Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Marinista kunniatohtori Yhdysvalloissa - Arvokasta Suomen maabrändille
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="m1es, post: 34264519, member: 135172"]</p><p>Miksi ihmeessä olisi ollut?</p><p>Eivät nuo Sannan poseeraukset häiritse, ihan kivoja hänelle. Sen sijaan hämmentää miksi aika tavanomainen asia saa fanien mielissä kohtuuttomat mittasuhteet, kun kyseessä on Sanna. Oliko sinulla hankalaa silloin, kun Sauli Niinistö huomioitiin kunniatohtorin arvonimellä unkarilaisyliopistossa?</p><p></p><p>Saulin puhe suomennettuna (vertailtavaksi Sannan puheeseen):</p><p><span style="font-size: 18px"><strong><em><span style="color: rgb(12, 93, 37)">Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Elte-yliopistolla Budapestissa 4.9.2012</span></em></strong></span></p><p></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Minulle on suuri ilo ja kunnia puhua teille tänään täällä ELTE-yliopiston Magna Aulassa. Olen kiitollinen saamastani kunniatohtorin arvosta. Suomen presidenttinä erityisen mieluisalta tuntuu saada tämä arvo juuri tältä korkeakoululta. Onhan ELTE yliopisto, jossa suomea on opetettu jo 1860-luvulta lähtien. Vuosikymmenten aikana yliopistonne on antanut valtavan panoksen Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden edistämiseksi.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Moni asia yhdistää Suomea ja Unkaria. Olemme kielisukulaisia, joiden välillä on tiivis ja elävä yhteys. Meillä Suomessa onkin vahva tuntemus Unkarista veljeskansana, vaikka asummekin Euroopan eri kolkilla. Tunnette varmaan vanhan tarinan yhteiseltä taipaleeltamme. Taivaltaessaan Uralilta kohti länttä törmäsivät esi-isämme tienviittaan, joka opasti etelään ja pohjoiseen. Ne, jotka osasivat lukea, lähtivät etelään. Meille pohjoiseen kääntyneille tämä opetti sen, että sivistykseen kannattaa panostaa.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Tänä päivänä Unkaria ja Suomea yhdistää myös EU-jäsenyys. Suomesta tuli EU-jäsen pian 18 vuotta sitten, vuonna 1995. Unkari seurasi yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 2004. Jäsenyys ei ole kummallekaan mikään uusi asia. Unkarillakin on takanaan ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi, jota yleisesti pidetään onnistuneena. Haluankin onnitella teitä tämän johdosta. Meillä molemmilla on edessämme samalla myös EU-tulevaisuus, joka on maidemme kannalta ensiarvoisen tärkeä.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>* * *</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Suomen EU-jäsenyys toteutui aikanaan varsin suoraviivaisesti Eurooppaa jakaneen kylmän sodan päätyttyä. Kylmän sodan aikana EU-jäsenyys ei ollut Suomelle mahdollinen. Tuolloin toimimme muiden puolueettomien maiden tapaan Euroopan vapaakauppaliiton yhteydessä. Mutta kun Euroopan poliittinen maisema muuttui, oli luontevaa hakea EU:n jäsenyyttä.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>EU-jäsenyydellämme oli silti oma perustansa jo kylmän sodan ajassa. Akateemisessa keskustelussa Suomen integraatiopolitiikkaa selitettiin odota ja katso näkökulmasta. Siinä talous veti Suomea länsi-integraatioon ja politiikka - eli käytännössä neuvostosuhteet - toimivat jarruna. Aina kun liikkumavaraa oli, niin Suomi pyrki askel-askeleelta syvemmälle eurooppalaisessa integraatiossa. Ensin tuli EFTA-yhteys, sitten EEC-vapaakauppasopimus, EFTA-täysjäsenyys, sittemmin Euroopan talousalue ja viimeisenä askeleena täysi EU-jäsenyys. Suomen integraatiopolitiikka oli tuolloin pienten askelten politiikka, mutta kohti selkeää päämäärää.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>EU-jäsenyyden vaihtoehtokin oli kyllä olemassa - Suomi oli Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa Euroopan talousalueessa. Se antoi pääsyn sisämarkkinoille, mutta ei pääsyä unionin päättäviin pöytiin. Jos meitä kiinnostaisi vain kauppa, niin ETA olisi varmaan riittänyt. Suomessa tehtiin kuitenkin nopeasti se johtopäätös, että ainoa aito vaikuttamisväylä päätöksiin on EU-jäsenyyden kautta. Tämä oli painava argumentti myös jäsenyydestä käydyssä kansalaiskeskustelussa. Pienehkönä ja viennistä riippuvaisena maana Suomi on joka tapauksessa riippuvainen Euroopan unionista päämarkkinana. Vain jäsenyyden kautta saimme paikan unionin päätöksenteossa. Äänettömän yhtiömiehen asema ei kiinnostanut.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Suomen EU-jäsenyys oli ennen kaikkea poliittinen valinta, vaikka taloudelliset näkökohdat painoivat paljon. Se oli turvallisuuspoliittinen valinta - halusimme kuulua laajempaan poliittiseen yhteisöön. Se oli myös arvovalinta - jaamme unionin eurooppalaiset perusarvot. Ja kysymys oli myös vaikutusvallasta - EU on Suomelle paras vaikutuskanava maailmanpolitiikassa. Nämä perusteet ovat edelleen voimassa.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Suomessa kansanäänestykset on jätetty aidosti tärkeisiin kysymyksiin. Sellainen taisi olla kieltolain päättäminen 1930-luvulla. EU-jäsenyys vietiin vuorostaan kansanäänestykseen syksyllä 1994. Jäsenyys sai suomalaisten enemmistön tuen, vaikka vastustajiakin oli paljon.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Jäsenmaana Suomi on ajanut politiikkaa, joka pyrkii vahvistamaan Euroopan unionia. Olemme tukeneet unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn vahvistamista. Suomi on panostanut kriisinhallinnan kehittämiseen, pohjoisen ulottuvuuden rakentamiseen ja EU:n oikeus- ja sisäasioiden politiikan vahvistamiseen. Jälkimmäinenhän alunperin tunnettiinkin Tampere-ohjelmana. EU:n sisämarkkinoita puolestaan on syvennetty ulottumaan palveluihin. Unionin kehitys 90- ja 2000-luvuilla sisältää monia tärkeitä askeleita eteenpäin.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>* * *</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Merkittävin yksittäinen integraatioaskel on ollut talous- ja rahaliitto, jonka piirissä Suomi on ollut alusta saakka. Yhteisvaluutta euro oli Suomelle luonteva valinta. On loogista, että yhteistä markkinaa täydentää yhteinen valuutta. Globalisoituneessa maailmassa Eurooppa tarvitsee painavan oman valuutan, joka on samassa sarjassa Yhdysvaltojen dollarin kanssa.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Suomen omasta näkökulmasta euro on tuonut vakautta talouteen. Suomen talous on ollut varsin suhdanneherkkä. Yhteisvaluutan aikana korkotaso on pysynyt kohtuullisena ja päämarkkina-alueen valuuttakurssiriski on poistunut. Krooniset devalvaatiot ja inflaatiokierteet jäivät historiaan. Myös kansalaiset ottivat euron omakseen.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Tänään euroalue on kuitenkin syvässä kriisissä. Tämä kriisi on nyt Euroopan politiikan päällimmäinen kysymys. Siihen ei ole nopeata tai yksinkertaista ratkaisua, vaan kaikki ratkaisumallit edellyttävät vaikeita päätöksiä. Kriisi on ensisijaisesti ylivelkaantumisen kriisi. Samalla kriisillä on muutkin muotonsa: pankkikriisi, eurooppalaisen kasvun kriisi ja osin kilpailukyvynkin kriisi. Näkyvissä on merkkejä myös sosiaalisesta ja poliittisesta kriisistä.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Välittömästä kriisistä selviäminen edellyttää ainakin kolmen pääelementin kohtaamista - miten saadaan julkinen talous tasapainoon, rahoitusmarkkinat kestävälle pohjalle ja eurooppalainen talouskasvu käyntiin. Helppoa se ei tule olemaan, koska velkaantuminen on syönyt elvytysvaran. Mitään poppakonstia ei ole olemassa eikä sellaista kannata edes etsiä. On pakko edetä rankkojen, mutta välttämättömien rakenteellisten uudistusten kautta. Tässä suhteessa tiedämme Suomessa mistä puhumme. Talouskriisimme 1990-luvun alussa oli erittäin raskas. Siitä selviäminen vaati sekä reformeja että menoleikkauksia. Usein oli valittava huonoista päätöksistä vähemmän huonot.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Euroalueen velkakriisi seurauksineen on ollut Suomessa syvän itsetutkiskelun paikka. Suomi on ollut EU-jäsenyytensä ajan, ja jo paljon tätä ennen, hyvin sääntöuskovainen maa. Lähdemme siitä, että kun pelisäännöistä sovitaan, on niistä pidettävä kiinni. Säännöt on tehty noudatettaviksi, eivät luovuuden kohteiksi. Euroalueen kriisin pohjalla onkin se seikka, ettei yhteisistä pelisäännöistä pidetty kiinni. Seuraukset ovat nähtävissä. Toivottavasti kriisistä on nyt opittu se, että vahvoja sääntöjä tarvitaan ja ennen muuta niiden mukaan elämistä. Nyt tiukemmista säännöistä on sentään päästy sopuun. Liialliset alijäämät johtavat sanktioihin.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Velkakriisin hoitoon on liittynyt myös solidaarisuuden käsite. On hyvä muistuttaa käsitteen alkuperäisestä merkityksestä euroaluetta luotaessa. Solidaarisuus tarkoitti - ja niin sen käsitän edelleenkin - vastuullista politiikkaa, joka ei aiheuta muille ja koko järjestelmälle ongelmia. Se on omien asioiden hyvää hoitoa. Ylivelkaantuminenhan ei ole vääjäämätön luonnonmullistus, vaan seurausta omasta toiminnasta.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Euroopan epävarmat näkymät vaikuttavat kaikkiin. Euroopan maat, myös Suomi ja Unkari, ovat riippuvaisia toisistaan. Keskinäisriippuvuus asettaa valtioiden suvereenisuudelle vahvoja tosiasiallisia rajoja. Jo Euroopan talousyhteisön syntyhistoriassa vaikutti se kokemus, että kansallisvaltiot eivät enää suoriutuneet tehtävistään yksin. Asioita oli pakko ryhtyä hoitamaan yhdessä tai ne eivät olisi tulleet hoidetuiksi. Tämä on Euroopan unionin yksi perusajatus ja pysyvä sellainen. Ratkaisuja on siksi haettava yhdessä.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>* * *</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Koska Euroopan talouskriisi näyttäytyy myös sosiaalisena ja poliittisena paineena, on syytä pohtia tätäkin puolta. Miten eurooppalainen kansanvalta pärjää tilanteessa, jossa sen taloudellinen pohja on muutoksen ja kasvavan kilpailun piirissä? Onko demokratia ottamassa taka-askeleita omassa maanosassamme? Tunnustan suoraan: olen huolissani. Mutta vielä olen suhteellisen luottavainen.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Tiedämme, että menestyneillä mailla on erilaisia lähtökohtia. Pitkäaikainen ja vahva kasvu on mahdollista ilman demokratiaakin. Mutta kestävää menestystä yleensä selittää laadukas julkinen hallinto ja valistunut päätöksenteko. Oikeusvaltio, hyvä hallinto, avoimet ja demokraattiset instituutiot luovat ennakoitavan ja reilun toimintaympäristön. Ne mahdollistavat myös yhteiskunnallisen muutoksen ilman, että se tapahtuisi vakauden kustannuksella. Euroopan kriisikestävyys on toistaiseksi ollut varsin hyvä - se tuskin olisi sitä ilman sen avointa poliittista järjestelmää.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Pyrkimys vallankeskitykseen vaikeuksien kohdatessa on monista historian tilanteista tuttu modus operandi. Eurooppalaisten maiden tulee kuitenkin välttää väärien lääkkeiden nauttimista. Sillä niistä tauti vain pahenee. Oikeusvaltion tai vaikkapa poliittisen järjestelmän tasapainoelementtien purkaminen avaa padot uudenlaisten ongelmien tieltä. Näitäkin tapauksia koskevien esimerkkien varasto on runsas. Autoritaarinen edistys paljastuu usein illuusioksi. Demokratian takapakki on nimensä mukaista - taaksepäin menoa.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>* * *</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Suomelle Euroopan integraatio ei ole ollut vain politiikkaa tai taloutta. Se on itse asiassa oikeusvaltioperiaatteen kansainvälinen ilmentymä. Maat ja niiden kanssakäyminen on sidottu yhteisiin sääntöihin ja arvopohjaan. Monet edeltäjistäni Suomen presidentteinä elivät maailmassa, jossa tällaista järjestelmää ei ollut. Sellainen oli kuitenkin heidän unelmansa. Maailma, jossa säännöt eivät seuraa vain voimaa, vaan myös oikeutta. Jossa ne koskevat niin isoja kuin meitä pieniä - jollaisia sekä Suomi että Unkari ovat. Meidän nykysukupolvien tehtävänä on varmistaa, että vaivalla rakennettu eurooppalainen yhteisö selviää ja löytää jälleen kirkkaamman polun eteenpäin.</em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em></em></span></p><p><span style="color: rgb(12, 93, 37)"><em>Arvoisat kuulijat, on suuri ilo olla kanssanne tänään. Kiitän teitä ELTE-yliopistoa vielä kerran saamastani huomiosta. Haluan toivottaa teille menestystä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen jalossa tehtävässä.</em></span></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="m1es, post: 34264519, member: 135172"] Miksi ihmeessä olisi ollut? Eivät nuo Sannan poseeraukset häiritse, ihan kivoja hänelle. Sen sijaan hämmentää miksi aika tavanomainen asia saa fanien mielissä kohtuuttomat mittasuhteet, kun kyseessä on Sanna. Oliko sinulla hankalaa silloin, kun Sauli Niinistö huomioitiin kunniatohtorin arvonimellä unkarilaisyliopistossa? Saulin puhe suomennettuna (vertailtavaksi Sannan puheeseen): [SIZE=5][B][I][COLOR=rgb(12, 93, 37)]Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Elte-yliopistolla Budapestissa 4.9.2012[/COLOR][/I][/B][/SIZE] [COLOR=rgb(12, 93, 37)][I]Minulle on suuri ilo ja kunnia puhua teille tänään täällä ELTE-yliopiston Magna Aulassa. Olen kiitollinen saamastani kunniatohtorin arvosta. Suomen presidenttinä erityisen mieluisalta tuntuu saada tämä arvo juuri tältä korkeakoululta. Onhan ELTE yliopisto, jossa suomea on opetettu jo 1860-luvulta lähtien. Vuosikymmenten aikana yliopistonne on antanut valtavan panoksen Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden edistämiseksi. Moni asia yhdistää Suomea ja Unkaria. Olemme kielisukulaisia, joiden välillä on tiivis ja elävä yhteys. Meillä Suomessa onkin vahva tuntemus Unkarista veljeskansana, vaikka asummekin Euroopan eri kolkilla. Tunnette varmaan vanhan tarinan yhteiseltä taipaleeltamme. Taivaltaessaan Uralilta kohti länttä törmäsivät esi-isämme tienviittaan, joka opasti etelään ja pohjoiseen. Ne, jotka osasivat lukea, lähtivät etelään. Meille pohjoiseen kääntyneille tämä opetti sen, että sivistykseen kannattaa panostaa. Tänä päivänä Unkaria ja Suomea yhdistää myös EU-jäsenyys. Suomesta tuli EU-jäsen pian 18 vuotta sitten, vuonna 1995. Unkari seurasi yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 2004. Jäsenyys ei ole kummallekaan mikään uusi asia. Unkarillakin on takanaan ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi, jota yleisesti pidetään onnistuneena. Haluankin onnitella teitä tämän johdosta. Meillä molemmilla on edessämme samalla myös EU-tulevaisuus, joka on maidemme kannalta ensiarvoisen tärkeä. * * * Suomen EU-jäsenyys toteutui aikanaan varsin suoraviivaisesti Eurooppaa jakaneen kylmän sodan päätyttyä. Kylmän sodan aikana EU-jäsenyys ei ollut Suomelle mahdollinen. Tuolloin toimimme muiden puolueettomien maiden tapaan Euroopan vapaakauppaliiton yhteydessä. Mutta kun Euroopan poliittinen maisema muuttui, oli luontevaa hakea EU:n jäsenyyttä. EU-jäsenyydellämme oli silti oma perustansa jo kylmän sodan ajassa. Akateemisessa keskustelussa Suomen integraatiopolitiikkaa selitettiin odota ja katso näkökulmasta. Siinä talous veti Suomea länsi-integraatioon ja politiikka - eli käytännössä neuvostosuhteet - toimivat jarruna. Aina kun liikkumavaraa oli, niin Suomi pyrki askel-askeleelta syvemmälle eurooppalaisessa integraatiossa. Ensin tuli EFTA-yhteys, sitten EEC-vapaakauppasopimus, EFTA-täysjäsenyys, sittemmin Euroopan talousalue ja viimeisenä askeleena täysi EU-jäsenyys. Suomen integraatiopolitiikka oli tuolloin pienten askelten politiikka, mutta kohti selkeää päämäärää. EU-jäsenyyden vaihtoehtokin oli kyllä olemassa - Suomi oli Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa Euroopan talousalueessa. Se antoi pääsyn sisämarkkinoille, mutta ei pääsyä unionin päättäviin pöytiin. Jos meitä kiinnostaisi vain kauppa, niin ETA olisi varmaan riittänyt. Suomessa tehtiin kuitenkin nopeasti se johtopäätös, että ainoa aito vaikuttamisväylä päätöksiin on EU-jäsenyyden kautta. Tämä oli painava argumentti myös jäsenyydestä käydyssä kansalaiskeskustelussa. Pienehkönä ja viennistä riippuvaisena maana Suomi on joka tapauksessa riippuvainen Euroopan unionista päämarkkinana. Vain jäsenyyden kautta saimme paikan unionin päätöksenteossa. Äänettömän yhtiömiehen asema ei kiinnostanut. Suomen EU-jäsenyys oli ennen kaikkea poliittinen valinta, vaikka taloudelliset näkökohdat painoivat paljon. Se oli turvallisuuspoliittinen valinta - halusimme kuulua laajempaan poliittiseen yhteisöön. Se oli myös arvovalinta - jaamme unionin eurooppalaiset perusarvot. Ja kysymys oli myös vaikutusvallasta - EU on Suomelle paras vaikutuskanava maailmanpolitiikassa. Nämä perusteet ovat edelleen voimassa. Suomessa kansanäänestykset on jätetty aidosti tärkeisiin kysymyksiin. Sellainen taisi olla kieltolain päättäminen 1930-luvulla. EU-jäsenyys vietiin vuorostaan kansanäänestykseen syksyllä 1994. Jäsenyys sai suomalaisten enemmistön tuen, vaikka vastustajiakin oli paljon. Jäsenmaana Suomi on ajanut politiikkaa, joka pyrkii vahvistamaan Euroopan unionia. Olemme tukeneet unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn vahvistamista. Suomi on panostanut kriisinhallinnan kehittämiseen, pohjoisen ulottuvuuden rakentamiseen ja EU:n oikeus- ja sisäasioiden politiikan vahvistamiseen. Jälkimmäinenhän alunperin tunnettiinkin Tampere-ohjelmana. EU:n sisämarkkinoita puolestaan on syvennetty ulottumaan palveluihin. Unionin kehitys 90- ja 2000-luvuilla sisältää monia tärkeitä askeleita eteenpäin. * * * Merkittävin yksittäinen integraatioaskel on ollut talous- ja rahaliitto, jonka piirissä Suomi on ollut alusta saakka. Yhteisvaluutta euro oli Suomelle luonteva valinta. On loogista, että yhteistä markkinaa täydentää yhteinen valuutta. Globalisoituneessa maailmassa Eurooppa tarvitsee painavan oman valuutan, joka on samassa sarjassa Yhdysvaltojen dollarin kanssa. Suomen omasta näkökulmasta euro on tuonut vakautta talouteen. Suomen talous on ollut varsin suhdanneherkkä. Yhteisvaluutan aikana korkotaso on pysynyt kohtuullisena ja päämarkkina-alueen valuuttakurssiriski on poistunut. Krooniset devalvaatiot ja inflaatiokierteet jäivät historiaan. Myös kansalaiset ottivat euron omakseen. Tänään euroalue on kuitenkin syvässä kriisissä. Tämä kriisi on nyt Euroopan politiikan päällimmäinen kysymys. Siihen ei ole nopeata tai yksinkertaista ratkaisua, vaan kaikki ratkaisumallit edellyttävät vaikeita päätöksiä. Kriisi on ensisijaisesti ylivelkaantumisen kriisi. Samalla kriisillä on muutkin muotonsa: pankkikriisi, eurooppalaisen kasvun kriisi ja osin kilpailukyvynkin kriisi. Näkyvissä on merkkejä myös sosiaalisesta ja poliittisesta kriisistä. Välittömästä kriisistä selviäminen edellyttää ainakin kolmen pääelementin kohtaamista - miten saadaan julkinen talous tasapainoon, rahoitusmarkkinat kestävälle pohjalle ja eurooppalainen talouskasvu käyntiin. Helppoa se ei tule olemaan, koska velkaantuminen on syönyt elvytysvaran. Mitään poppakonstia ei ole olemassa eikä sellaista kannata edes etsiä. On pakko edetä rankkojen, mutta välttämättömien rakenteellisten uudistusten kautta. Tässä suhteessa tiedämme Suomessa mistä puhumme. Talouskriisimme 1990-luvun alussa oli erittäin raskas. Siitä selviäminen vaati sekä reformeja että menoleikkauksia. Usein oli valittava huonoista päätöksistä vähemmän huonot. Euroalueen velkakriisi seurauksineen on ollut Suomessa syvän itsetutkiskelun paikka. Suomi on ollut EU-jäsenyytensä ajan, ja jo paljon tätä ennen, hyvin sääntöuskovainen maa. Lähdemme siitä, että kun pelisäännöistä sovitaan, on niistä pidettävä kiinni. Säännöt on tehty noudatettaviksi, eivät luovuuden kohteiksi. Euroalueen kriisin pohjalla onkin se seikka, ettei yhteisistä pelisäännöistä pidetty kiinni. Seuraukset ovat nähtävissä. Toivottavasti kriisistä on nyt opittu se, että vahvoja sääntöjä tarvitaan ja ennen muuta niiden mukaan elämistä. Nyt tiukemmista säännöistä on sentään päästy sopuun. Liialliset alijäämät johtavat sanktioihin. Velkakriisin hoitoon on liittynyt myös solidaarisuuden käsite. On hyvä muistuttaa käsitteen alkuperäisestä merkityksestä euroaluetta luotaessa. Solidaarisuus tarkoitti - ja niin sen käsitän edelleenkin - vastuullista politiikkaa, joka ei aiheuta muille ja koko järjestelmälle ongelmia. Se on omien asioiden hyvää hoitoa. Ylivelkaantuminenhan ei ole vääjäämätön luonnonmullistus, vaan seurausta omasta toiminnasta. Euroopan epävarmat näkymät vaikuttavat kaikkiin. Euroopan maat, myös Suomi ja Unkari, ovat riippuvaisia toisistaan. Keskinäisriippuvuus asettaa valtioiden suvereenisuudelle vahvoja tosiasiallisia rajoja. Jo Euroopan talousyhteisön syntyhistoriassa vaikutti se kokemus, että kansallisvaltiot eivät enää suoriutuneet tehtävistään yksin. Asioita oli pakko ryhtyä hoitamaan yhdessä tai ne eivät olisi tulleet hoidetuiksi. Tämä on Euroopan unionin yksi perusajatus ja pysyvä sellainen. Ratkaisuja on siksi haettava yhdessä. * * * Koska Euroopan talouskriisi näyttäytyy myös sosiaalisena ja poliittisena paineena, on syytä pohtia tätäkin puolta. Miten eurooppalainen kansanvalta pärjää tilanteessa, jossa sen taloudellinen pohja on muutoksen ja kasvavan kilpailun piirissä? Onko demokratia ottamassa taka-askeleita omassa maanosassamme? Tunnustan suoraan: olen huolissani. Mutta vielä olen suhteellisen luottavainen. Tiedämme, että menestyneillä mailla on erilaisia lähtökohtia. Pitkäaikainen ja vahva kasvu on mahdollista ilman demokratiaakin. Mutta kestävää menestystä yleensä selittää laadukas julkinen hallinto ja valistunut päätöksenteko. Oikeusvaltio, hyvä hallinto, avoimet ja demokraattiset instituutiot luovat ennakoitavan ja reilun toimintaympäristön. Ne mahdollistavat myös yhteiskunnallisen muutoksen ilman, että se tapahtuisi vakauden kustannuksella. Euroopan kriisikestävyys on toistaiseksi ollut varsin hyvä - se tuskin olisi sitä ilman sen avointa poliittista järjestelmää. Pyrkimys vallankeskitykseen vaikeuksien kohdatessa on monista historian tilanteista tuttu modus operandi. Eurooppalaisten maiden tulee kuitenkin välttää väärien lääkkeiden nauttimista. Sillä niistä tauti vain pahenee. Oikeusvaltion tai vaikkapa poliittisen järjestelmän tasapainoelementtien purkaminen avaa padot uudenlaisten ongelmien tieltä. Näitäkin tapauksia koskevien esimerkkien varasto on runsas. Autoritaarinen edistys paljastuu usein illuusioksi. Demokratian takapakki on nimensä mukaista - taaksepäin menoa. * * * Suomelle Euroopan integraatio ei ole ollut vain politiikkaa tai taloutta. Se on itse asiassa oikeusvaltioperiaatteen kansainvälinen ilmentymä. Maat ja niiden kanssakäyminen on sidottu yhteisiin sääntöihin ja arvopohjaan. Monet edeltäjistäni Suomen presidentteinä elivät maailmassa, jossa tällaista järjestelmää ei ollut. Sellainen oli kuitenkin heidän unelmansa. Maailma, jossa säännöt eivät seuraa vain voimaa, vaan myös oikeutta. Jossa ne koskevat niin isoja kuin meitä pieniä - jollaisia sekä Suomi että Unkari ovat. Meidän nykysukupolvien tehtävänä on varmistaa, että vaivalla rakennettu eurooppalainen yhteisö selviää ja löytää jälleen kirkkaamman polun eteenpäin. Arvoisat kuulijat, on suuri ilo olla kanssanne tänään. Kiitän teitä ELTE-yliopistoa vielä kerran saamastani huomiosta. Haluan toivottaa teille menestystä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen jalossa tehtävässä.[/I][/COLOR] [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 5 1 8
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Naamiot riisuttiin: SDP uhkaa yleislakolla jos pa.kolaisten tulo estetään itärajalla
Tänään 00:57
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Hunter McGrady. Jaa että joku malli ihan? On kyllä huono esikuva teinitytöille
Tänään 00:42
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomen Yleisradiossa kehotettiin olemaan uskomatta Antti Lindtmanin (SDP) juttuja
Eilen 23:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Nainen sai vankeustuomion raıskattuaan miehen ja joutuu maksamaan isot korvaukset miehelle
Eilen 23:46
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille
Eilen 23:08
Rätti Väsynyt
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Demarit ennen ja demarit nyt
Eilen 23:00
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Ohisalo erottaa itsensä puolueesta?
Eilen 22:50
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Joko vihervasemmisto ylistää Venäjän aloitetta?
Eilen 22:49
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Matkatoimisto Apollomatkat tiedotti perjantaina aloittavansa seiväsmatkat Länsi-Afrikan Gambiaan
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:54
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Mies on vuoden viestitellyt nuoremmalle naiselle
Started by vierailija
Maanantai klo 03:50
Luettu: 627
Aihe vapaa
3.
Israel-Palestiina-Hamas -ketju.
Started by Echo
Sunnuntai klo 21:40
Luettu: 530
Aihe vapaa
4.
Miehet! Minttu K. takaapäin Sampon kuvaamana, hot or not?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:02
Luettu: 530
Aihe vapaa
5.
Täältä hävisi ketju jossa haukuttiin alatyylisesti Riikka Purraa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:22
Luettu: 526
Aihe vapaa
6.
Posti tyttö ei tajuu..
Started by vierailija
Maanantai klo 19:29
Luettu: 469
Aihe vapaa
7.
Äärivasemmiston mielestä virallisten tilastojen faktat ovat "äärioikeistolaista teoriaa"
Started by vierailija
Maanantai klo 12:48
Luettu: 461
Aihe vapaa
8.
Omituinen hieronta
Started by vierailija
Maanantai klo 22:17
Luettu: 435
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Omaehtoinen gluteenittoman ruokavalion noudattaminen
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
Joko persut ylistää Venäjän aloitetta?
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
5.
Nainen sai vankeustuomion raıskattuaan miehen ja joutuu maksamaan isot korvaukset miehelle
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
6.
Hunter McGrady. Jaa että joku malli ihan? On kyllä huono esikuva teinitytöille
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
7.
Naamiot riisuttiin: SDP uhkaa yleislakolla jos pa.kolaisten tulo estetään itärajalla
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
8.
Helena Koivu muutti Turkuun!
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Marinista kunniatohtori Yhdysvalloissa - Arvokasta Suomen maabrändille
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu