Marraskuiset 2020
- Viestiketjun aloittaja Mirkkuli26
- Ensimmäinen viesti
Minulle ei ole tullut :/
Liittyisin mielelläni tähänkin porukkaan. Odotan kaksosia, ensimmäinen raskaus mulle ikinä. La ois 14.11 mutta syntyvät varmaan aiemmin. Nyt on menossa rv 8 (7+3) ja kaksosuus selvisi yksityisessä varhaisultrassa. Meillä on lapsettomuushoitotaustaa joten hyvin toivottuja kyllä vaikka on alkanu hirvittää ihan kauheesti. Keskenmenon riski ja ennenaikaisuus kyllä vaivaa mieltä. Olokaan ei ole häävi, väsymys on kamalaa ja pahoinvointi vaivaa. Tällä viikolla on tullut lonkat ja lantion seutu kipeiksi ja häpyluun alueella tuntuu vihlaisuja. Onko muilla ollu sellasta? Vähän ihmettelen kun nyt jo tuntuu särkyjä.
Faceryhmä kiinnostais myös!
Faceryhmä kiinnostais myös!
Kaksosten odotus on varmasti jännittävää ja pelottavaakin. Luulisi, että tuntemuksia tulee helposti nopeammin kuin yhtä odottaessa..
Meitä taitaa muutama odotella ryhmään pääsyä. Onnistuuko tässä lähipäivinä?
Nyt taas lisöilin kaveripyyntöjä teille, jäikö joltain puuttumaan? Laitatko uudestaan viestin, niin lisään. 
Kirsikka00
Heippa, minulla olisi LA 28.11, eli 6+2 menossa nyt, eilen tuli käytyä varhaisultrassa, ja yksi elävä sikiö siellä näkyi. Ollaan miehen kanssa 25- ja 26-vuotiaita, ja ensimmäinen tulossa.
On kyllä hurjaa, miten paljon tätä on toivonut, ja nyt, kun se tapahtui, alkoi hirveä stressi ja pelko siitä, meneekö kaikki hyvin, ja tuleeko lapsesta terve.
Myös kauhea fyysinen pahoinvointi alkoi sunnuntaina, oksettaa 24/7, ja oksentanut olen. Sain nyt sairaslomaa viikon. Kaikki hajut ja voimakkaammat maut ällöttää, syömään pystyn lähinnä perunaa tai makaronia. Nyt täytyy vaan toivoa, ettei tämä kestäisi montaa viikkoa, muuten olisi kyllä aika kärsimystä tämä raskausaika.
On kyllä hurjaa, miten paljon tätä on toivonut, ja nyt, kun se tapahtui, alkoi hirveä stressi ja pelko siitä, meneekö kaikki hyvin, ja tuleeko lapsesta terve.
Myös kauhea fyysinen pahoinvointi alkoi sunnuntaina, oksettaa 24/7, ja oksentanut olen. Sain nyt sairaslomaa viikon. Kaikki hajut ja voimakkaammat maut ällöttää, syömään pystyn lähinnä perunaa tai makaronia. Nyt täytyy vaan toivoa, ettei tämä kestäisi montaa viikkoa, muuten olisi kyllä aika kärsimystä tämä raskausaika.
Minä kävin myös tänään varhaisultrassa ja 7+1 viikkoja vastaava elävä pikkutyyppi löytyi. Neljän keskenmenon jälkeen tämä oli ensimmäinen kerta kun sain ultrassa hyviä uutisia. Stressi ja pelot eivät varmasti lopu tähän, mutta toivottavasti neuvolasta saisi niihin apua.
Facebook-ryhmään en vielä uskalla liittyä. Epäilyttää keskustella omalla nimellä, jos ryhmässä sattuisi olemaan tuttuja.
Facebook-ryhmään en vielä uskalla liittyä. Epäilyttää keskustella omalla nimellä, jos ryhmässä sattuisi olemaan tuttuja.
HuggyHare
Mahtaako täällä olla vielä eloa vai onko kaikki siirtyneet muualle? Somea välttelevänä kaipailisin vertaistukea. Ensimmäinen raskaus oli joulukuussa, mutta siinä kävi huonosti. Järkyttävän toispuoleisen vatsakivun kanssa päivystyksen kautta gynelle, joka totesi ettei kohdussa ole mitään, joten epäili kohdunulkoiseksi raskaudeksi. Lisäksi kysta oli räjähtänyt, jonka aiheuttama verenvuoto aiheutti kivut. Hcg oli vain ~120 (viikoilla 7-8) ja laski nopeasti nollaan vuodon lakattua.
Yksi kierto oli välissä, sitten tärppäsi taas. Nyt menossa 9+0, varhaisultra varattu tiistaille. Varasin alunperin varhaisultran yksityiselle, mutta kun soitin neuvolaan, sain ajan julkiselle. Gyne oli edellisellä kerralla kirjoittanut, että kontrollikäynti viikolla 7 (sen kohdunulkoisen epäilyn takia), mutta en ollut tästä tietoinen, enkä olisi päässyt ultraan kumminkaan, koska olen ollut yli 3 viikkoa flunssassa ja koronahysterian takia ei pääse mihinkään, vaikka ainoat oireet on nuha ja räkäinen yskä. Nuha ei ymmärtääkseni ole ensisijainen koronaoire ja yskänkin pitäisi olla kuivaa.
Lisäksi ollaan miehen kanssa erakoita, joten ainoat paikat, joista voisi tartunnan saada, on miehen työpaikka tai kauppa, jossa on kyllä turvavälit säilytetty ja käsidesiä täytetty. Kallistun kausiflunssan kannalle, koska miehellä oli nuha vain 3 pv ja se siitä. Minulla onkin sitten kestänyt "vähän" pidempään ja vaikka raskausaikana hengitystieinfektiot on yleisiä laskeneen immuunikyvyn takia, niin alkaa jo vähän tässä vaiheessa ahdistaa. Pari päivää ennen pääsiäistä luulin jo tervehtyväni, mutta taisi olla väärä hälytys tai iski jälkitauti. Huonoon aikaan osui, jos jää varhaisultra tämän jälkeen välistä, kun sitä ei voi oikein enää siirtää vaan seuraava on sitten normiultra viikolla 12 ellei sekin jää välistä. Ei niin kauhean hyvä olo, kun raskaus väsyttää ja mahassa tuntunut jo pari viikkoa siltä kuin olisi kestokrapula ja energiaa on alle puolet normaalista. Neljä viikkoa etätyössä ja kolmeen viikkoon en käynyt edes kaupassa, niin olisi kyllä kiva päästä sinne ultraan ja neuvolaan ja että jaksaisi kävellä muutenkin kuin mummovauhtia.
Eniten pelottaa se kohdunulkoisen raskauden kohonnut riski, koska jos eivät huoli ultraan hengitystieinfektio-oireiden takia, ja olisikin kohdunulkoinen raskaus, niin siinä voi lähteä munasarjat tai huonoimmassa tapauksessa henki. Ymmärrän kyllä, ettei minnekään saa mennä taudissa tartuntariskin takia, mutta entä ne muut riskit ja vaivat? Ihmisillä voi olla vaarallisempiakin tauteja kuin mahdollinen korona. Jätetäänkö ne hoitamatta yskän/nuhan takia?
Oli aika absurdia kuulla kätilöltä, että "sairaalaan ei saa tulla sairaana". Tajusin kyllä mitä tarkoitti, mutta kävi mielessä, että mitä tapahtuu, jos kävisi yhtä huonosti kuin tammikuussa, että jäisinkö apua vaille sen takia, että sattui olemaan yskä samaan aikaan?
Pelottaa, että tällä menolla jää ultrat ja neuvolat kaikki käymättä, koska vaikka flunssa menisi ohi, niin on tuo krooninen nuha (ollut jo 15 vuotta, neuvolan tädille kerroin juuri siksi, etteivät luule minulle normaalia nenän tukkoisuutta taudiksi). Ensikertalaisena ahdistaa aika lailla, kun kaipaisi tukea ja varmuutta, mutta joutuu stressaamaan sitä huolitaanko minnekään. Luultavasti kestää nämä tautioireetkin sen takia näin kauan, koska koko ajan stressaan milloin loppuu -> lopputuloksena ei lopu koskaan. Varmaan pitää maanantaina perua se varhaisultra ja odottaa normaaliultraan ja toivoa, että henki säilyy vauvalla ja itsellä sinne saakka.
Vaikea nauttia raskaudesta, kun lantion alueella on vähän väliä kaikenlaisia luultavasti ihan normaaleita kolotuksia, joiden pelkään olevan milloin kystaa ja milloin kohdunulkoista raskautta tai vaikka molempia. En ajatellut aiemmin tätä näin paljon, enkä pelännyt, koska luulin ehtiväni ihan hyvin sinne ultraan ja koska riski kohdunulkoiselle on uusintakierroksella "vain" 10%, mutta jos se 1% nakki napsahti jo aiemmin,mikä estää kymmenkertaisella riskillä käymästä uudestaan huonosti?
Anteeksi pitkästä viestistä, mutta piti jonnekin avautua. Toivottavasti joku jaksaa lukea ja vielä parempi, jos jaksatte jakaa omia kokemuksia. Kurja tilanne kerta kaikkiaan ja olisi kiva saada vertaistukea, mies kun on vain sitä mieltä, että sen kuin menet sinne ultraan ja olet vain yskimättä (onnistuu kyllä, mutta on moraalisesti epäilyttävää) ja että ei voi taas käydä niin p*ska tuuri kuin edellisellä kerralla. Samaan aikaan kuitenkin kyselee onko siellä masussa mitään.
Tekis jo mieli repiä hiuksia T_T
Yksi kierto oli välissä, sitten tärppäsi taas. Nyt menossa 9+0, varhaisultra varattu tiistaille. Varasin alunperin varhaisultran yksityiselle, mutta kun soitin neuvolaan, sain ajan julkiselle. Gyne oli edellisellä kerralla kirjoittanut, että kontrollikäynti viikolla 7 (sen kohdunulkoisen epäilyn takia), mutta en ollut tästä tietoinen, enkä olisi päässyt ultraan kumminkaan, koska olen ollut yli 3 viikkoa flunssassa ja koronahysterian takia ei pääse mihinkään, vaikka ainoat oireet on nuha ja räkäinen yskä. Nuha ei ymmärtääkseni ole ensisijainen koronaoire ja yskänkin pitäisi olla kuivaa.
Lisäksi ollaan miehen kanssa erakoita, joten ainoat paikat, joista voisi tartunnan saada, on miehen työpaikka tai kauppa, jossa on kyllä turvavälit säilytetty ja käsidesiä täytetty. Kallistun kausiflunssan kannalle, koska miehellä oli nuha vain 3 pv ja se siitä. Minulla onkin sitten kestänyt "vähän" pidempään ja vaikka raskausaikana hengitystieinfektiot on yleisiä laskeneen immuunikyvyn takia, niin alkaa jo vähän tässä vaiheessa ahdistaa. Pari päivää ennen pääsiäistä luulin jo tervehtyväni, mutta taisi olla väärä hälytys tai iski jälkitauti. Huonoon aikaan osui, jos jää varhaisultra tämän jälkeen välistä, kun sitä ei voi oikein enää siirtää vaan seuraava on sitten normiultra viikolla 12 ellei sekin jää välistä. Ei niin kauhean hyvä olo, kun raskaus väsyttää ja mahassa tuntunut jo pari viikkoa siltä kuin olisi kestokrapula ja energiaa on alle puolet normaalista. Neljä viikkoa etätyössä ja kolmeen viikkoon en käynyt edes kaupassa, niin olisi kyllä kiva päästä sinne ultraan ja neuvolaan ja että jaksaisi kävellä muutenkin kuin mummovauhtia.
Eniten pelottaa se kohdunulkoisen raskauden kohonnut riski, koska jos eivät huoli ultraan hengitystieinfektio-oireiden takia, ja olisikin kohdunulkoinen raskaus, niin siinä voi lähteä munasarjat tai huonoimmassa tapauksessa henki. Ymmärrän kyllä, ettei minnekään saa mennä taudissa tartuntariskin takia, mutta entä ne muut riskit ja vaivat? Ihmisillä voi olla vaarallisempiakin tauteja kuin mahdollinen korona. Jätetäänkö ne hoitamatta yskän/nuhan takia?
Oli aika absurdia kuulla kätilöltä, että "sairaalaan ei saa tulla sairaana". Tajusin kyllä mitä tarkoitti, mutta kävi mielessä, että mitä tapahtuu, jos kävisi yhtä huonosti kuin tammikuussa, että jäisinkö apua vaille sen takia, että sattui olemaan yskä samaan aikaan?
Pelottaa, että tällä menolla jää ultrat ja neuvolat kaikki käymättä, koska vaikka flunssa menisi ohi, niin on tuo krooninen nuha (ollut jo 15 vuotta, neuvolan tädille kerroin juuri siksi, etteivät luule minulle normaalia nenän tukkoisuutta taudiksi). Ensikertalaisena ahdistaa aika lailla, kun kaipaisi tukea ja varmuutta, mutta joutuu stressaamaan sitä huolitaanko minnekään. Luultavasti kestää nämä tautioireetkin sen takia näin kauan, koska koko ajan stressaan milloin loppuu -> lopputuloksena ei lopu koskaan. Varmaan pitää maanantaina perua se varhaisultra ja odottaa normaaliultraan ja toivoa, että henki säilyy vauvalla ja itsellä sinne saakka.
Vaikea nauttia raskaudesta, kun lantion alueella on vähän väliä kaikenlaisia luultavasti ihan normaaleita kolotuksia, joiden pelkään olevan milloin kystaa ja milloin kohdunulkoista raskautta tai vaikka molempia. En ajatellut aiemmin tätä näin paljon, enkä pelännyt, koska luulin ehtiväni ihan hyvin sinne ultraan ja koska riski kohdunulkoiselle on uusintakierroksella "vain" 10%, mutta jos se 1% nakki napsahti jo aiemmin,mikä estää kymmenkertaisella riskillä käymästä uudestaan huonosti?
Anteeksi pitkästä viestistä, mutta piti jonnekin avautua. Toivottavasti joku jaksaa lukea ja vielä parempi, jos jaksatte jakaa omia kokemuksia. Kurja tilanne kerta kaikkiaan ja olisi kiva saada vertaistukea, mies kun on vain sitä mieltä, että sen kuin menet sinne ultraan ja olet vain yskimättä (onnistuu kyllä, mutta on moraalisesti epäilyttävää) ja että ei voi taas käydä niin p*ska tuuri kuin edellisellä kerralla. Samaan aikaan kuitenkin kyselee onko siellä masussa mitään.
Tekis jo mieli repiä hiuksia T_T
Tsemppiä tilanteeseen! Ainahan voit soittaa etukäteen sairaalaan ja kertoa voimistasi ja yhdessä mietitte, mikä on paras ratkaisu ja oikea toimintatapa saada ultraus hoidetuksi. Kysyminen yleensä kannattaa!
Pelot ymmärrän oikein hyvin ja nuo prosentit eivät paljon lohduta, jos aiemmin jo käynyt ns. tilastoja vastaan. Siihen ek voi muuta sanoa kuin jaksamista ja yritä puhua peloistasi jonkun kanssa. Omia kokemuksia en julkisesti ala jakamaan, mutta facen puolella varmasti on paljon tukea, huomattavasti henkilökohtaisempaakin, tarjolla. Jos siis päätät facebookin ryhmään kuitenkin vastoin suunnitelmiasi liittyä.
HuggyHare
Kiitos vastauksesta, Laphi. En käytä Facebookia eikä minulla ole muitakaan some-profiileja, joten valitettavasti en ryhmään pääse liittymään.
Puhuin asiasta sekä neuvolan tädille että ultra-aikaa varatessa ja kun kysyin, onko sitä mahdollista jotenkin päästä ultraan, vaikka olisi lieviä oireita, vastaus oli tosiaan ehdoton "sairaalaan ei saa tulla sairaana" ja että aikaa sitten siirretään. Muuten kiva, mutta kun näin pitkällä mennään, ei sitä aikaa enää saa mihinkään, että seuraava olisi sitten se tavan ultra joskus 3-4 viikon päässä. Pitkä aika olla peloissaan, vaikka kaipa sitä pitäisi yrittää asennoitua miehen tavoin niin, että pitää olla todella p*ska tuuri, että käy uudestaan huonosti. Jotenkin ajatusmaailma on nyt vaan sellainen, että jos jokin voi mennä huonosti, niin varmasti menee.
Vastoin pessimististä perusluonnettani ajattelin kuitenkin optimistisesti, että jos tauti on ollut jo 3 vkoa niin eiköhän se viikon sisään häviä, koska sitten olisi jo 4 vkoa vaivannut ja eiköhän siihen mennessä yskätkin ole ohi. Nyt kun mennään jo lauantaissa ja edelleen on limaa nielussa, en ole enää ihan niin optimistinen siitä, että maanantaina olisi terve. Varhaisultra kun jää välistä, niin jää kaikki ne muutkin (vapaaehtoiset) tietyillä raskausviikoilla tehtävät tutkimukset tekemättä. Toki kun ei mistään tiedä mitään, niin ehkä niitä ei osaa samalla lailla kaivata kuin jos olisi jo toista lasta odottamassa ja ns. jää jotain edellisellä kerralla ollutta puuttumaan.
Harmi, ettei raskaana olevien hengitystieinfektioalttiutta oteta tässä nykytilanteessa lainkaan huomioon, että yritettäisiin järjestää tarpeelliset tutkimukset/tapaamiset vaikka sitten jonnekin syrjäiseen soppeen. Tai sitten laittaisivat siihen koronatestiin ja jos/kun on negatiivinen tulos, ei tarvitse murehtia vaikka olisi tukkoisuutta. Olen ymmärtänyt, että se on raskausaikana täysin normaalia verisuonien turpoamisen takia, mutta nyt normaalitkin asiat aiheuttaa paniikkia, eikä sen takia apua tai tukea saa, vaikka tarvitsisi.
Puhuin asiasta sekä neuvolan tädille että ultra-aikaa varatessa ja kun kysyin, onko sitä mahdollista jotenkin päästä ultraan, vaikka olisi lieviä oireita, vastaus oli tosiaan ehdoton "sairaalaan ei saa tulla sairaana" ja että aikaa sitten siirretään. Muuten kiva, mutta kun näin pitkällä mennään, ei sitä aikaa enää saa mihinkään, että seuraava olisi sitten se tavan ultra joskus 3-4 viikon päässä. Pitkä aika olla peloissaan, vaikka kaipa sitä pitäisi yrittää asennoitua miehen tavoin niin, että pitää olla todella p*ska tuuri, että käy uudestaan huonosti. Jotenkin ajatusmaailma on nyt vaan sellainen, että jos jokin voi mennä huonosti, niin varmasti menee.
Vastoin pessimististä perusluonnettani ajattelin kuitenkin optimistisesti, että jos tauti on ollut jo 3 vkoa niin eiköhän se viikon sisään häviä, koska sitten olisi jo 4 vkoa vaivannut ja eiköhän siihen mennessä yskätkin ole ohi. Nyt kun mennään jo lauantaissa ja edelleen on limaa nielussa, en ole enää ihan niin optimistinen siitä, että maanantaina olisi terve. Varhaisultra kun jää välistä, niin jää kaikki ne muutkin (vapaaehtoiset) tietyillä raskausviikoilla tehtävät tutkimukset tekemättä. Toki kun ei mistään tiedä mitään, niin ehkä niitä ei osaa samalla lailla kaivata kuin jos olisi jo toista lasta odottamassa ja ns. jää jotain edellisellä kerralla ollutta puuttumaan.
Harmi, ettei raskaana olevien hengitystieinfektioalttiutta oteta tässä nykytilanteessa lainkaan huomioon, että yritettäisiin järjestää tarpeelliset tutkimukset/tapaamiset vaikka sitten jonnekin syrjäiseen soppeen. Tai sitten laittaisivat siihen koronatestiin ja jos/kun on negatiivinen tulos, ei tarvitse murehtia vaikka olisi tukkoisuutta. Olen ymmärtänyt, että se on raskausaikana täysin normaalia verisuonien turpoamisen takia, mutta nyt normaalitkin asiat aiheuttaa paniikkia, eikä sen takia apua tai tukea saa, vaikka tarvitsisi.
Tosi kurja tilanne sinulla. Itse varmaan soittaisin maanantaina ja selittäisin tilanteen. Jos vaikka kuitenkin saisit mennä ultraan. Oletko varma, että flunssaoireet eivät ole allergiaa? Itse olen siirtynyt keskustelemaan vau.fi -sivustolle marraskuisten ryhmään. Tervetuloa sinne! Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin. Ainakin oireesi kuulostavat siltä, että olisi kyseessä ihan normaali raskaus. Itselläni ei ole kokemusta kohdun ulkoisesta, mutta raskauden aikaiset pelot ovat tuttuja.
HuggyHare
En ole allerginen millekään, ja tauti alkoi ihan oppikirjamaisena flunssana: kurkku kipeä, sitten meni nenä tukkoon ja limat valuivat kurkkuun, jolloin tuli yskä. Miehellä oli ensin ja kesti vain 3 päivää, itsellä venyi ja venyi. Enää on vain arka kurkku ja toisinaan liman tunnetta nielussa, mutta nuhaa ei enää ole niin, että tunnistaisin flunssaksi. Vaikea sanoa, kun on ollut krooninen nuha varmaan 15 vuotta, minkä takia nenä ei ole koskaan täysin auki, mutta olo ei ole kurkkua lukuun ottamatta enää flunssainen eikä yskitäkään kuin "omasta tahdosta".
En sitten tiedä lasketaanko yli 3 viikkoa kestäneen köhimisen jäljiltä arka kurkku edelleen flunssaoireeksi, että saako mennä vai ei, etenkin kun aamuisin ei ole mitään ja arkuus alkaa vasta iltapäivällä. Meillä on myös ilmastoinnin takia hyvin kuiva sisäilma, että silläkin voi olla vaikutusta. Ehkä tämä tästä nyt laantuisi kokonaan, vaikka vähän huonolta näyttää, kun on niin pitkään ollut jo menossa pois lähtemättä kuitenkaan kokonaan.
Mies alkaa olla jo vähän hermostunut ahdistukseeni ja on sitä mieltä, että kyllä sinne nyt ultraan voi mennä, kun nuha ja yskä on jo ohi, vaikka kurkku olisi käheä. Epäilen vähän, että ovat polilla eri mieltä, mutta kuten mies sanoi, ei sitä ultraa voi jättää oikein tekemättäkään, kun on iso riski, että huonosti käy jos ei todenneta raskauden sijaintia ajoissa. Ei paljon naurata, jos munasarjat posahtaa ja sitten sinne päivystykseen on pakko ottaa, vaikka olisi millainen räkätauti.
Kävin katsomassa myös tuota vau.fi-foorumia, mutta se vaikutti sekavalta. Onko siellä enemmän eloa kuin täällä?
Raskaus aiheuttaa myös suun kuivumista varsinkin yöllä, mikä voi tuntua kurkussa. Toivottavasti pääset ultraan tai saat uuden ajan loppuviikolle, jos silloin loputkin flunssaoireet olisivat hävinneet. Ahdistus on tosi ymmärrettävää tuossa tilanteessa, kun haluaisi toimia oikein, mutta riskinarviointi on tosi vaikeaa. Foorumilla on aktiivista keskustelua ja myös salattu ryhmä, johon pääsee 4 viikon aktiivisen käytön jälkeen. Itse koen suljetun Facebook-ryhmän paljon julkisemmaksi kuin nimimerkillä kirjoittamisen, niin sen takia vaihdoin foorumia.
Laitoin myös yksityisviestin!Nyt taas lisöilin kaveripyyntöjä teille, jäikö joltain puuttumaan? Laitatko uudestaan viestin, niin lisään.
Muakin kiinnostaisi jutskailla täällä muiden äitien kanssa, mutta sain sellaisen kuvan että kaikki jossain yksityisessä FB-ryhmässä..Itse mielummin täällä juttelisin jos vaikka jotain henkilökohtaisempiakin juttuja uskaltaisi jakaa joskus. Mulla siis toinen lapsi tuloillaan, laskettu aika marraskuun puolessavälissä