Pohjavesikaupasta keskusteltiin Eduskunnassa, kun
esillä oli hallituksen esitys vesilainsäädännön
uudistamiseksi (lähetekeskustelu 16.2.2010), lähteenä
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_9_2010_ke_p_1.shtml
Huolestuneitakin oli -- tässä poimintoja:
Raimo Vistbacka:
Itse arvioisin, että tulevaisuudessa maailmalla monilla alueilla tulee olemaan puutetta puhtaasta vedestä ja siitä tullaan taistelemaan vuosien saatossa jopa niin sanotusti verissä päin. Sen johdosta lainsäädäntöteitse ei tule sallia sitä, että mahdollistettaisiin suurimittaisia vesikauppahankkeita, joiden seurauksena mahdollisesti vaarannettaisiin oman maan tarpeisiin tarvittava puhtaan pohjaveden saanti. Jos tällaisissa hankkeissa annamme niin sanotusti pikkusormen suurille kansainvälisille vedenhyödyntämisyrityksille, voivat seuraukset olla arvaamattomia.
Lakiehdotuksessa tältä osin todetaan nykytilasta lakonisesti, että tällainen pohjavedenotto eli vesikauppa on rinnastettavissa muuhun elinkeinotoimintaan. Mielestäni tuo toteamus on aika vaarallinen. Tulkitessaan tuota toteamusta voi mielessään maalailla lähes minkälaisia kauhukuvia tahansa.
Ehdotetun lain 4 luvussa on yritetty ottaa huomioon vesikaupan sääntelyn edellyttämät tarpeet. Siinä näkyy korostettavan sitä, että kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva vedenotto ei saisi vaarantaa paikallista vedenottotarvetta eikä yhdyskunnan vedenhuoltoa palvelevaa vedenottoa. Toivottavasti valiokunnassa tehdään asiaan vielä selvä tarkennus siitä, että myös tulevaisuuden osalta kaupallisella vedenotolla ei saa missään olosuhteissa vaarantaa paikallista pohjaveden saantia.
---
Kun tässä asianomaisessa hallituksen esityksen kohdassa puhutaan nimenomaan vesikauppaan liittyvästä vedenoton luvasta ja yleisesti puhutaan siitä, paljonko tämä vuorokausimääräinen vedenotto voi olla, niin toivoisin, että ohjeistus tulisi nimenomaan koskemaan myös sitä, paljonko enimmillään voidaan ottaa siinä luvan yhteydessä, koska siellä se ratkaisu minun mielestäni tulee sitä, vaarannetaanko nimenomaan kansainvälisten yhtiöitten kautta Suomen pohjavesivaranto.
Erkki Pulliainen:
Sitten tähän samaan asiaan siis liittyy myöskin pohjavesi. Harva edustajista on ehkä tullut tänä päivänä Vuotoksen tiimoilta miettineeksi sitä, että sellainen pohjavesi, jota on esimerkiksi siinä Viinivaaran alueella Oulun lähistöllä, josta nyt oululaiset haluaisivat vessanpönttöjen huuhteluvettä, on laadultaan sellaista, että sen litrahinta ylittää raakaöljyn litrahinnan oikein kunnolla. Kun makeasta vedestä maapallolla tulee olemaan valtava pula - tällä hetkellähän Arabian niemimaalla fossiilisella vedellä hoidetaan ihmisten tämänhetkinen makean veden tarve - meillä on siis valtava aarre, kun me osaamme pohjavedet oikein vaalia ja hoitaa.
Hannu Hoskonen:
(...) uusi vesilaki on siksikin tärkeä, että tässä laissa linjataan, miten tässä maassa vesistöjä käytetään ja ennen kaikkea vesivaroja. On tärkeää, että Suomi pohjavesien luvattuna maana pitää nämä vesivarannot omassa hallussaan eikä ole mahdollista, että jossakin tilanteessa ulkomaille lähdettäisiin tätä kansallisaarrettamme rahtaamaan hyvin halvalla hinnalla. Kyllä tämä asian pitää olla suomalaisen päätöksenteon takana ja sellaisena se on tiukasti pidettävä, ja tämä vesilaki muuten sen sallii ja se on aivan oikein.
Esa Lahtela:
Sen muistan - ilmeisesti lainsäädäntö pohjaveden osalta kuitenkin on sellainen, näissä vedenottamoissa, joissa on kunnallinen vesilaitos - että joskus tuolta ympäristövaliokunnasta on tainnut tulla semmoista tekstiä aikaisemmin, että niitä ei saa myydä eikä luovuttaa, niin kuin joissakin kehitysmaissa on tapahtunut. Aikaisemmin puhuin tässä kaivolain osalta, että Suomi käyttäytyy sillä puolen niin kuin kehitysmaa. Toivon mukaan tässä vesipuolella ei mennä sillä ajatuksella, että annetaan jonkun amerikkalaisen tai minkä hyvänsä yhtiön tulla tänne myymään meille vettä, meille itsellemme niin, että sitten ollaan torppareita, orjia, omalla maalla niin kuin tässä on käymässä monen muun asian omistuksen osalta Suomessa