Marraskuun Mussukat *Toukokuussa*

Ilman muuta on huonoja ja hyviä tapauksia erityislapsissa,itsekkin tiedän molempia. En tuomitse niitä jotka päättävät pitää lapsen sairaudestaan huolimatta ,enkä niitä jotka päätyvät aborttiin..nämä asiat aina vaikeita päätöksiä. mielestäni kenenkään ei pitäisi pahoittaa mieltään näistä,sillä kyse on aina jokasen omasta henk.kohtaisesta kokemuksesta,päätöksestä tai tunteista OMASTA raskaudestaan. Meillä on kaikilla niin eri elämän tilanteet,eikä kaikista ole erityislapsen hoitajaksi . Ymmärrän myös jos joku ei kykene seuraan sivusta jos lapsi kärsii pahoin ..syitä on monia pitääkö vai ei ,mutta päätös ja syy ratkaisuun on aina oma,ei muiden.

Monestihan noita vääriä hälytyksiäkin tulee,uskon että marsakka sulla on pitkät 2vko edessä.. epävarmuus on aina vaikeeta :/ toivottavasti kaikki on kuitenkin kunnossa,ja jos ei ,ja päätät kuitenkin lapsen pitää niin onhan se hyvä ennalta tietää ja valmistua siihen.

 

Vähä muuten ärsyttävää ne ihme "viiltely tai repeily pistokset" jos esim aivastaa yllättäen pitäs heti ajoissa keritä kippura asentoon ettei repee . Mistähän se johtuu? Mulla se tuntuu yleensä munasarjan kohalla.

Mulla on nyt 2 päivää ollu ilman sitä järkyttävää vatsan turvotusta ! JES! No masun salailu on kyllä ohitte, mutta se nyt oli niin epämukavaa mä kerroin äitillekin tänään asiasta, ja raukka oli jo pelänny että en aijo enempää lapsia tehäkkään mulla ennestään 2v tyttö... no se kyl on jo yli vuoden vihjaillu siitä miten mun tyttö tarvis kaverin. Nyt se jo suunittelee tulevaa joulua kun uus perheenjäsen mukana

 

Listaa taas päivitetty

Marsikka: Ikävä tilanne nyt sinulla siellä.. Toiv. kaikki selviää pian! Ikävintä tuossa vaiheessa on se odottaminen. Tsemppiä sinulle!! <3

Sirppuliina: Ikävää, että koet tämän asian tuolla tavalla. Toivottavasti palaat vielä tänne juttusille!

En itse halua edes keskustella tuosta asiasta, että jos sieltä ultrasta jotain paljastuukin. Juurikin tästä syystä, että jokainen kokee asiat niin erilailla, eikä toisten päätöksiä voi, eikä saa edes moittia. Toivottavasti tämä asia ei jää hiertämään porukan välejä!

ON: Täällä ensimmäinen kunnon rajapyykki saavutettu. RV 12+0 Toinen kolmannes alkakoon! Sitä on odotettu! Eilen voisin melkein vannoa tunteneeni pyörähdyksen mahassa. Tai siis toki sen tunsin, mutta olisiko ollut nappula, joka sen aiheutti <3 Aikaset viikot, että en vielä hypi ilosta, vaikka se nappula olisikin voinut olla Mutta kovasti odotan liikkeitä tuntevaksi! Esikoisesta tunnistin ensimmäiset kunnon liikkeet vasta rv 20 paikkeilla. Aiemmin epämääräisiä hipasuja ja kuplia, joten en uskonut niiden olevan nappulan. Vaan taispa ne ollakin.

Mulla on np-ultra nyt ylihuomenna klo 10. Aapuva! Saadaan onneksi heti paikan päällä tietää riskiluvut ja muut. Ei tarvitse enää niitä odotella.

Oliko muita, joilla perjantaina ultra?

T. Maicy & Napero, 12+0

 

Niitä liikkeitä mäkin odotan! Vaikka ne ekat on tosi hentoja tuntemuksia niin helpottaa ku tuntee ne vaikkapäivän päätteeks.esikoisest tunsin 15viikolla ja yleensä vain iltasin ku aikana olin maannut aloillaan

Toivottavasti ei tuu mitään helle helvettiä kesäks ... en oo kesä ihminen muutenkaan mutta se vielä että raskaana ois ,niin ei kiva combo mä oon tosiaan kertonu jo lähimmille ihmisille tästä,ukko tahtoo faceen laittaa omalle sivulle kuvan missä sen mahaan piirretty vauva... ite tosiaan en omalla sivullalaita mitään varmaan ku vast paaaaaljon myöhemmin jos sillonkaan.

 

Heippa pitkästä aikaa! Täällä olot tasoittuneet, rv 10-11 paikkeilla alkoi väsymys ja oikeastaan kaikki muutkin oireet väistyä huomattavasti, turvotuskaan ei enää niin voimakasta. Tosi neutraali olo nyt ja vaikka en mikään jännittäjä ole ollutkaan niin kiva että ultra on jo ensi viikon ti jotta pääsee näkemään että kaikki kunnossa!

Ultran huonoista uutisista oli keskusteltu; itse olen joka raskaudessa, kuten tässäkin, ollut vähän tyhmän naiivi enkä ole edes ajatellut että meidän kohdalle voisi mitään huonoja uutisia tulla. Ja toisaalta, eihän asioita kannata murehtia kahteen kertaan; ennen ja sitten kun se on ajankohtaista
JOS nyt kuitenkin jotain epäilyjä tai tuloksia tulisi ja kaikki mahdolliset tutkimukset vaan ja sitten vasta huolestuttaisiin/mietittäisiin kun aihetta on

Kääk, tänään olen menossa hakemaan jo vaunuja kun löysin edullisesti juuri sen malliset Emmaljungat jotka halusin

Juna 11+6

 

Moikka kaikille!

Minäkin voisin nyt liittyä mukaan keskusteluun, vaikka seurannut olen tätä ketjua alusta saakka.

Eli toista lasta odotellaan saapuvaksi 15.11. Itse olen 30-vuotias ja kotoa löytyy 1.5v tyttö. Pahaa oloa ja väsymystä on ollut viimeinen kaksi kuukautta, mutta nyt alkaa jo pikkuhiljaa helpottaa.

Ja sitten omakohtainen kokemus seuloista yms. Elikäs asia varmistui vasta äsken perinnöllisyyslääkärin soittaessa, että meille on toinen lapsi tulossa. Viime keskiviikkona olin istukkabiopsiassa ja tulokset tulivat juuri. Itse kannan erittäin harvinaista perinnöllistä sairautta, jonka periytyminen on 50%. Olemme jo jonossa alkiodiagnostiikkaan julkiselle, mutta päätinme ottaa riskin. Ja meille kävi aivan mahtava tuuri näillä hurjilla riskiluvuilla. Jos tulos olisi ollut toinen, niin meille ei vauvaa olisi nyt tulossa. En olisi pystynyt elämään sen asian kanssa, että olen ottanut tietoisen riskin jostain niin suuresta asiasta. Tämä meidän tapaus on aivan erilainen, kuin jos seulonnoista jotain selviää. Mutta sen olen elämästä tässä viimeisen vuoden aikana oppinut, että kenenkään ratkaisua ei ulkopuolinen voi edes ymmärtää. Ja sitä miten omat asenteet ja ajattelu muuttuvat, kun jotakin tällaista osuu omalle kohdalle.

Mutta nyt aurinko paistaa, olen onnellinen ja tavallaan nyt ensimmäistä päivää raskaana ja aion nauttia tästä täysin rinnoin! Kertaakaan kuluneen 2 kk aikana en ole edes uskaltanut ajatella, että meille olisi vauva tulossa. Ensimmäinen neuvola-aikakin vasta tilattu.

 

Toivottavasti en aiheuta turhaa jännitystä tai pelkoa niille jotka odottavat ultraa. Meillä oli ultra maanantaina ja kätilö lähetti meidät suoraan lääkärille tutkittavaksi. Arvasin syyn heti itsekin kuvista. Vaikka keskenmenosta oli puhuttu niin silti se tuntui kun puukko olisi lyöty sydämeen. "Valitettavasti tästä ei teille lasta tule." Se on elossa mutta niin epämuodostunut että se on keskeytettävä. Eli Triinuli ei saa lasta 20.11. Nyt jäämme toipumaan tästä shokista. Tsemppiä kaikille muille ja toivon muille onnellisempia tarinoita!

 

Voimia Triinuli! Aloin itkemään, kun luin tekstisi, koskettaa niin syvältä! Päivä kerrallaan eteenpäin. Ota kaikki tuki vastaan, mitä tarjotaan!

 

Tosi ikävää triinuli kauheesti jaksamisia teille! Päivä kerrallaan

 

Triinuli: Kovasti voimia jatkoon! Kyllä pisti kyyneleet silmään täälläkin!

 

Voimia Triinuli! Minä jätän kanssa teidät muut kasvattelemaan massua. Tänään todettu tuulimuna ja näinollen myöskään meille ei vauvaa marraskuussa tule.
1986/13

 

voi voi...

 

Kovasti voimia Triinuli ja 1986/13! ♡ On kyllä niin paha mieli teidän molempien puolesta :'(

 

Kiitos kaikki - Maicy, Nessu87, ToiveissaToinen, Hulmur. Pahoittelut 1986/13. Tsemppiä Marsikka. Kaiken pahan keskellä se helpottaa ettei tästä jäänyt mitään epäselvää, jossiteltavaa. Kuvasta näki että lääkäri oli oikeassa. Elämä tuo tullessaan mitä tuo ja jatkuu sitten joku päivä. Nautiskelkaa ja ei kannata murehtia turhia etukäteen.

 

Voi ei mitä uutisia Triinuli ja 1986/13 saanut,olen niin pahoillani :`( kumpa löytäisi sanoja joilla osaisi lohduttaa.
Helmiäinen80 + Hippunen 12+6

 

Kiitos kaikille. Itellä oli jotenkin alusta asti niin voimakas tunne ettei kaikki mene hyvin, joten tämä tieto jotenkin helpotti... Etenkin kun ei siellä mahassa varsinaisesti ketään koskaan ollutkaan... vaikka harmittaahan se... kolmas pieni olisi kuitenkin niin toivottu ja rakas. Eipä kai se muuten valvottaisi ...

 

1986/13: Kovasti voimia myös sinne!!

 

Voimia ja halauksia Triinuli ja 1986/13, olipa ikäviä uutisia
Kuten myös Marsikka, voimia epätietoisuuden päiviin, toivottavasti kaikki päätyy parhainpäin.

 

Tuo on just se ikävä puoli kun varhais ultria ei automaattisesti tehä julkisella ... ja sit joutuu kohtaan turhan "myöhään" esim tuulimunat,kohdunulkoiset tai kehitys ongelmat. "Helpompaa" se ois ihan alku viikoilla kohdata eikä vasta muutamien viikkojen päästä :/

 

Pahoittelut Triinuli ja 1986/13, voimia molemmille! Teidän tarinat nyt kosketti minuakin ihan erityisesti.

Kiitos kaikille tsempeistä, nyt vaan odotellaan tuloksia ja sitten katsotaan eteenpäin. Mieliala on välillä hyvä ja toiveikas ja välillä vaan itkettää, pelottaa tuleva.

 

Siksi mä ite oo kaikissa raskauksissa käyny varhaisultrassa, että ei tarvii myöhäisillä viikoilla todeta esim. tuulimunaa tms.
Voimia tulevaan kaikille huonoja uutisia saaneille

Viikon päästä olis nt-ultra Joudun varmaan menemään yksin ku mies ei välttämättä pääse
Toivottavasti kaikki on hyvin, maanantaina otettiin verikokeet, ja alku viikosta pitäis soittaa ne tulokset, eli saan riskiluvun heti ultrassa.

vauvis ja sintti 11+1

 

Ku se vaan just se että yksityisellä tuppaa oleen perkeleen kallista :S että silleen ymmärrän jos ei kaikilla oo varaa...vaikka pieni hinta siihen verrattuna et saa mielenrauhan. Ite oon onneks päässyt julkisella puolella v-ultraan,ekan kerran pyytämättä neuvolassa ja tällä kerral pyysin päästä.

 

Triinulille ja 1986/13:lle kovasti voimia.

Ja pahoitteluni että kysymykseni ultrasta on pahoittanut mieliä. Ehkä nyt sitten leväytän oman tilanteeni julki jos se vähän selittäisi miksi moisia kyselen.
Sairastan itse vaikeaa masennusta ja esikon aikaan sairastuin myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sillä me ainakin haluamme tietää ultran "tuloksen", kun tiedän ettei voimavarani riittäisi erityislapsen hoitoon. Ehkä nyt ajatellaan sitten että "miksi ees teet lapsen jos epäilet ettet jaksa".. No.. Jokainen ajatelkoon mitä ajattelee..
Mutta vauva-aika jo terveen esikon kohdalla oli minulle todella rankkaa ja jäinkin yh:ksi kun muksu oli puoli vuotias joten tiedän ettei minusta olisi siihen jos....

Arvostan TODELLA paljon ihmisiä jotka jaksavat ja pystyvät. Itsestäni ei siihen olisi. Kivittäkää jos sille tuntuu...

 

Pahoittelut huonoja uutisia saaneille ja voimia tulevaan.Ikävä lukea toisten pettymyksiä kun samaan aikaan itse onneissaan hyvistä ultrakuulumisista Toivottavasti ei enempää tule ryhmässä ikäviä uutisia, jokainen tapaus kun on liikaa.Tsemppiä paljon kaikille joilla ei kaikki ollutkaan hyvin. T.Miamar1 13+1

 

Tulenpas minäkin kirjoittelemaan pitkästä aikaa.
Aluksi pahoittelut huonoista uutisista.

Aika tuntuu kuluvan tuplanopeudella esikoisen odotukseen verrattuna. Nt-ultra on 18. päivä ja varhaisultrassa en ole käynyt, joten jännittää ja paljon.
Meillä esikoisen aikaan turvotus oli ok, mutta veriseulasta saatiin 1:250 riski. Silloin säikähdettiin kovasti, mutta pienen riskin takia jätettiin lapsivesitutkimus tekemättä. Tyttö oli pieni ja seurattiin koko loppuraskauden ajan ultraamalla, joten luottavaisin mielin oltiin ja terve tyttö syntyikin.
Mutta nykyään on tuo nipt-tutkimus, jossa ei ole keskenmenon riskiä, joka oltaisiin varmasti otettu jos olisi ollut tuolloin mahdollisuus.

Ekassa neuvolassa saatiin lasketuksi ajaksi 19.11, mutta olen hyvin varma että siirtyy myöhemmäksi, joten ei tarvitse listaan muuttaa.
Järjetön väsymys on jo vähän helpottunut, vaikka vieläkin suurin osa vapaa-ajasta menee nukkuessa. Huono olo ja äklötys tuntuu olevan koko ajan päällä, mutta oksentamassa ei ole onneksi tarvinnut käydä. Toivottavasti ei tarvitsekaan.

Onko muilla ollut tuntemuksia kohdunsuulla? Itsellä alkaa pistelemään aktiivisempana työpäivänä ja pidemmällä kävelylenkillä ja saattaa kestää sitten koko illan. Esikoisen aikana ei tälläistä ollut alkuraskaudesta ja huolettaa mistä johtuu. Ei siis satu kovin hirveänä, mutta ikävältä kyllä tuntuu.

Minulla onkin tänään työpäivä, mutta muille hyvää ja aurinkoista helatorstaita.