Mulla ei ole kokemusta oksitosiinista, mutta kuulostaa siltä, että mun omat supistukset oli aikalailla samankaltaisia kuin oksitosiinin aiheuttamat.
Mulla synnytys käynnistyi vesien menolla klo 22, ja siitä n. vartti ja tuli eka supistus. Se oli ihan siedettävä, vähän sai ottaa kädellä seinästä tukea. Sitten lähdettiin ajelee sairaalaan, ja automatkalla (joka kesti n. vartin) tais tulla 3 tai 4 supistusta. Kun sitten päästiin sairaalaan, ei supistuksissa ollut enää lainkaan taukoa. Tai no sen verran oli, että sain vedettyä keuhkot täyteen ilmaa ja sitten se uusi supistus jo tulikin. Joka supistuksella tuli varmaan tuopillinen sitä lapsivettä, se on käsittämätöntä että mistä kroppa sitä lapsivettä tekee. Samantien kun sain sen sairaalakaavun päälle, oli likomärkä tuskanhiestä ja lapsivedestä. Ponnistusvaiheessa tankkasinkin varmaan tynnyrillisen vettä siinä ponnistusten välissä.
Kun tultiin sairaalaan, olin auki sentin, siitä reilu tunti niin olin jo 4 senttiä auki. Eli nopeaa toimintaa. Sitten sain epiduraalin ja vihdoin pääsin hengähtämään.
Kun lapsivedet menee, ne supistukset tuntuu huomattavasti ärtsymmiltä, koska se vesi toimii jonkinlaisena eristeenä siellä kohdussa. Lisäksi vesien mentyä ei enää suositella liikkumista (tosin se olisi ollut ihan sula mahdottomuus, koska niissä supistuksissa ei ollut taukoa), joten kaikenlainen kävely ja muu, joka saattaisi helpottaa oloa, on kielletty. Ammeessa ei saa olla.
Siinä jäi kovin vähäisiksi ne luomu-kivunlievityskeinot, ja mä olin niin rättipoikki niistä supistuksista kahden tunnin jälkeen, että aattelin olevani ponnistuvaiheeseen mennessä vähintään tajuton. Mulla synnytys kesti loppujen lopuksi 6 tuntia 20 minuuttia, tiedä sitten olisko poika tullut vielä nopeemmin jos en olis ottanut epiduraalia. Nyt mua jännittää, että tuleeko tää seuraava sitten syöksysynnytyksenä. Ja jännä nähdä, jos tämä synnytys käynnistyykin eri tavalla, että kuinka erilainen kokemus se sitten on. Moneltahan menee lapsivedet vasta juuri ennen ponnistusvaihetta.