vierailija
Inflaatio oli ennätysluvuissa MarinSaarikon hallituksen aikana. Hintojen nousu oli korkeinta 40 vuoteen. Oikeistohallitus rauhoitti tilanteen.
vierailija
Kyseessä oli energiakriisiä hyväksikäyttänyt ääriahne, moraaliton ja yhteiskuntavastuuton yritysten ahneusinflaatio eli greedflation.
Marin varoitti jo vuonna 2020 yritysten yhteiskuntavastuun puuttumisesta, oikeassa oli vaikka elinkeinotteluelämä ja oikeisto närkästyivät tuolloin Marinin rohkeudesta sanoa päin naamaa tämä totuus.
INFLAATION SYY
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
www.apu.fi
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
Toisin kuin yritysten ahneusinflaatio OrpoPurran hallituksen yleisen arvonlisäverokannan nosto EU:n toisiksi korkeimmaksi ja alennettujen 10%:n arvonlisäverojantojen nosto 14%:iin on hallituksen syytä ja ideologinen päätös nostaa tasaverotusta.
Hallitus päätti kehysriihessään korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista.
Alennettu 10 prosentin verokanta nyt (nousemassa 14 prosenttiin):
• kirjat
sanoma- ja aikakauslehdet (pysyy 10 prosentissa)
• lääkkeet
• liikuntapalvelut
• elokuvanäytökset
• kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut
• henkilökuljetukset
•kotimaan henkilökuljetukset 1.1.–30.4.2023.
•majoituspalvelut
• televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset
• sähkön myynti 1.12.2022—30.4.2023
”Moni joutuu tinkimään”
Kaupan liiton mielestä alv-korotus on ”erittäin haitallinen”.
”Korotus kiristää jo hidastumaan kääntynyttä inflaatiota ja heikentää kuluttajien ostovoimaa”, kaupan ala lausuu.
Veronmaksajat pitää korotusta ylimitoitettuna ja katsoo, että moni suomalainen joutuu tinkimään kulutuksestaan.
”Mittava arvonlisäverokannan korotus jo ennestään leikkaantuneen ostovoiman jatkoksi merkitsee sitä, että nousseiden arvonlisäverojen vastapainoksi moni joutuu tinkimään kulutuksestaan toisaalla. Yleisen arvonlisäverokannan korotus kohdistuu mainittavasti myös asumiseen, jonka hinta on noussut viime vuodet reippaasti paitsi kohonneista käyttömenojen ja asuntolainojen korkojen noususta, myös maapohjan kiinteistöverojen kiristymisestä”, liitto toteaa lausunnossaan.
Tuplakorotus esillä: ”Yhteisvaikutus huolestuttava”
Yleisen arvonlisäveron noston lisäksi hallitus tuo voimaan kaksi muutakin verokantamuutosta myöhemmin, mikä myös lisää yritysten taakkaa, Keskuskauppakamari huomauttaa.
Marin varoitti jo vuonna 2020 yritysten yhteiskuntavastuun puuttumisesta, oikeassa oli vaikka elinkeinotteluelämä ja oikeisto närkästyivät tuolloin Marinin rohkeudesta sanoa päin naamaa tämä totuus.
INFLAATION SYY
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
Toisin kuin yritysten ahneusinflaatio OrpoPurran hallituksen yleisen arvonlisäverokannan nosto EU:n toisiksi korkeimmaksi ja alennettujen 10%:n arvonlisäverojantojen nosto 14%:iin on hallituksen syytä ja ideologinen päätös nostaa tasaverotusta.
Hallitus päätti kehysriihessään korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista.
Alennettu 10 prosentin verokanta nyt (nousemassa 14 prosenttiin):
• kirjat
sanoma- ja aikakauslehdet (pysyy 10 prosentissa)
• lääkkeet
• liikuntapalvelut
• elokuvanäytökset
• kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut
• henkilökuljetukset
•kotimaan henkilökuljetukset 1.1.–30.4.2023.
•majoituspalvelut
• televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset
• sähkön myynti 1.12.2022—30.4.2023
”Moni joutuu tinkimään”
Kaupan liiton mielestä alv-korotus on ”erittäin haitallinen”.
”Korotus kiristää jo hidastumaan kääntynyttä inflaatiota ja heikentää kuluttajien ostovoimaa”, kaupan ala lausuu.
Veronmaksajat pitää korotusta ylimitoitettuna ja katsoo, että moni suomalainen joutuu tinkimään kulutuksestaan.
”Mittava arvonlisäverokannan korotus jo ennestään leikkaantuneen ostovoiman jatkoksi merkitsee sitä, että nousseiden arvonlisäverojen vastapainoksi moni joutuu tinkimään kulutuksestaan toisaalla. Yleisen arvonlisäverokannan korotus kohdistuu mainittavasti myös asumiseen, jonka hinta on noussut viime vuodet reippaasti paitsi kohonneista käyttömenojen ja asuntolainojen korkojen noususta, myös maapohjan kiinteistöverojen kiristymisestä”, liitto toteaa lausunnossaan.
Tuplakorotus esillä: ”Yhteisvaikutus huolestuttava”
Yleisen arvonlisäveron noston lisäksi hallitus tuo voimaan kaksi muutakin verokantamuutosta myöhemmin, mikä myös lisää yritysten taakkaa, Keskuskauppakamari huomauttaa.
vierailija
Ojitettu suo tuottaa ilokaasua – uusi tutkimus kertoo, milloin sitä kehittyy eniten
Hiilidioksidin ja metaanin ohella ojitetuista soista erittyy ilokaasua, joka on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
yle.fi
vierailija
Kaverikapitalistit siis tänkin paskan takana, yllättikö..no ei.Kyseessä oli energiakriisiä hyväksikäyttänyt ääriahne, moraaliton ja yhteiskuntavastuuton yritysten ahneusinflaatio eli greedflation.
Marin varoitti jo vuonna 2020 yritysten yhteiskuntavastuun puuttumisesta, oikeassa oli vaikka elinkeinotteluelämä ja oikeisto närkästyivät tuolloin Marinin rohkeudesta sanoa päin naamaa tämä totuus.
INFLAATION SYY
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
Toisin kuin yritysten ahneusinflaatio OrpoPurran hallituksen yleisen arvonlisäverokannan nosto EU:n toisiksi korkeimmaksi ja alennettujen 10%:n arvonlisäverojantojen nosto 14%:iin on hallituksen syytä ja ideologinen päätös nostaa tasaverotusta.
Hallitus päätti kehysriihessään korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista.
Alennettu 10 prosentin verokanta nyt (nousemassa 14 prosenttiin):
• kirjat
sanoma- ja aikakauslehdet (pysyy 10 prosentissa)
• lääkkeet
• liikuntapalvelut
• elokuvanäytökset
• kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut
• henkilökuljetukset
•kotimaan henkilökuljetukset 1.1.–30.4.2023.
•majoituspalvelut
• televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset
• sähkön myynti 1.12.2022—30.4.2023
”Moni joutuu tinkimään”
Kaupan liiton mielestä alv-korotus on ”erittäin haitallinen”.
”Korotus kiristää jo hidastumaan kääntynyttä inflaatiota ja heikentää kuluttajien ostovoimaa”, kaupan ala lausuu.
Veronmaksajat pitää korotusta ylimitoitettuna ja katsoo, että moni suomalainen joutuu tinkimään kulutuksestaan.
”Mittava arvonlisäverokannan korotus jo ennestään leikkaantuneen ostovoiman jatkoksi merkitsee sitä, että nousseiden arvonlisäverojen vastapainoksi moni joutuu tinkimään kulutuksestaan toisaalla. Yleisen arvonlisäverokannan korotus kohdistuu mainittavasti myös asumiseen, jonka hinta on noussut viime vuodet reippaasti paitsi kohonneista käyttömenojen ja asuntolainojen korkojen noususta, myös maapohjan kiinteistöverojen kiristymisestä”, liitto toteaa lausunnossaan.
Tuplakorotus esillä: ”Yhteisvaikutus huolestuttava”
Yleisen arvonlisäveron noston lisäksi hallitus tuo voimaan kaksi muutakin verokantamuutosta myöhemmin, mikä myös lisää yritysten taakkaa, Keskuskauppakamari huomauttaa.