huutoon kesken unien. Päivät menee äitin sylissä pyöriessä tai sitten pitää keksimällä keksiä jotain kivaa tekemistä, että unohtuu surkea olo. Jospa se tästä taas alkaa helpottamaan, kun hammas jo vähän pilkistää näkyvissä.
Alkaa olla jo itselläkin taas aika väsynyt olo, kun yöt menee hyppiessä ja päivätkään ei mitään helppoja ole ollut. Ja kaikki tytön päiväuniajat menee mulla koulukirjojen ääressä, joten silloinkaan ei ehdi huokaista itse. Tytön hereillä ollessa on kyllä turha edes kuvitella pystyvänsä lukemaan.

Meilläpäin oli eilenaamulla pakkasta, joten talvikamppeet piti etsiä kaapista. Onneks selvitään suhtvähillä investoinneilla tämä talvi, kun kevättalvella ostettu toppahaalari mahtuu vielä alkutalven ja lopputalveksi on siskontytön vanha haalari isompaa kokoa. Ainoastaan talvikengät pitää ostaa.
Odottelen jo innolla talvea ja lumen tuloa. Näillä syksysateilla ei ulkona ole paljoakaan tekemistä lapsen kanssa, kun taas talvella voi laskea pulkkamäkeä ym. mukavaa.

 

Hellurei! Kokeillaanhan nyt paremmalla onnella kun eilen oikein kunnon stoorin kirjoitettuani vahingossa suljin koko ikkunan :kieh:

Tintti Meillä kans pyöräytettiin juuri kaksi uutta hammasta kerralla. Olihan taas hulinaa yöt, mutta kiitos yösyöttövieroituksen ja puhjenneitten hampaitten, meillä nukutaan n. 11 h yössä heräämättä! Ei sitä oikein itsekään usko todeksi

Alkaa kyllä tosiaan tympiä vähän nämä saderapakelit kun ei oikein ulkona pysty kunnolla olemaan kun joka paikassa on niin märkää tai sitten sataa vettä! Tulisi vaan talvi ja lumet niin pääsisi pulkkamäkeen, jihuuuuu!

Meillä otettiin vähän takapakkia näin kolmannen työviikon kunniaksi. Viikon verran poika on reagoinut tosi voimakkaasti minun työssäkäyntiin. Ei malttaisi päästää näkyvistään sekunniksikaan ja alkaa välillä itkeä heti jos isä yrittää ottaa edes syliin ja hätä iskee viimeistään sitten kun kuulee takin kahinan. Surettaa niin kun ei pieni vielä ymmärrä, että äidin on mentävä mutta takaisin kyllä tullaan joka kerta!

Jokos kenenkään vintiö sanoo selviä sanoja? Hurjalta kyllä tuntuu huomata, että lapsen ymmärrys saa taas ihan uusia ulottuvuuksia kun pari kertaa on jotain sanan tapaisia päässyt suusta! Muutaman kerran on poika "vastannut" JOO jotain kysyttäessä. Pallo on aina selkeä PA ja autoakin erehtyi kerran sanomaan aukaksi :O tai siltähän ne äitin ja isin korviin tietty kuulostaa mutta eihän tuo käsittääkseni ihmekään ole jos tämän ikäinen alkaa jo sanoja tapailla?!?

 

heippa kailikke!

Jos oli viileä kesä, niin onneksi on nyt sitten sateinen syksy..
Onneksi nyt ollut parina päivänä ihan mukavaakin ulkoilukeliä.

meilläkin tehtiin yövieroitus ja yöt rauhoittuneet kummasti. Olisi pitänyt kyllä näin jälkiviisaana tehdä se jo aiemmin,ihan turhaan poltin itseni miltei loppuun sen yöhulinan kanssa. Kyllä meillä neiti heräilee vieläkin öisin, yleensä pari kertaa, mutta rauhoittuu joko tutilla tai sitten viereen ottamalla. Nyt tosiaan vielä isi voi noita yöheräilyjäkin hoitaa, kun ei ole enää sitä imettämistä silloin. Aamulla kyllä kuuden aikaan on sitten maitoa saatava, siitä pitää neiti kyllä hyvin huolen!

Meilläkin on ollut havaittavissa eroahdistusta, mutta koska tyttö on ollut muutenkin koko ajan niin paljon minun perääni, tuntuu, ettei se niin hirveästi eroa aiemmista vaiheista. Vierastaminen on kyllä vähentynyt ja isä kelpaa entistä useammin lohduttajaksi ja muutenkin kaveriksi. Isin kanssa tuntuu olevan ne hauskimmat leikit, kun konttaillaan ympäri kotia.

Meillä ei vielä erityisemmin sanoja tapailla, mutta huomaa, että ymmärrys on muutoin lisääntynyt ja asiat saaneet enemmän merkityksiä. Myös se, mitä syömme, on alkanut kiinnostaa tyttöä, aiemmin sai syödä hänen nähtensä mitä vaan, mutta nyt on alkanut muiden eväät kiinnostaa. Omaa tahtoakin on alkanut löytyä ihan riittämiin ja (ulko)vaatteiden pukeminen nykyään aikamoinen prosessi..

Vielä mennään kontaten, muutamaan otteeseen on seisonut hetken ilman tukea. Tukea vasten kävelee jo aika tukevasti.

Yösyötön jälkeen oli muutamia päiviä, kun ruokamäärät lisääntyi aika reippaasti, mutta nyt noin viikon on syönyt vähemmän, maitoa rinnasta kyllä joisi vaikka kuinka usein, varmaan kompensoi sillä, että yöllä ei enää sitä herkkua ole saatavilla.

Se on hauskaa, miten kaikki jaksaa pientä kiinnostaa ja ihmetyttää, itsekin tulee nykyään katsottua maailmaa eri silmin. Yllättävää kyllä, olen viihtynyt hyvin kotosalla ja vaikka väliin on tylsää ja päivät rutiinien täyttämää, en vielä erityisemmin kaipaa työelämään, hyvin tuntuu päivät näin kotosallakin kuluvan, varsinkin jos välillä saa vähän aikuiskahvitteluseuraakin.

Mukavia syyspäiviä kaikille, vauvavuoden viimeiset kuukaudet alkavat olla käsillä, huimaa, miten nopeasti on aika kulunut..

 

Moikka!

Tiedät, että sinulla on taapero, kun…

Käykääs lukemassa
Itse sain ainakin kaaoottisen illan päätteeksi piristyksen. Osan kohdista voin allekirjoittaa jo nyt, loppuja odotellessa..

 

Hauska!! Kiva kuulla että meillä ei oo ainoa mukula jonka mielestä vessaharja ja lattiakaivo on parasta maailmassa... Pesukonetabletit on sentään hakasen takana, jota ei vielä *kopkop* saa auki Sen sijaan keksejä on kyllä jo oppinut itse hakemaan, joten just siirsin keksihyllyn yläkaappiin..

On niin ihana mennä taas tänään pariksi tunniksi kerhoon, kun pikku-trombi saa lelulaatikoita ym penkoa onnellisenä eikä ole pistämässä meidän kämppää hyrskynmyrskyn niin kuin muuten Omat leluthan on ihan ihan tylsiä, verrattuna siihen että saa levittää tavarat kaapeista ja esim. vetää alas rullallisen wc-paperia ja repiä sitä silpuksi

 

Aivan mahtava juttu Illalla vissiin väsytti kun rupesin lukemaan ja mies ihmetteli vieressä minkä hepulin sain

Koitin eilen saada ipanaa unille omassa sängyssä. Tarina kulkee niin että kohta 2 kk sitten opetin pois tissinukutuksesta ja vähän mentiin ojasta allikkoon kun nukutus tapahtuu nyt kainalossa, tai ainakin vieressä. Siitä sitten siirrän omaan sänkyyn. Ja avainsana on koiran makuupussi jota täytyy saada rutistaa samalla. No, tässä alkaisi olemaan valmis yövieroitukseen mutta aattelin että ensin se nukutus kuntoon: Yritin huijata ja laitoin toisen, ohuemman makuupussin pinnasänkyyn, ajatuksena se että pinta on sama kuin koiran pussissa. Ja kuten arvata saattaa niin puolen tunnin väännön jälkeen sujautin koiran pussista kulman pinnikseen ja naps! Ipana nukahti onnellisena rutistaen oikeaa pussia naamaa vasten... Koska se juttu on koiran haju ja pussin tuntu niin täytyy tässä ottaa järki käteen ja ruveta funtsimaan kompromissia. Ajattelin jo että ollaan eka perhe joka laittaa pinniksen sivuvaunuksi koiran sänkyyn jotta molemmat saa pussista tunnun!! Mutta siihen hyvään ratkaisuun asti tyydyn 2-3 kertaa yössä heräämään ja syöttämään tuota tirppaa.

Olen ruvennut odottamaan torstaita innolla, aloitin harrastuksen joka vie pois kotoa kolmeksi tunniksi, ihanaa!! Ipana on mummulassa hoidossa sen aikaa ja tuntuu viihtyvän niin ettei äitiä huomaakaan kun menen hakemaan :hug: Ja jokaviikkoinen harrastus on luksusta muutenkin kun työni on 3-vuoroa. Eli siksikin ota ilon irti tästä kotiajasta :vampire:

 

Kylläpä rauhoittui taas yöt heti kun hammas tuli ikenestä läpi kunnolla. Nyt mennään sitten 1-2 tutinlaitolla yöt. Välillä tyttö on nukahtanut uudelleen ilman tuttiakin, kun olen vain silitellyt ja laittanut takaisin pitkälleen. Eli taitaa herätessään vaan haluta tarkistaa, että äiti on varmasti siinä lähellä.

Päivät tuntuu taas tooosi helpoilta ja ihanilta tuon pienen neiti aurinkoisen kanssa. Toivottavasti seuraavat hampaat tulisi vähän helpommin, ettei tarviisi yli viikkoa kärvistellä. Mutta nyt sujuu taas kaikki hyvin, ruoka maistuu ja päikkäreillekin nukahtaa kun vaan sänkyynsä laittaa tutin ja unirievun kanssa.
Meillä mennään edelleen kaksilla päikkäreillä, mutta meinasin kokeilla pikkuhiljaa siirtymistä yksiin. Jos tytön saisi pidettyä hereillä, eli siis keksimällä keksi kivaa tekemistä että väsymys unohtuu, päiväruokaan asti (jota vähän aikaistetaan), niin sen jälkeen nukkuisi pitkät päikkärit. Kahden päivän kokeilun jälkeen voin todeta että suunnitelma on kyllä hieno, mutta... ainoa ongelma on se, että tyttö ei kuitenkaan nuku kuin sen 1-1,5h kerralla ja sehän ei sinne iltaan asti riitä yksistään. :headwall: no, täytyy vielä yrittää..

On kyllä huikeaa tuo älyllinen kehittyminen. Tyttö ymmärtää päivä päivältä enemmän asioita, ja se näkyy leikeissä ja muissa touhuissa. Meillä on tullut tavaksi, että aamulla kun tyttö herää, lasken hänet makkarin lattialle kiertelemään. Sitten kun tyttö haluaa aamupuurolle, hän kantaa minun vaatteet sängyn reunalle, "äiti nyt ylös sieltä ja vaatteet päälle". Varsinaisia sanoja ei tule, mutta olen huomannut että samat äänteet tarkoittaa samaa asiaa, esim. tutti on aina "tiu". Ja ei-kiellon perään kuuluu "Eeeii" ja nauru päälle. Olepa siinä sitten itse nauramatta. <3

 

Voi miten ihana oli löytää tänne palstoille takaisin..
Nimimerkki oli MAMAx4 viime marraskuussa,eli kohtahan siitä on vuosi kulunut.

Elämä ollut pikkulapsi arkea.Neiti osaa kävellä tukea vasten,suusta löytyy kahdeksan hammasta,yöt nukkuu pääsääntöisesti hyvin.Pikkuinen Prinsessa on isoveljien silmäterä
Töihin olen palaillut,tosin nyt lomia tässä kuluttelen
Mies on kotona lomautettuna,toivottavasti löytäisi uuden työn..tulee muuten liian pitkä talvi :/

mutta se miksi tänne eksyin, etsimään pinoja pikku marraskuun taaperoista on että MUA VAIVAA VAUVAKUUME..plääh..hihii..

Kierrukka lähti roskiin eilen ja nyt sitten odotellaan menkkoja..ja eihän sitä kuumeilla kuin viidettä

Elikkä nimimerkki MAMAx4 vaihtui Kuumeilijax5 kun enää muista salasanoja ym entisestä nimimerkistä

 

Heippa,

Joko elämät on kiireisiä tai sitten ne sujuu niin hyvin ettei kenelläkään ole palstalle jutun juurta opcorn:

Meillä on uutisena nukahtaminen, ihan omaan sänkyyn ilman sen kummempia kommervenkkejä! Aaahhhhh..... Hetken kun on vieressä (1-5min) niin nukkumatti käy ja vie mennessään. Päikkäreille ei mene ihan niin juoheesti, mutta aikaa kuluu niillekin max 15 min. Kun taas olisi muistanut että kaikki ajallaan ja että kyllä se lapsi tietää kun vaan osaisi ja jaksaisi luottaa ja odottaa.

Imetys on jäänyt yö- ja aamumaidolle, muuten mennään lusikkaruualla ja Tuutilla (pari desiä päivässä, tosi vähän siis). Ja mukina on vihdoin nokkamuki ilman venttiiliä sekä snapsilasi. Tuttipäiset nokkikset on jo menossa kaapista pois, katotaan nyt tarviiko sellaista yövierotukseen vai ei. Se on siis vielä tekemättä. Siinä tosin on jo valonpilkahduksia, eli on jo öitä jolloin on vain yksi herätys joka taintuu vain imetyksellä, eli jos tässäkin sitten jaksaisi odotella

Eilen kokeilin perunaa, joka on siis tehnyt aiemmin ihottumaa ja voilá!! Ei tehnyt enää, jipii :hug: Että nyt voi siis ruveta jo reenaamaan "oikealla" ruualla kun ei tarvi miettiä että mitä se sisältää. Huomenna on ruokalistalla lohkopottuja ja täytyy ottaa sivuun parit ilman suolausta.

Muuten kehitys on tosi huimaa, eräänä päivänä seurailin kuinka tyty koitti mallailla sukkaa jalkaansa, katsoi välillä äippää ja jatkoi harjotuksia. Jonain päivänä tulee varmaan se ahaa-elämys että se sukka täytyy avata. Kehityksen miinuspuolena tajusin tänään että tyttö ylettyy ottamaan ruokapöydän reunalle jätetyt tavarat, joten täytyypä tehdä pientä viilausta, myös kaitaliinojen asetteluun

Jos jollekin sattuu kuten meille, eli että pikku ihoon tulee pientä palovammaa niin meillä on parantunut parissa viikossa näkymättömiin. Ja hyöty oli se ettei ipana ole enää koskenut takanluukkuun. Ei edes sen ollessa kylmänä.

Hyvää, joskin melko hyytävää viikonloppua!

 

Heippa vaan kaikille vanhoille ja uusille palstailijoille!

Täälläpäin on ainakin riittänyt hulinaa ja ohjelmaa niin paljon että palstailut on jäänyt vähälle. Välillä olen ehtinyt käydä kuulumisia lukemassa mutta itse ei ole ehtinyt/jaksanut kirjottaa..

Meillä oli nyt menneellä viikolla käynti lastenpolilla siellä allergia ja astmalääkärillä. Hienoja uutisia siinä mielessä, että kissa sekä koira näytti negatiivista, joten sen kattavampia testejä eivät nähneet tarpeelliseksi tehdäkään! Kyseessä siis vauva-astma, jonka pitäsi helpottaa vuosien mittaan. Nyt säännöllinen lääkitys puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen kokeillaan taas elämää ilman.

Käytiin myös siellä fysioterapeutin luona tuon varvastamisen takia. Fyssari totesi pojalla olevan vaan niin kertakaikkisen kireät pohjelihakset, että jalan normaaliasento tekee pojalle kipeää saatiin jumppa ja venyttelyohjeet, kenkiäkin pitäisi pitää myös sisällä, mikä onkin temppu itsessään

Tämä mamma on nyt sitten KOKONAAN työvapaa sanoin itseni irti viikko sitten, nyt pidän vielä viikon lomaa ja sitten työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työnhakijaksi. Mikään kiirus minulla ei ole toista työpaikkaa löytää, kiva vaan jos saisi olla pojan kanssa kotosalla vielä muutaman kuukauden!

Taitaa tämä ekan vuoden täyttyminen olla aikamoista muutosaikaa itse kenenkin pikkuiselle. Meilläkin on alettu nukahtamaan omaan sänkyyn ja muutenkin poika on jotenkin paljon itsenäisempi. Tänä viikonloppuna oli ekaa kertaa mummilassa yökylässä ja kaikki meni paremmin kuin hyvin!

Meiän pojjaat oli kaksistaan reissussa neljä päivää :O olipas mammalla ihmetystä päivät täynnä kun ei ollut kuin koira kaitsettavana! Päätin sitten lopettaa imetyksen kokonaan, kun koko reissun aikana ei tuntunut siltä, että rinnoissa olisi tippaakaan maitoa ja käsipumpulla huvikseni kokeilin niin sain kasaan ehkä 5 ml :O Ajattelin, että tässä on hyvä sauma vieroittaa kokonaan kun on jo monta päivää ollut ilman, eikä kotiin palattuaankaan ole oikein osottanut minkäänlaista tissi-ikävää. Jotenkin haikea olo, mutta jossain vaiheessahan se on tehtävä tämäkin!

 

Tsau!

Yövieroitus meni kahdessa yössä ja nyt on imetys meillä loppunut kokonaan. Täytyy sanoa että vaikka vasta kaksi yötä takana niin jo on vekaralla ruokahalu lisääntynyt päiväsaikaan!! Aamupuuroakin menee ihan komia annos opcorn: Jotenkin se lopettaminen täälläkin tuntuu haikealta mutta onneksi läheisyyttä voi antaa ja ottaa ihan muutenkin. Nyt kun vielä tuo maidoneritys hiipuu kokonaan niin tuntuukin mukavammalta. Pari päivää päälle 11 kk sitä lapselle soi ja siitä olen ihan rinta rottingilla.

Tietysti vielä heräillään öisin kun vasta on vierotettu mutta toivottavasti ne heräilyt tästä harvenevat. Ja onneksi tyty nukahtaa nopsaan tai jopa ihan itekseenkin yöllä herättyään.

Kävely sujuu kärryn kanssa, jonkin aikaa ipana kulkikin jo puita pitkin tosi hienosti. Yhtenä aamuna neiti touhusi kovasti kärryn kanssa ja yks kaks lähti liikkeelle. Hauska seurata puuhia!

Mukavaa alkavaa viikkoa

 

Meillä lähdettiin viime viikolla kävelemään Tosin vielä mennään aika horjuen ja lyhyitä matkoja, mutta ahkerasti tyttö nyt uutta taitoa harjoittelee.

Yöt on olleet todella rauhallisia nyt jonkun aikaa, aivan ihanaa, kun ei tarvitse pahemmin enää yöllä heräillä. Ja nukahtamiset sujuu ongelmitta. Välillä aamu alkaa tosi aikaisin, kuudelta tms, mutta välillä taas nukutaan ihan puoli kahdeksaan. Tyttö on nukkunut nyt viikon verran jo omassa huoneessa, siirto sujui tosi helposti kun hän oli jo alkanut muutenkin nukkua täysiä öitä enimmäkseen.

Meilläkin alkaa imetys olla ohi, olen vielä aamuisin imettänyt kertaalleen mutta tuntuu kyllä että ei sieltä enää taida paljoa herua että eiköhän tämä alla olla tässä. Enää moniin viikkoihin meidän likka ei ole malttanut päivällä rinnasta syödä, joten se on sitten jäänyt, illallakaan ei enää iltapalan jälkeen oo huolinut. Ja nyt ihan viime päivinä maito on alkanut onneksi maistua paremmin nokkamukista, kun aikaisemmin sitä ei mennyt juuri lainkaan...

Viimeinen kuukausi kotona alkaa nyt, sitten mies pitää isäkuukauden ja tammikuun alusta meidän "vauva" menee jo hoitoon. Onneksi löytyi paikka mukavan tuntuiselta yksityiseltä pph:lta ja hoitosopimuskin on nyt sitten tehty Äkkiä tämä vuosi on mennyt...

 

Heipä taas!

Meillä saatiin 1 v rokotus jo. Tuli 39 asteen kuume. :| Yön roikkui rinnalla, mutta seuraavat päivät vauva oli pirteä taas, vaikkakin kuumeessa. En antanut lääkettä, kun vauva voi kitinää lukuun ottamatta ihan hyvin.

Meilläkään ei maitoa nokkamukista paljoa uppoa. Hörppii 1 dl päivässä. Niinpä äidinmaitoa pidän edelleen tärkeänä juoman lähteenä. Ja ruokiin lautasella olen lisännyt reilusti maitoa tai vettä, jotta ”juo” enemmän. Ei ole ollut ummetusta ollenkaan kaipa juuri äidinmaidon ansiosta. Vaihtelevalla tyylillä vauva muutenkin syö. Kaikki maistuu, mutta tyyli vaihtelee. Jonain päivänä haluaa syödä itse sormiruokana koko aterian. Toisena päivänä saan lusikoidakin suuhun. Joskus syödään ilman leluja, toisella kertaa suu avautuu vain kun saa jotain kiinnostavaa käteen. Iltapuuro ei maistu, niin syöpäs silloin leipää. Aamupuuro kyllä uppoaa. Taitaa olla yksivuotias valikoiva syömisessään?

 

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ :flower:

Onnea vaan kaikille ensimmäisen vuoden kunniaksi, tervemenoa vauvavuosi ja tervetuloa taaperointi :heart:

Eilen kun pötköttelin lattialla ja tytteli tutki kovin kiinnostuneena äidin napaa (joka edelleen pikkuisen pullottaa) niin tuli oikein haikea olo.... Vuosi sitten jännitti ja oikeastaan pikkuisen pelottikin että mitä tuleman pitää. Laskettuun aikaan oli viikko ja onneksi kukaan ei kertonut että siitä menisi vielä toista viikkoa yliaikaa.

Puolitoista viikkoa sitten lopetin imetyksen ja nyt on (vihdoin) leilit tyhjät. Ja ihan kuin lapsikin olisi sen hoksannut sillä samana päivänä kun maidon valuminen loppui niin meillä alkoivat yöunet maittaa. Joka yö tarvii peiton laittoa tai avustusta istuma-asennosta takaisin, mutta se on nopea ja kertaluonteinen herätys. Eli ei hassumpaa. 12-13 tuntia pienen lapsen tuhinaa...

Lämpimän ruuan kanssa on edelleen tekemistä, mutta en kanna siitä sen suurempaa huolta. Muuten on monipuolista niin eiköhän tuo tolpillaan pysy opcorn:

Viikon päästä mennään vuosikatsastukseen ja jotta olisin oikein empaattinen niin pyysin itelleni jäykkäkouristuspiikin. Voidaan olla molemmat sitten surkeita

Vielä kerran, hyvää juhlakautta!

 

Yhdytään Jäkättirastaan onnitteluihin =)

Meillä viisi päivää siihen tärkeään päivään, juurikin tukka putkella siivoilin viikonlopun syntymäpäivä"juhlia" varten.

Meillä myös ensi viikolla vuositarkastus ja samaan syssyyn fysioterapeutin kontrolli. Pikkuisenhan tuo herra jo taas jalkaansa laskee mutta pitkä matka on normaaliin kävelyyn vielä!

Taitaa taaperot pitää mammat kiireisenä kun ei palstoilla näy täyttä työtä tuon väkkärän perässä pysyminen kyllä on, se täytyy tunnustaa! Meillä on myös napa kova juttu tällä hetkellä joka päivä pitää kurkata paidan alle ja kokeilaa napaa sekä läpsytellä äitin pehmoista massua.

Meille tulikin tänään postissa kutsu ensimmäiseen hammaslääkärin tarkistukseen :O nauroinkin miehelleni että toivottavasti on hampilääkärillä paksu nahka sormissa jos meinaa meidän herran suuta kaivella

 

En kyllä enää yhtään ihmettele sitä, kun sanotaan että vauvavuosi menee tooosi nopeasti. Nimittäin siinä se meni niin jotta hujahti! <3

Synttärit käytiin viettämässä etelän lämmössä, ja reissu meni tytön kanssa kyllä aivan loistavasti. Tyttö malttoi tosi hienosti olla nätisti 6 tunnin automatkat ja lennot, vaikka etukäteen pelkäsin niiden sujumista. Flunssa iski sekä tytölle että isille, mutta ihme kyllä mahatautia ei tullut. Tuo meininki kun on vieläkin sitä, että kaikki suuhun ekana, joten taitaa olla vastustuskyky kohdallaan! Ja tietysti syömiset meni taas päin häränpyllyä. Viikon ajan tyttö eli pelkästään maidolla, parilla jogurttipurkilla ja pienillä naposteltavilla hippusilla, kun mikään muu ruoka ei uponnut. Nyt kotona ruoka on onneksi taas alkanut maistua paremmin.
Meillä on myös ruokailut varsin vaihtelevia. Välillä saan syöttää kokonaan itse, välillä pitää olla jotain sormiruokaa ja välillä tyttökin haluaa syödä itse lusikalla. Ja hyvin alkaa kyllä lusikan vieminen suuhun jo sujua
Ainut vaan, että meillä kelpaa edelleen pelkkä tuttipullo. En keksi enää millä ihmeellä saan siitä vierotettua, kun nokkamuki ei kelpaa. Tai tyttö saattaa kyllä siitä tai tavallisesesta mukista muutaman hörpyn juoda, mutta ei enempää. Pissaaminen on muutenkin aika vähäistä ollut, joten pakko on ollut juottaa siitä mistä vaan suostuu juomaan..

Meille tuli myös kutsu hammastarkastukseen parin viikon päästä. Ajattelin ihan samaa kuin Napsukka, jos tyttö edes suostuu siihen penkkiin menemään niin saa tosiaan olla varovainen sormistaan

 

Huomenta,

Ihan pakko tulla ilakoimaan etä meillä on vihdoinkin a)ruokarytmi ja b)kaikki - myös lämpimät ruuat- hanskassa. Pari viikkoa sitten käärin hihat ja aloitin "ruokakoulutuksen" ja itekin yllätyin (taas kerran...) kuinka se homma lähtikin sujumaan suht kivuttomasti. Kaksi jääräpäätä kun ottaa yhteen niin eihän se kamalan kaunista katsottavaa tai kuultavaa ole, mutta koska äidin oikeus on olla tämmöisissä asioissa pomo niin loppu hyvin, kaikki hyvin Ollaan myös siirrytty kokonaan tavismaitoon, eli nyt taitaa olla kaikki "vauvajutut" takanapäin.

Ja hampaistoon tuli ensimmäinen poskihammas, eli määrä on nyt 9 kaunista valkoista pikku palikkaa.

Uskokaa vaan että kyllä ne siellä hammaslääkärissä osaa suuhun kurkata. Meillä oli 10-kuun neuvolassa hammashoitaja ja ihaillen katselin kun se pikku suu aukesi ja täti sai tarkastaa tilanteen.

Tyttö seistä tönöttää jo komiasti ja kärry kulkee huimaa vauhtia pitkin pirttiä.

Lunta ootellen...

 

Me käytiin neuvolassa, tyttö oli ihan hyvin kasvanut. Nyt on 9600g ja 76cm Lääkärilläkin käytiin tarkistamassa korvat tuon jatkuneen nuhan takia, mut onneksi ei mitään löytynyt. Nythän tuo flunssa alkaa vihdoinkin jo vähän helpottaa. Rokotteistakaan ei suurempia oireita tullut, vain vähän unisuutta, eilen tyttö nukkui piiiitkän päiväunet ja illalla nukahti syliin jo 8 aikaan. =)

Neiti on näköjään sitä laatua, että aamulla ei tarvita puuroa syödä. Ei nimittäin millään mene aamupuuro suuhun, mutta eipä se sinällään haittaa. Leipää napostelee vähän, ja sillä pärjää päiväruokaan asti.

Päiväunia yritän kovasti saada yhteen kertaan, mutta vähän vaihtelevalla tuloksella. Eli vieläkin nukutaan välillä yhdet tai kahdet unet. Mutta eiköhän sekin sitten ajallaan.

Kova on tahto ja luonne neitillä. Hauska katsoa välillä, kun saa riidan aikaan yksin lelujensa kanssa ja sitten kyllä lentelee tavarat. Mistähän lie periytynyt... kiva juttu on myös se, kun ei saa omaa tahtoaan läpi niin heittäydytään lattialle selälleen huutamaan. Uhmaikää odotellessa... opcorn:

 

Kiitos Tintti301

Tyttö alkoi maanantaina olla jotenkin kipeän tuntuinen ja tiistaina olikin jo ihan vaisu ja nukkuin koko ajan. Eikä kellot soittaneet siinäkään vaiheessa kun tiistai-iltana ilmestyi ekat punaiset pilkut.... eilen luin palstalta että rokotuksia on saatu ja PLIM! Mehän käytiin viime viikon maanantaina saamassa ne kivat kolme piikkiä

Tänään olisin varmaan jo muistanut ihan itekin kun vekara on raajoja lukuunottamatta täynnä pilkkuja =) Tai sitten olisin parhaillaan puhelinyhteydessä neuvolaan. Onneksi muut (lievät) oireet jäi eiliseen ja ONNEKSI pilkut ei kutia. Vielä ainakaan...

 

Heippa pitkästä aikaa!

Ensin onnittelut kaikille jo 1v. täyttäneille! Meillä synttärit on vasta tulossa.

On tosissaan pitänyt kiirettä ton pienen ihmisen kanssa, ja vaikka täällä välillä olenkin käynyt lueskelemassa muiden kuulumisia, itse ei ole kerinnyt (=saanut aikaiseksi) kirjoittaa.

Syksy meni nopeasti, sairastettiin molemmat pojan kanssa flunssaa oikein pitkän kaavan mukaan korvatulehduksineen kaikkineen. Korvatulehduksiin tarvittiin parikin eri kuuria, ennen kuin helpotti.

Nukkumisen kanssakin oli aiemmin syksyllä ongelmaa, päiväunet oli tosi lyhyitä ja yöunille mentiin huudon kera, sekä yöllä vielä huudettiin useampaan kertaan. Sitä jatkui aika kauan ja alkoi mammakin jo muistuttaa zombieta. Pientä muunneltua unikoulua pidin ja kappas, johan alkoi nukkuminen sujua. Illalla nukkumaan mennään ihan vaan sänkyyn laskemalla ja öisin ei huudella. Päiväunetkin alkoi siinä samalla sujua, yhdet yleensä n. 3-4 tunnin päikkärit vetäisee.

Syöminen sujuu hyvin, aamulla ja illalla puuroa, lisäksi pari lämmintä ateriaa sekä yksi välipala. Määrätkin on ihan hyviä.

Meillä on myös alkanut tulla yhä enemmän esiin sitä omaa tahtoa; jos ei saa jotain tehdä mitä haluaisi, nostetaan korvia huumaava huuto ja sitä saattaa kestää kymmenenkin minuuttia. Ulkovaatteiden pukeminenkin on välillä melkoista taistelua.

Taaperokärry saa täälläkin kovaa kyytiä. Ilman tukea kävelee ehkä metrin, sekin niin ettei itse sitä huomaa. Kun huomaa, pelästyy ja pyllähtää

Meillä on ensi viikolla tulossa se 1v-neuvola. Kauhulla odottelen, kun viimeksikin nousi niin kova kuume Muuten kyllä kiva nähdä paljonko on tullut pituutta ja painoa.

Muuten, tuli mieleeni jäkättirastas, että voisiko kyseessä kuitenkin olla vauvarokko? Oireet ainakin täsmää erään tutun lapsen oireisiin, jolla oli vauvarokko. Kun kuitenkin rokotuksista oli aikaa jo viikko...

Mukava on lukea edelleen muiden saman ikäisen kuulumisia, joten kirjoitelkaahan! Itsekin koitan taas ryhdistäytyä :ashamed:

 

Nopsasti käyn:

MPR-rokotuksen oireet tulee (jos tulee) vasta n 10 päivän kuluttua. Eli siinä ehtii hyvin unohtaa miksi lapsi tuntuu vähän kipiältä. Ja just niin spesifisiä kuin: nuhaisuus, väsy, ärtyisyys, lämmönnousu, nivelkivut, rokkopilkut. Eli vauvarokko kävi itelläkin mielessä kunnes sitten muistin sen rokotuksen Nyt on jo kaikki oikein hyvin, mitä nyt ne pilkut koristaa kauniisti...

 

Meillä oli heti kuun alussa synttärit, sujui oikein kivasti meidän juhlat Ja kakku ja muut herkut maistui sankarille tietty. Nyt on kiva myös pitää tytöllä mekkoja ihan muuten vaan, kun kävellessä eivät ole tiellä.

Leikkipuistossa on tullut nyt käytyä ihan päivittäin, hullua mihin se mun vauva hävisi, tilalla onkin tuollainen reipas ja puuhakas iloinen pikku taapero Hienosti sujuu jo kävely ulkokamppeissakin ja sinnikkäästi pungertaa itsensä pystyyn aina kun lentää mahalleen.

Ruokailutkin on helppoja, kun melkeinpä kaikki maistuu, ihan kotiruokaakin syö jo usein. Lusikka alkaa pysyä omassa kädessä, vaikka ruoka välillä putoaakin matkalla suuhun No äiti auttaa toisella lusikalla. Ja tavallista maitoa tosiaan juo, miten helppoa. Imetys loppui ihan itsestään.

Me suunnataan huomenna myös etelänmatkalle lämmittelemään, kyllä hermostuttaa hieman se yli 6h lento Kanarialle, mut kaippa siitä selviää. Naposteltavaa ja kirjoja ym on kyllä varattu mukaan Sitten mun onkin aika lähteä töihin - aika hurjaa. Mutta hienoa että isi ja tyttö saavat olla ihan keskenään kotona kuukauden. Sitten joulun jälkeen aletaankin jännittää niitä ekoja hoitopäiviä...

Jokos muilla tulee sanoja? Meillä ei vielä, tavuja vaan ja muuta omaa höpöttelyä, mutta selvästi hän ymmärtää tosi paljon puhetta ja osaa tehdä juttuja pyydettäessä, hakea tiettyjä leluja ym. Hauska nähdä miten paljon hän ymmärtää jo!

Rokotuksista ei meillä tullut mitään, tyttö oli vaan väsynyt sen päivän ja nukkui aivan hillittömän pitkät yöunet silloin. 1v mitat oli 78,5cm ja 11kg.

 

heippa kaikille pitkästä aikaa!

Olen minäkin käynyt aika ajoin lukemassa muiden kuulumisia, mutta jotenkin sitä on ollut muka niin kiireinen& laiska, ettei ole saanut kirjauduttua ja kirjoiteltua tänne.

Kiitos muuten Napsukalle, että perustit vuosi sitten tämän ketjun, monta hyvää vinkkiä täältä on saanut ja kiva ollut lukea samanikäsiten vauvojen kuulumisia ja vaiheita.

Meillä ruokailut sujuu hyvin, meilein kaikki maistuu, mutta lusikka ei pysy vielä neidin kädessä, eikä hän oikein osoita edes innostusta kokeilla sitä. Sormiruokailu kyllä sujuu, samoin nokkamukista juominen. Imettämistä olen vähentänyt ja ollaan juotu jo osittain tavallsita maitoakin, tosin korvikettakin olen antanut.

Yöt on edelleen meillä haasteellisia, joten jos Iines jaksat, kirjoita vähän, millaista unikoulumeininkiä pidit, jolla sait yöt rauhoitetuksi.

Tyttö ei kyllä ole enää mikään avuton vauva, vaan aktiivinen, reipas touhuaja. Omaa tahtoa todella löytyy, kova huuto tulee, kun jotain kielletään, vaikuttaa hyvin temperamenttiseltä tapaukselta. Ensiaskeleita harjoitellaan ja nyt on ruvennut tulemaan myös sanoja, kuten puuro, heippa, äiti, vettä. Kiipeily on kova juttu ja kaikenlaisiin laatikkoihin kiipeily ja itsensä tunkeminen. Kirjoja "lukee" mielellään ja pehmoleluille selitetään juttuja. Kaikki mitä äiti ja isä keittiössä tekee, on tosi kiinnostavaa!

Pienellä haikeudella ajattelen vauvavuoden päättymistä, hassua ajatella, että vuosi sitten en vielä tiennyt, mitä on edessä ja millainen kaveri sieltä on meille tulossa. Viikon päästä koittaa sitten 1.v-synttärit. Toisaalta tämä vauvavuosi on ollut myös tosi rankka, koska lapsosemme on ollut todella huono nukkuja, mutta siitäkin huolimatta, vuosi on ollut ihana.

Mukavaa joulunodotusta taaperoiden mammoille ja onnea kaikille marraskuun synttärisankareille!

 

Kylläpä se aika menee tosiaan kuin siivillä, melkein kuukausi kun viimeksi olen tänne kirjoitellu :O Täällä on kyllä ollu aikas väsynyt äitykkä jo pidemmän aikaa...Meillä siis edelleen nuo nuha/räkä/tukkoisuusoireet vaan jatkuu ja jatkuu, yöt on yhtä kaaosta kun poika ei saa nukuttua tukkoiselta nenältään. Itku on monena iltana päässyt kun näkee miten tukala hällä on olla mutta mitään ei pysty tekemään. Eilen käytiin TAAS lääkärissä ja lääkäri lastasi taas pari uutta lääkettä mukaan kokeiltavaksi. Allergialääkkeitä tällä kertaa, testataan nyt vielä kerran se allergiamahdollisuus. Käynnin aikana hän kysyi apua nenä/korva/kurkkulääkäriltä ja hän oli sitä mieltä että pitäisi tähystää ja mitä todennäköisimmin samalla leikata kitarisat pois

Tintti301 Eikö ole mukavaa seurata pienen ihmisen lusikan käyttöä =) Meillä poika saattaa jo syödä koko aterian itse (mitä nyt äiti ottaa vähän koppia suupielestä toisella lusikalla) mutta välillä vaan hämmentää ruokaa tai aukoo kiltisti suuta että kuule syötä sinä vaan! Myös tuo lelujen kannsa kinastelu kuulostaa kovin tutulta, jos ei jokin onnistu, saa palikat todellakin kyytiä!

Unikouluvinkkejä ottaa tämäkin äiti vastaan mielenkiinnolla! Tosin ennen en pidä mitään kouluja kunhan selviää tuo nenäasia, välillä vaan meinannut mennä vähän hurjaksi tuo yöelämä kun ei tohdi nukkua muualla kuin äitin ja isin välissä ja nukahtaminen on mennyt ihan mahdottomaksi huutamiseksi ja karjumiseksi. Sitten tarpeeksi kauan mesottuaa tilttaa aina syliin, ei muualle. Silläpä sitä taas lohduttaudutaan jotta kai tämäkin on vaan TAAS yksi näistä vaiheista