Minä myös täältä omenapiirakan leivonnan lomasta yhdyn Muarin sanoihin: ei minkäänlaista kiinnostusta luomuiluun esikoisen synnytyksen jälkeen. Vaikka siis en sitäkään virallisesti luomuna vetänyt, mutta kohdunkaulanpuudute ei mulle tehonnut ja epiduraalia en siis ehtinyt saamaan.. joten ponnistus meni kyllä täysin luomuna ja mielellään ei kiitos toista kertaa.
MARRASKUUN MURUSET 2010 <3 *elokuu*
- Viestiketjun aloittaja Silent whisper
- Ensimmäinen viesti
Minä ajattelin luomuna synnyttää... Kuopukselta sain kohdunkaulapuudutteen, joka tointi vain vähän aikaa toispuoleisesti, muuten mentiin luomuna ja oli ihan ok synnytys, ei mitään traumoja jäänyt ja se allas oli aivan mahtava juttu, suosittelen koittamaan. Esikoisn synnytys oli kauhea, otin kaikki mahdolliset mömmöt ja puudutteet ja olokin oli just sen mukainen :$
En ainakaan usko et luomuna synnytäisin. Tosin mulla aikasemissa synnytyksissä on jo puudutteen teho loppunu ,ku on tullu ponnistuvaihe.
Spinaalin haluan nytkin,samoin kun kakkosen synnytyksessä.
Meillä oli pikkusen liikkeet pari päivää hävyksissä,ainut mitä tunsi oli välillä kun ilmeisesti pyllyään yritti tunkea mahan läpi. Nyt sit on taas ilmeisesti kääntynyt,kun on kunnon potkuja välillä tullut. Välillä jopa sellaisia et on sattunutkin.
Äsken sai taas pieni lisää vaatteita,kun naapuri toi heidän vauvalle pieniksi jääneitä vaatteita
Enää tarvis ostaa villahaalari + toppahaalari tai sellanen toppapussi.
JanJade & ipana 27+1 :heart:
Spinaalin haluan nytkin,samoin kun kakkosen synnytyksessä.
Meillä oli pikkusen liikkeet pari päivää hävyksissä,ainut mitä tunsi oli välillä kun ilmeisesti pyllyään yritti tunkea mahan läpi. Nyt sit on taas ilmeisesti kääntynyt,kun on kunnon potkuja välillä tullut. Välillä jopa sellaisia et on sattunutkin.
Äsken sai taas pieni lisää vaatteita,kun naapuri toi heidän vauvalle pieniksi jääneitä vaatteita
Enää tarvis ostaa villahaalari + toppahaalari tai sellanen toppapussi.
JanJade & ipana 27+1 :heart:
Synnytyksestä taidan mennä samoilla kuin edellisen kanssa, eli pyydän kohdunkaulan puudutteen vain Epiduraali oli ihan liian pitkävaikutteinen, vaikka teho oli aivan mahtava! =) Toisessa synnytyksessä huomas että jakso odottaa pidempään ennen kuin sen puudutteen otti. Sairaalaankin mentiin myöhemmin. Nyt yritetään mennä vielä pidemmälle ilman ja kokeilen varmaan kaiken muun mahdollisen avun (suihkun, kuumavesihauteet, liikkuminen, hengittäminen) Mutta eipä sitä osaa etukäteen kuitenkaan synnytyksen kulkua ennustaa..
Mahasta Mulla on ihan järetön maha. Painoa ei oo tullut kuitenkaan kuin 6kg ja lähtöpainokin oli vain 45kg. Mutta kun on pieni niin se maha näkyy! Ihmiset on kysynyt että millon oikein synnytän Kaveri synnytti muutama viikko sitte ja sen maha oli sillon pienempi
petite ja 25+2
Epiduraali oli ihan liian pitkävaikutteinen, vaikka teho oli aivan mahtava! =) Toisessa synnytyksessä huomas että jakso odottaa pidempään ennen kuin sen puudutteen otti. Sairaalaankin mentiin myöhemmin. Nyt yritetään mennä vielä pidemmälle ilman ja kokeilen varmaan kaiken muun mahdollisen avun (suihkun, kuumavesihauteet, liikkuminen, hengittäminen) Mutta eipä sitä osaa etukäteen kuitenkaan synnytyksen kulkua ennustaa..Mahasta Mulla on ihan järetön maha. Painoa ei oo tullut kuitenkaan kuin 6kg ja lähtöpainokin oli vain 45kg. Mutta kun on pieni niin se maha näkyy! Ihmiset on kysynyt että millon oikein synnytän
Kaveri synnytti muutama viikko sitte ja sen maha oli sillon pienempi petite ja 25+2
Oho, onpas täällä tuttuja ongelmia! Mulla oli kans eilisen Sintin liikkeet ihan kateissa ja kävinkin sit päivystyksessä missä lääkäri sanoi, että potkii istukkaan. Ja kun tänä aamunakaan en tuntenut mitään, niin laitoin sen paljon parjaamani dopplerin tilaukseen. Jos en muuten tunne liikkeitä, niin siitä ne ainakin kuulee. Eilen nimittäin kun olin ktg:ssä, niin sehän rymisi jatkuvasti, kun Sintti potki siihen. Ja turha kai mainitakaan, että minä en tuntenut mitään. Mä olen niin liikelaskentafriikki, että en voi elää päiväkausia vain siinä luulossa, että liikkeet ei tunnu koska vauva on sellaisessa asennossa. Pakko saada joku varmuus ja kun toinen vaihtoehto olisi käydä päivystyksessä joka päivä, niin jos tuolla laitteella sitä väliä edes pikkuisen voisin harventaa
Muari ja Sintti rv 27+1
Muari ja Sintti rv 27+1
hui kuinka moni suunnittelee luomusynnytystä, toivottavasti saatte haluamanne mun täti on myös molemmat lapsensa synnyttäny luomuna, toisessa taisi olla altaassa aika pitkään. sitä vaan piti sanomani että aina luomusynnytys ei edes ole mahdollinen, multa ei edes kysytty haluanko epiduraalia koska oli verenpainelääkitys ja supistuskipujen myötä verenpaine nousi entisestään. kätilö soitti lääkärin paikalle epiduraalia laittamaan multa edes kysymättä.
tasse 26+1
mun täti on myös molemmat lapsensa synnyttäny luomuna, toisessa taisi olla altaassa aika pitkään. sitä vaan piti sanomani että aina luomusynnytys ei edes ole mahdollinen, multa ei edes kysytty haluanko epiduraalia koska oli verenpainelääkitys ja supistuskipujen myötä verenpaine nousi entisestään. kätilö soitti lääkärin paikalle epiduraalia laittamaan multa edes kysymättä.tasse 26+1
synnytyksestä mä en oo miettiny yhtään tota synnytystä. Meen ihan vaan sillä asenteella et katotaan mitä eteen tulee enkä jaksa ottaa mitään paineita mistään kivunlievityksistä. Mulla aika korkee kipukynnys, mut se et kuinka korkee se on sitte synnytykses niin on ihan eri asia
Heräsin aamulla 5.30 kun supisti niin perkuleesti ja kipeesti. Hetken päästä tuli toinen kipee supistus ja sen jälkeen viel n. tunnin supisteli muutaman kerran. Olin ihan varma et nyt se syntyy just sillä minuutilla ja supistuksella, noh ei syntyny!! Nyt koko päivän ollu maha omituisen tuntunen ja alamahalta/nivusista vähän vihlasee välillä. Meinasin aamulla jo soittaa polille, mut en soittanu vaan lähdin kuitenki töihin (hullu?) Noh, rimpula kuitenkin liikkunu koko päivän ihan normaalisti ja mitään vuotojakaan ei oo tullu!!! Jos ens yönä taas supistaa niin sitte varmaan täytyy käydä näytillä polilla! Lääkärineuvola olis kyllä keskiviikkona... Pitää varmaan vähän hillitä tätä menoo, tällä viikoll tuli oltuun töissä 90h kun olin leirillä ohjaajana. Ehkä toi kohtu vaan ilmotti et nyt saakelin ämmä lepäät välillä
hattis ja rimpula 27+1
Mulla aika korkee kipukynnys, mut se et kuinka korkee se on sitte synnytykses niin on ihan eri asia Heräsin aamulla 5.30 kun supisti niin perkuleesti ja kipeesti. Hetken päästä tuli toinen kipee supistus ja sen jälkeen viel n. tunnin supisteli muutaman kerran. Olin ihan varma et nyt se syntyy just sillä minuutilla ja supistuksella, noh ei syntyny!! Nyt koko päivän ollu maha omituisen tuntunen ja alamahalta/nivusista vähän vihlasee välillä. Meinasin aamulla jo soittaa polille, mut en soittanu vaan lähdin kuitenki töihin (hullu?)
Noh, rimpula kuitenkin liikkunu koko päivän ihan normaalisti ja mitään vuotojakaan ei oo tullu!!! Jos ens yönä taas supistaa niin sitte varmaan täytyy käydä näytillä polilla! Lääkärineuvola olis kyllä keskiviikkona... Pitää varmaan vähän hillitä tätä menoo, tällä viikoll tuli oltuun töissä 90h kun olin leirillä ohjaajana. Ehkä toi kohtu vaan ilmotti et nyt saakelin ämmä lepäät välillä hattis ja rimpula 27+1
Synnytyksestä; Tänne kanssa kaikki puudutteet ja heti kun vaan mahdollista! Se sattuu jopa niiden puudutteiden kanssa ihan tajuttomasti joten luomuilu ei todellakaan ole mun juttu. Se ken haluaa niin kokeilemaan vaan ilman puudutteita ja kaasuja
Muori; toi doppleri pelasti mun aamuni tänään, kun ukkeli ollut hiljainen masussa ja siitä huolestuneena kaivoin dopplerin esiin ( kuunnellut viimeksi joskun 5 viiikkoa sitten ) ja kyllä jumputti vahvasti, kuin hevoslauma olis juoksennellut mun masussa. lisäksi sätki sen verran että doppleri rätisi potkujen voimasta :heart:
Mun selkä on aivan sökönä, huomenna onneksi kiropraktikko ja täytynee varata aika lekurillekin. Ikävä kyllä musta ei kyllä ole istumatyöhön tällä selällä ja näilla nivusilla.
Kaivoin aamupäivällä poikien vanhoja vaatteita esiin varastosta ja tulin siihen tulokseen, että jos tämä todellakin on poika niin yhtään 62/68 koon vaatetta ei tarvita. Pari 56 voisi vielä hankkia ja sairaalasta kotiutumispuvun ( molemmilla pojilla olleet omansa ja ne aionkin säilyttää heille ).
Ukkosta odottelin, mutta kiersi meidät taas
Op ja Arvo 26+3 ( meniköhän oikein? )
Muori; toi doppleri pelasti mun aamuni tänään, kun ukkeli ollut hiljainen masussa ja siitä huolestuneena kaivoin dopplerin esiin ( kuunnellut viimeksi joskun 5 viiikkoa sitten ) ja kyllä jumputti vahvasti, kuin hevoslauma olis juoksennellut mun masussa. lisäksi sätki sen verran että doppleri rätisi potkujen voimasta :heart:
Mun selkä on aivan sökönä, huomenna onneksi kiropraktikko ja täytynee varata aika lekurillekin. Ikävä kyllä musta ei kyllä ole istumatyöhön tällä selällä ja näilla nivusilla.
Kaivoin aamupäivällä poikien vanhoja vaatteita esiin varastosta ja tulin siihen tulokseen, että jos tämä todellakin on poika niin yhtään 62/68 koon vaatetta ei tarvita. Pari 56 voisi vielä hankkia ja sairaalasta kotiutumispuvun ( molemmilla pojilla olleet omansa ja ne aionkin säilyttää heille ).
Ukkosta odottelin, mutta kiersi meidät taas
Op ja Arvo 26+3 ( meniköhän oikein? )
mä haluan kyllä kaiken mahdollisen kivun lievityksen.. kokemusta ei kyllä vielä ole mutta
eniten mua se kipu synnytyksessä jännittää just. mut aqua rakkuloita en ota, kaverit ovat ne haukkuneet ja itekin koulussa niitä kokeillut, ei kyllä synnytystä ollu käynnissä mutta ikäviä olivat...
mua mietityttää vauvan vaatettaminen.. en tie ees miks, jotenkin tuntuu et en osaa pukee tarpeeksi päälle tai sitten puen liikaa on tämäkin huoli
saana & 26+2
kokemusta ei kyllä vielä ole muttaeniten mua se kipu synnytyksessä jännittää just. mut aqua rakkuloita en ota, kaverit ovat ne haukkuneet ja itekin koulussa niitä kokeillut, ei kyllä synnytystä ollu käynnissä mutta ikäviä olivat...
mua mietityttää vauvan vaatettaminen.. en tie ees miks, jotenkin tuntuu et en osaa pukee tarpeeksi päälle tai sitten puen liikaa
on tämäkin huoli saana & 26+2
Mulla kans suurin pelko synnytyksessä, se etten saisi mitään kivunlievitystä! Tai sit, että puudute lakkaisi liian aikaisin. Esikoista synnyttäessäkin, hoin miehelle, kun olin epiduraalin saanut, että pahin on vielä edessä kun pitää ruveta ponnistamaan. Sitten kun tyttö olikin ulkona, ihmettelin vain, että tässäkö tämä oli Ja kyllä se oli sellaista tuskaa ennen puudutetta, etten voinut todellakaan seisoa, kun tuntui, että jalat lähtee alta kun supistus tuli.. pelottaa, että jos ei sit menekkään tällä kertaa niin hyvin...
Ja kyllä se oli sellaista tuskaa ennen puudutetta, etten voinut todellakaan seisoa, kun tuntui, että jalat lähtee alta kun supistus tuli.. pelottaa, että jos ei sit menekkään tällä kertaa niin hyvin...Synnyttämään menen sillä asenteella,että otetaan vastaan mitä tulee Kolmonen siis tuli pelkällä ilokaasulla,mutta vaikka siitä ei mulle traumoja jäänytkään niin kyllä mä mielelläni jonkin puudutteen kuitenkin haluaisin Mä olen ainoastaan esikoisen aikana saanut epiduraalin ja se vei kyllä kaikki kivut.
Manteli on ollut riehakkaalla päällä eilen ja tänään :heart: Nyt tuntee kyllä niin selvästi kaikki liikkeet ja mahakin on alkanut kohoilemaan niiltä kohdin missä Manteli potkii =)
Ja minä olen tässä viikonlopun aikana tullut siihen tulokseen,että haluan uudet vaunut :saint: Meillä kyllä jo on vaunut,mutta mä vaan haluan hankki uudet Olenkin tutkiskellut kaikkia vaunuvaihtoehtoja...
Ja tänään on poksumispäivä =)
Kolmonen siis tuli pelkällä ilokaasulla,mutta vaikka siitä ei mulle traumoja jäänytkään niin kyllä mä mielelläni jonkin puudutteen kuitenkin haluaisin Mä olen ainoastaan esikoisen aikana saanut epiduraalin ja se vei kyllä kaikki kivut.Manteli on ollut riehakkaalla päällä eilen ja tänään :heart: Nyt tuntee kyllä niin selvästi kaikki liikkeet ja mahakin on alkanut kohoilemaan niiltä kohdin missä Manteli potkii =)
Ja minä olen tässä viikonlopun aikana tullut siihen tulokseen,että haluan uudet vaunut :saint: Meillä kyllä jo on vaunut,mutta mä vaan haluan hankki uudet
Olenkin tutkiskellut kaikkia vaunuvaihtoehtoja...Ja tänään on poksumispäivä =)
Synnytyksestä Mä ainaki otan kaikki lailliset ja laittomat mömmöt mitä ne vaan tarjoo sairaalassa. Mulla on ehkä maailman matalin kipukynnys enkä halua, et synnyksestä jää mieleen vaan kamalat kivut. Mä haluan nauttia siitä. Jos kestäisin kipua paremmin harkitsisin sellasta semi-luomu synnytystä eli vaikka ihan vaan ilokaasun voimalla.
AaVee ja L 23+5
AaVee ja L 23+5
Me ollaan reissusta palattu. On ollut aivan ihana kesä ja viikotkin meneet ihan huomaamatta
Mä alan koko ajan pelkäämään enemmän lähestyvää synnytystä :ashamed: Aikaisemmin on tuntunut et ei mitään hätää kun siihen on aikaa vaikka kuinka paljon.Mut ei enää oo ku noin kaksitoista viikkoo Vaikka toisaalta mä kovasti odotan ajan kuluvan ja saavani vauvan syliin :heart:
Ja sitten mä jotenki vaan olen ohittanut koko vaiheen.En haluais miettii synnytystä yhtään.On tuntunut vaan siltä et me ollaan tilattu meidän vauva kättärille silloin marraskuun alkuun ja käymme sieltä sitten nyytin noutamassa...
Mut ehkäkaikki menee hyvin tälläkertaa ja mä pelkään ihan turhaan...
Meillä tyttö oli miettinyt kans jo joulua ja kyseli et millon se vauva syntyy.Ku oli miettinyt et kerkeekö äiti jouluostoksille.Ku ei miehet osaa ostaa lahjoja Kaikkea sekin miettii.
Mä kyllä ostan osan lahjoista jo aikaisemmin.Jos sattuu näkemään jotain kivaa.Mut jouluruuhkissa sitä yleensä vielä pyöritään.Ja niin tänäkin vuonna.Mies on silloin lasten kanssa ja mä shoppailen
Huomenna on pitkästä aikaa neuvola ja lääkäri. Ja keskiviikkona sokerirasitus.Yök :$
Sintsu ja vauva 27+5
Mä alan koko ajan pelkäämään enemmän lähestyvää synnytystä :ashamed: Aikaisemmin on tuntunut et ei mitään hätää kun siihen on aikaa vaikka kuinka paljon.Mut ei enää oo ku noin kaksitoista viikkoo
Vaikka toisaalta mä kovasti odotan ajan kuluvan ja saavani vauvan syliin :heart: Ja sitten mä jotenki vaan olen ohittanut koko vaiheen.En haluais miettii synnytystä yhtään.On tuntunut vaan siltä et me ollaan tilattu meidän vauva kättärille silloin marraskuun alkuun ja käymme sieltä sitten nyytin noutamassa...
Mut ehkäkaikki menee hyvin tälläkertaa ja mä pelkään ihan turhaan...
Meillä tyttö oli miettinyt kans jo joulua ja kyseli et millon se vauva syntyy.Ku oli miettinyt et kerkeekö äiti jouluostoksille.Ku ei miehet osaa ostaa lahjoja
Kaikkea sekin miettii.Mä kyllä ostan osan lahjoista jo aikaisemmin.Jos sattuu näkemään jotain kivaa.Mut jouluruuhkissa sitä yleensä vielä pyöritään.Ja niin tänäkin vuonna.Mies on silloin lasten kanssa ja mä shoppailen
Huomenna on pitkästä aikaa neuvola ja lääkäri. Ja keskiviikkona sokerirasitus.Yök :$
Sintsu ja vauva 27+5
Mietin tuossa kun lueskelin noita meitä edellä olevien ketjuja, että pitäisikö laittaa täälläkin jokin veikkaus käyntiin kuka synnyttää milloin? En kyllä itsekkään osaa vielä yhtään veikata, mutta jos alkais "sillä silmällä" seuraileen teitä toisia Ihan hauskoja noi on noissa toisissa ketjuissa ainakin olleet?
Omaan napaan: Oltiin lomailemassa viikonloppu ja alkoi olla jo aika raskasta pysyä miehen ja pojan perässä kaupunkilomalla... Varsinkin noi rappuset oli vähä liikaa!!! Eilen meni vajaata 8 tuntia autossa istuen ja meinas tulla jo huono olo siinä kuumuudessa :x Nyt pitäisi töihin kesäloman loputtua ja vähän jännittää miten sen taas jaksaa!!! Saikulle en haluaisi jäädä, mutta katsotaan kuin tässä emännän käy :attn:
Hattivatille rauhallisia hetkiä, ettei pikkunen vielä innostuis maailmaan tulemaan :heart:
Ihan hauskoja noi on noissa toisissa ketjuissa ainakin olleet?Omaan napaan: Oltiin lomailemassa viikonloppu ja alkoi olla jo aika raskasta pysyä miehen ja pojan perässä kaupunkilomalla... Varsinkin noi rappuset oli vähä liikaa!!! Eilen meni vajaata 8 tuntia autossa istuen ja meinas tulla jo huono olo siinä kuumuudessa :x Nyt pitäisi töihin kesäloman loputtua ja vähän jännittää miten sen taas jaksaa!!! Saikulle en haluaisi jäädä, mutta katsotaan kuin tässä emännän käy :attn:
Hattivatille rauhallisia hetkiä, ettei pikkunen vielä innostuis maailmaan tulemaan :heart:
Mulla on tullut oikean puolimmainen tissi todella kipeäksi tai oikeastaan nänni, ja tänä aamuna se valutti läpinäkyvää nestettä, joka oli koostumukseltaan limaista :x
Osaako joku sanoa, että onko ihan normaalia?
Väsyttää ihan mielettömästi, mulla meni eilen ylitöissä myöhään, ja nyt tuntuu ettei kerennyt silmiänsä edes ummistamaan kun piti takaisin töihin tulla :| No, nää ylityöt taisi nyt olla mun osalta tehty tai ainakin tämän hetken tuntemusten mukaan riittää, ja mä keskityn nyt hukkapätkään
Tanya & herra hukkapätkä 28+3
Osaako joku sanoa, että onko ihan normaalia?
Väsyttää ihan mielettömästi, mulla meni eilen ylitöissä myöhään, ja nyt tuntuu ettei kerennyt silmiänsä edes ummistamaan kun piti takaisin töihin tulla :| No, nää ylityöt taisi nyt olla mun osalta tehty tai ainakin tämän hetken tuntemusten mukaan riittää, ja mä keskityn nyt hukkapätkään
Tanya & herra hukkapätkä 28+3
Tanya tuo kuulostais ihan normaalille, en tiedä mikä sen oikea nimi mahtaa olla, mutta voisko sanoa että ois vähän niin kuin esimaitoa? Mulla tulee kanssa sellaista, ja tissithän on ollut kipeät koko odotuksen ajan, esikoisesta ei ollut. Ja tissit on myöskin kasvaneet ihan valtavasti. Joten, ihan normaalilta kuulostaa!
Eka synnytys mulla meni puudutusten osalta pepuilleen. Epiduraali ei toiminut, tai toimihan se, väärässä paikassa. Mutta kipuun siitä ei ollut mitään apua. Joten voisi sanoa, että pelkällä ilokaasulla mentiin, ja se olikin luojan loahja siinä touhussa!! Mutta tällä kertaa ajattelin pyytää pikkuspinaalia, sitä mulle on synnärin puolelta suositeltu. Ja ilokaasua naamaan niin äkkiä kun vaan mahdollista.
Mä olen sitä mieltä, että jokainen saa tehdä niin kuin haluaa, puudutuksilla tai ilman.
Mä toivottavasti synnytän ennen LA, koska esikoinenkin oli niin iso.
Liirah + Sissi 24+
Mulla tulee kanssa sellaista, ja tissithän on ollut kipeät koko odotuksen ajan, esikoisesta ei ollut. Ja tissit on myöskin kasvaneet ihan valtavasti. Joten, ihan normaalilta kuulostaa!Eka synnytys mulla meni puudutusten osalta pepuilleen. Epiduraali ei toiminut, tai toimihan se, väärässä paikassa. Mutta kipuun siitä ei ollut mitään apua. Joten voisi sanoa, että pelkällä ilokaasulla mentiin, ja se olikin luojan loahja siinä touhussa!!
Mutta tällä kertaa ajattelin pyytää pikkuspinaalia, sitä mulle on synnärin puolelta suositeltu. Ja ilokaasua naamaan niin äkkiä kun vaan mahdollista.Mä olen sitä mieltä, että jokainen saa tehdä niin kuin haluaa, puudutuksilla tai ilman.
Mä toivottavasti synnytän ennen LA, koska esikoinenkin oli niin iso.
Liirah + Sissi 24+
Hurjasti taas tullu teksitä, mutta eiköhän kaikki saa kahlattua läpi ajan kanssa
Synnytyksestä. No en tosiaan aio luomuilla. Ajatuksenaki se, että mitään mömmöjä ei saa tuntuu hurjalta, mutta hattua nostan korkealle kaikille, jokka siihen pystyy!! Aqua rakkuloita en halua, muu on kaikki kokeilemisen arvoista ja epiduraali/spinaali ihan kärjessä. Mulla ei tosin epiduraali ole koskaan vieny kipua kokonaan pois, mutta pyöristäny ainakin vähän sitä pahinta kärkee. Nelosta synnytellessä epiduraali tuntu menevän jonnekki muualle minne piti, mutta suppareihin se ei auttanu ollenkaan. Mulla oli jalat ihan tunnottomat, mutta kaikki muu tunsi kaiken ja hyvin. Se nyt oli muutenkin sellainen 20 tunnin kidutus, että ei pahemmasta väliä. Kaikki meni päivn mettiä Mut poika synty kuitenkin sitten hartioistaan jumiin jäännin jälkeen sinisenä ja elottomana, sentään jäi henkiin, mutta vauriota tuli, pysyvää sorttia. Muuten mun synnytykset on ollu lyhyitä 3-5h. Napanuora on ollu ongelmana melkein joka kerta enemmän tai vähemmän vakavalla tavalla. Jostain syystä napanuorat on ollu aina tosi pitkiäkin, 1m-130cm, josta kyllä jo kätilöt mainitti, että ei eihan normaalin mittasta köyttää ollu. Silloin oli kyllä istukkakin jotenkin apilan muotoinen, että liekkö jotain istukka ongelmaa sitten. Vauvat ovat olleet isoja, reilusti yli nelikiloisia. Täällä on tapana lopettaa epiduraalikin ennen ponnistusta, että tuntee mitä tekee. Kyllähän se kipeesti tuntuu, kun tuommoinen 4,5kg vaavi tunkee itsensä maailmaan. Mutta voi sitä tunnetta, kun saa sitten katsella sitä pientä ihmettä masun päällä, siihen kyllä sekottuu niin iloa kuin ihmettelyä, onnen kyyneleitä ja suurta helpotusta. Väsymystä ja huokaus, nyt se on ohi. Kivut unohtuu ja koko maailma pysähtyy ja meillä on vain se hetki. Sitä odotellessa...vielä viimeisen kerran.
Mahasta. Sitä on. Pitäis taas tänään päivittää masukuva ja se on oikeastaan koko etumuksen kattava pallukka Kovasti nämä kylän ihmiset meinaa, että LA olis jo ihan varmasti heti tässä ja nyt tai ainakin parin viikon päästä, mutta saan järkyttää heitä sanomalla, että ei vielä piiitkään aikaan. Sitäkös sitten siuanavat, että voi hyvänen aika, montakos siellä oikein on ja voi voi.... Joskus ärsyttää, mutta annan mennä ohi korvien. Ei jaksa välittää enää. Lyhyt kun olen, niin tottahan toki se maha näyttää sitten vielä isommalta.
Lumi-Marja ja Nuppunen 24+0 Poksista
Synnytyksestä. No en tosiaan aio luomuilla. Ajatuksenaki se, että mitään mömmöjä ei saa tuntuu hurjalta, mutta hattua nostan korkealle kaikille, jokka siihen pystyy!! Aqua rakkuloita en halua, muu on kaikki kokeilemisen arvoista ja epiduraali/spinaali ihan kärjessä. Mulla ei tosin epiduraali ole koskaan vieny kipua kokonaan pois, mutta pyöristäny ainakin vähän sitä pahinta kärkee. Nelosta synnytellessä epiduraali tuntu menevän jonnekki muualle minne piti, mutta suppareihin se ei auttanu ollenkaan. Mulla oli jalat ihan tunnottomat, mutta kaikki muu tunsi kaiken ja hyvin. Se nyt oli muutenkin sellainen 20 tunnin kidutus, että ei pahemmasta väliä. Kaikki meni päivn mettiä
Mut poika synty kuitenkin sitten hartioistaan jumiin jäännin jälkeen sinisenä ja elottomana, sentään jäi henkiin, mutta vauriota tuli, pysyvää sorttia. Muuten mun synnytykset on ollu lyhyitä 3-5h. Napanuora on ollu ongelmana melkein joka kerta enemmän tai vähemmän vakavalla tavalla. Jostain syystä napanuorat on ollu aina tosi pitkiäkin, 1m-130cm, josta kyllä jo kätilöt mainitti, että ei eihan normaalin mittasta köyttää ollu. Silloin oli kyllä istukkakin jotenkin apilan muotoinen, että liekkö jotain istukka ongelmaa sitten. Vauvat ovat olleet isoja, reilusti yli nelikiloisia. Täällä on tapana lopettaa epiduraalikin ennen ponnistusta, että tuntee mitä tekee. Kyllähän se kipeesti tuntuu, kun tuommoinen 4,5kg vaavi tunkee itsensä maailmaan. Mutta voi sitä tunnetta, kun saa sitten katsella sitä pientä ihmettä masun päällä, siihen kyllä sekottuu niin iloa kuin ihmettelyä, onnen kyyneleitä ja suurta helpotusta. Väsymystä ja huokaus, nyt se on ohi. Kivut unohtuu ja koko maailma pysähtyy ja meillä on vain se hetki. Sitä odotellessa...vielä viimeisen kerran. Mahasta. Sitä on. Pitäis taas tänään päivittää masukuva ja se on oikeastaan koko etumuksen kattava pallukka
Kovasti nämä kylän ihmiset meinaa, että LA olis jo ihan varmasti heti tässä ja nyt tai ainakin parin viikon päästä, mutta saan järkyttää heitä sanomalla, että ei vielä piiitkään aikaan. Sitäkös sitten siuanavat, että voi hyvänen aika, montakos siellä oikein on ja voi voi.... Joskus ärsyttää, mutta annan mennä ohi korvien. Ei jaksa välittää enää. Lyhyt kun olen, niin tottahan toki se maha näyttää sitten vielä isommalta. Lumi-Marja ja Nuppunen 24+0 Poksista
Kivunlievityksestä vielä, että täälläkin otetaan käsi ojossa vastaan kaikki mitä tarjotaan, paitsi petidiiniä en erityisesti haluaisi kun tekee monelle pahoinvointia ja hidastaa synnytystä, mutta jos kovin kipeä olen varhaisessa vaiheessa niin varmaan otan senkin. Olen nyt reilun viikon potenut kovaa hammassärkyä (juurihoito aloitettu) ja taas kerran todennut ettei meikäläistä ole luotu kestämään hyvin kipua! Monta kertaa olen nytkin tuijotellut Burana-purkkia kaihoisasti ja lueskeltuani taas kerran mahdollisista haittavaikutuksista vauvalle päädyin pari päivää sitten Panacodiin joka onneksi auttaa. Toivottavasti loppuisi pian! Mutta tosiaan kun tämäkin särky on välillä kamalaa ja välillä melkein poissa, niin huomaa sen miten helposti kipua vähättelee silloin kun se ei ole juuri päällä, sitten pahimman kivun aikana tekisi melkein mitä vaan että saisi sen pois.
Luomuilusta mun ei kannattaisi varmaan sanoa oikein mitään kun olen jo ammattini puolesta niin vahvasti koululääketieteen edustaja etten oikein objektiivisuuteen pääse. Mutta siis noin yleisesti olen sitä mieltä että koululääketieteen oppeja ja totuttuja tapoja on hyvä tarkastella kriittisesti, mutta sama pätee myös luomuoppeihin ja -trendeihin, mikä tuntuu monelta innostuneelta unohtuvan. Sekin ajatus on ihan hyvä pitää mielessä, että todella luonnonmukaista on että synnytyksiin liittyy iso määrä sekä äiti- että etenkin lapsikuolleisuutta ja lasten vammautumisia. Esim. kyykkyasennossa ponnistaminen voi olla joutuisaa ja ehkä biologisessa mielessä ajatellen taloudellista äidin kannalta (naaraan voimien säästö ja synnytyksen nopeuttaminen on erityisen tärkeää kun synnyttää yksin ilman apua eikä sektiota ole). Toisaalta repeämät ja lapsen vauriot voi olla pahempia enkä itse varmaan kyykyssä synnyttäisi etenkään jos olisi iso ja harteikas lapsi luvassa. Mun mielipiteeseen vaikuttaa kyllä paljon se, että satuin näkemään ekana harjoittelusynnytyksenäni (onneksi vain katsojana) tapauksen, jossa uudelleensynnyttäjä ponnisti jakkaralla ja lapsi tuli vauhdikkaasti ulos, seurauksella että lapsi sai ns. Erbin pareesin eli solisluun alta kulkeva hermopunos venähti ja toinen yläraaja jäi veltoksi (korjaantuu usein ainakin lähes täysin ekan 6-8 kk aikana mutta silti aika ikävä vamma). Ja hoitanut kätilö harmitteli minulle jälkeenpäin että oli suostunut jakkaraponnistukseen, asento oli hänelle niin huono ja tilanne niin nopea ettei ehtinyt kunnolla auttamaan lasta ulos ja vamma olisi voinut hänen mielestään olla vältettävissä. Pelottelutarinan opetuksena ehkä se, että vaikkei kätilöitä ym. ammattilaisia kannatakaan omassa synnytyksessä sokeasti totella ja ovat toki erehtyväisiä, kannattaa heidän mielipidettään kuitenkin kuunnella ja ottaa se vakavasti...
Voi ei, mä alan aina saarnaamaan näistä :ashamed: sori jos väsytän teidät, aihe vaan on jotenkin ajankohtainen ja lähellä sydäntä tällä hetkellä...
Sokeripala rv 24+2
Luomuilusta mun ei kannattaisi varmaan sanoa oikein mitään kun olen jo ammattini puolesta niin vahvasti koululääketieteen edustaja etten oikein objektiivisuuteen pääse. Mutta siis noin yleisesti olen sitä mieltä että koululääketieteen oppeja ja totuttuja tapoja on hyvä tarkastella kriittisesti, mutta sama pätee myös luomuoppeihin ja -trendeihin, mikä tuntuu monelta innostuneelta unohtuvan. Sekin ajatus on ihan hyvä pitää mielessä, että todella luonnonmukaista on että synnytyksiin liittyy iso määrä sekä äiti- että etenkin lapsikuolleisuutta ja lasten vammautumisia. Esim. kyykkyasennossa ponnistaminen voi olla joutuisaa ja ehkä biologisessa mielessä ajatellen taloudellista äidin kannalta (naaraan voimien säästö ja synnytyksen nopeuttaminen on erityisen tärkeää kun synnyttää yksin ilman apua eikä sektiota ole). Toisaalta repeämät ja lapsen vauriot voi olla pahempia enkä itse varmaan kyykyssä synnyttäisi etenkään jos olisi iso ja harteikas lapsi luvassa. Mun mielipiteeseen vaikuttaa kyllä paljon se, että satuin näkemään ekana harjoittelusynnytyksenäni (onneksi vain katsojana) tapauksen, jossa uudelleensynnyttäjä ponnisti jakkaralla ja lapsi tuli vauhdikkaasti ulos, seurauksella että lapsi sai ns. Erbin pareesin eli solisluun alta kulkeva hermopunos venähti ja toinen yläraaja jäi veltoksi (korjaantuu usein ainakin lähes täysin ekan 6-8 kk aikana mutta silti aika ikävä vamma). Ja hoitanut kätilö harmitteli minulle jälkeenpäin että oli suostunut jakkaraponnistukseen, asento oli hänelle niin huono ja tilanne niin nopea ettei ehtinyt kunnolla auttamaan lasta ulos ja vamma olisi voinut hänen mielestään olla vältettävissä. Pelottelutarinan opetuksena ehkä se, että vaikkei kätilöitä ym. ammattilaisia kannatakaan omassa synnytyksessä sokeasti totella ja ovat toki erehtyväisiä, kannattaa heidän mielipidettään kuitenkin kuunnella ja ottaa se vakavasti...
Voi ei, mä alan aina saarnaamaan näistä :ashamed: sori jos väsytän teidät, aihe vaan on jotenkin ajankohtainen ja lähellä sydäntä tällä hetkellä...
Sokeripala rv 24+2
Synnytyksen kivunlievityksestä olette täällä keskustelleet. Mä otin ja sain epiduraalin esikoisen kanssa heti kun 3 cm:n olin avautunut. Kivut olivat sellaista luokkaa jo tuolloin, etten olisi kestänyt enää pelkällä ilokaasulla. Esikoisen synnytys käynnistettiin ja sain oksitosiinitippaa suoneen ja sen määrää sen kun lisättiin ja lisättiin. Eli mun kokemukseni käynnistetytstä synnytyksestä on tosi kivulias. Epiduraalin kun sain niin kaikki kivut kaikkosi.
Kuopuksen synnytys käynnistettiin myös ja sain oksitosiinia jälleen. Sen määrää lisättiin ja lisättiin hiljalleen kun alakerrassa ei tapahtunut mitään. Avuksi sain taas vain ilokaasua, josta ei ollut muuta kuin henkistä hyötyä. Juuri ennen kuin lääkäri tuli mun piti miehelleni sanoa, että nyt mä en kestä enää tätä kipua jos en saa jotakin muutakin kipulääkitystä kuin tätä ilokaasua. (Kauaa ei onneksi enää tarvinnut kärsiä kun leikkuriin kävi taas tieni).
Eli tämä toinenkin kokemus oli käynnistetystä synnytyksestä tosi kivulias. Mulla on mielestäni korkea kipukynnys, mutta noissa käynnistetyissä ei ollut kivulla mitään rajaa. Onneksi mä säästyn näiltä kivuilta nyt kokonaan kun tämä kolmas leikataan. Omalla kohdallani otan mieluummin sen haavakivun (mihin ainakin saa kunnon lääkkeet) kun tuon käynnistetyn synnyttämisen, pelkän ilokaasun voimin, koska tahansa. Mua ei synnytys tällä kertaa yhtään pelota, koska tiedän mitä on edessä. Leikkausta edeltävinä päivinä mä kyllä mietin asiaa tosi paljon ja voin jopa jännittää sitä vähän. (Leikkauksessa kun on kuitenkin aina omat riskinsä).
Meidän neiti oli eilen illalla oikein kunnon meno päällä tuolla masussa. Myllersi ja potki oikein kunnolla. (Hauska seurata mahan päältä kun toinen myllää menemään) =). Rauhoittui vasta kun menin itse nukkumaan. Nyt niitä liikkeitä tulee säännöllisesti joka päivä ja yleensä jopa samoihin aikoihin vuorokaudesta. Doppleria en ole tarvinnut enää aikoihin. Se on kuitenkin tuolla varuilla odottelemassa jos tulee sellainen hetki. Mullakin on istukka edessä, joka sitten voi noita liikkeitä vaimentaa. Dopplerilla ne ainakin kuulee, vaikkei itse niitä juuri silloin tuntisikaan. Mun mielestä hyvä laite kaiken kaikkiaan tällaiselle hermoheikolle.
Mulla on nyt parin viikon sisään ilmaantunut nämä kovasti "odotetut" liitoskivut. Eli häpyluita vihloo kovasti ja varsinkin kävely pitkän istumisen jälkeen on aika tuskaa. (Varsinkin jos on erehtynyt istumaan kovalla tuolilla tai penkillä kauan aikaa). Ei meinaa, hetkeen, pystyä kävelemään kunnolla ollenkaan. Vielä näiden kanssa pärjää kun tietää mitä varoa (kovia penkkejä).
Eilen täällä oli oikein kunnon ukkosmyräkkä. Salamoita sateli ja ukkonen jylisi. Sadetta tuli kuin saavista kaatamalla. Sitä ennen ilma oli painostavan hikinen. Toivottavasti nämä ikuisilta vaikuttavat helteet jo hellittäisivät. Mulla on se sokerirasitus torstaina edessä ja mä mieluusti tekisin sen vähän vähemmillä helteillä, kiitos!
Katja-75 ja hikkaileva PikkuNeiti rv 25+5
Kuopuksen synnytys käynnistettiin myös ja sain oksitosiinia jälleen. Sen määrää lisättiin ja lisättiin hiljalleen kun alakerrassa ei tapahtunut mitään. Avuksi sain taas vain ilokaasua, josta ei ollut muuta kuin henkistä hyötyä. Juuri ennen kuin lääkäri tuli mun piti miehelleni sanoa, että nyt mä en kestä enää tätä kipua jos en saa jotakin muutakin kipulääkitystä kuin tätä ilokaasua. (Kauaa ei onneksi enää tarvinnut kärsiä kun leikkuriin kävi taas tieni).
Eli tämä toinenkin kokemus oli käynnistetystä synnytyksestä tosi kivulias. Mulla on mielestäni korkea kipukynnys, mutta noissa käynnistetyissä ei ollut kivulla mitään rajaa. Onneksi mä säästyn näiltä kivuilta nyt kokonaan kun tämä kolmas leikataan. Omalla kohdallani otan mieluummin sen haavakivun (mihin ainakin saa kunnon lääkkeet) kun tuon käynnistetyn synnyttämisen, pelkän ilokaasun voimin, koska tahansa. Mua ei synnytys tällä kertaa yhtään pelota, koska tiedän mitä on edessä. Leikkausta edeltävinä päivinä mä kyllä mietin asiaa tosi paljon ja voin jopa jännittää sitä vähän. (Leikkauksessa kun on kuitenkin aina omat riskinsä).
Meidän neiti oli eilen illalla oikein kunnon meno päällä tuolla masussa. Myllersi ja potki oikein kunnolla. (Hauska seurata mahan päältä kun toinen myllää menemään) =). Rauhoittui vasta kun menin itse nukkumaan. Nyt niitä liikkeitä tulee säännöllisesti joka päivä ja yleensä jopa samoihin aikoihin vuorokaudesta. Doppleria en ole tarvinnut enää aikoihin. Se on kuitenkin tuolla varuilla odottelemassa jos tulee sellainen hetki. Mullakin on istukka edessä, joka sitten voi noita liikkeitä vaimentaa. Dopplerilla ne ainakin kuulee, vaikkei itse niitä juuri silloin tuntisikaan. Mun mielestä hyvä laite kaiken kaikkiaan tällaiselle hermoheikolle.
Mulla on nyt parin viikon sisään ilmaantunut nämä kovasti "odotetut" liitoskivut. Eli häpyluita vihloo kovasti ja varsinkin kävely pitkän istumisen jälkeen on aika tuskaa. (Varsinkin jos on erehtynyt istumaan kovalla tuolilla tai penkillä kauan aikaa). Ei meinaa, hetkeen, pystyä kävelemään kunnolla ollenkaan. Vielä näiden kanssa pärjää kun tietää mitä varoa (kovia penkkejä).
Eilen täällä oli oikein kunnon ukkosmyräkkä. Salamoita sateli ja ukkonen jylisi. Sadetta tuli kuin saavista kaatamalla. Sitä ennen ilma oli painostavan hikinen. Toivottavasti nämä ikuisilta vaikuttavat helteet jo hellittäisivät. Mulla on se sokerirasitus torstaina edessä ja mä mieluusti tekisin sen vähän vähemmillä helteillä, kiitos!
Katja-75 ja hikkaileva PikkuNeiti rv 25+5
Voi helevetti sentään, että oli karmea kokemus se sokerirasitus :x Ei ois pitänyt vielä mennä, kun se pahoinvointi palasi. Myöhemmin olisin varmasti selvinnyt paremmin. Jos sitä litkua juodessa meinasin oksentaa ja koko sen kokeen ajan pidättelin yrjöä minkä taisin. Heti sen jälkeen ryntäsin oksentamaan eikä siitä meinannut loppua tullakaan |O Onneksi nyt kuitenkin selvisin kokeen ajan ilman oksentamista, vaikka vaikeaa se oli.
Liongirl, enpä osaa sanoa tuosta Modasta. H&M ja Po.P on ainoat liikkeet Sellossa, joiden tiedän myyvän mammavaatteita.
25+0
Liongirl, enpä osaa sanoa tuosta Modasta. H&M ja Po.P on ainoat liikkeet Sellossa, joiden tiedän myyvän mammavaatteita.
25+0
pakko kommentoida tähän, että mainitsemassani kirjassa (Luonnollinen syntymä ) kirjoittaja (=lääkäri) perustelee kyykkyasennon etuja juuri päinvastaisilla argumenteilla.. suora lainaus kirjasta: "Pystyasentoisessa syntymässä lapsen pään työntövoima jakautuu tasaisesti ympäri emättimen suuaukkoa, ja repeämän todennäköisys on vähäisempi, samoin välilihan leikkauksen tarve. ---Pystyasennossa synnyttävälle tulee tasaisen painonjakautumisen vuoksi useimmiten monia pieniä repeämiä yhden suuren sijasta, jolloin kokonaisia lihaskimppuja katkeaa harvoin. Episiotomiassa vaurio ja siitä syntynyt arpi on koko lihaksen paksuinen ja siksi todennäköinen invaliditeettikin on pahempi." Lisäksi toisaalla: "Syvässä kyykkyasennossa ylävartalon painovoima tehostaa reisilihasten vetovoimaa sivuille, jolloin lantion rustoluulihakset leviävät tehokkaimmin. Suurikokoisen lapsen hartioiden syntyminen, jossa muutoin saattaa olla vaikeuksia, helpottuu."Alkuperäinen kirjoittaja Sokeripala: