Erosin miehestäni kahdeksan vuotta sitten. Asun itsekseni, kolmesta lapsesta nuorin asuu kanssani joka toisen viikon.
Olen aina ollut hyvin perhekeskeinen ja tehnyt kaikkeni lasten hyvinvoinnin ja kodin hengen luomiseksi. Avioliitossa laitoin kotia ja hoidin lasten puuhat ja harrastukset. Omat harrastukseni jäivät kodin pyörittämisen alle – unohdin itseni.
Olin valtavan väsynyt ja voin huonosti. Aloin lihoa ja itsetuntoni romahti joka kerta alemmas mieheni huomauttaessa asiasta. En osannut vaatia aikaa itselleni ja hyvinvoinnilleni. Yhteydenpito ystäviin jäi ja olin pettynyt itseeni koko ajan. Olin liian kiltti joka suuntaan.
Yritin myötäillä myös miestäni, joka valitti ulkonäöstäni, saamattomuudestani ja siitä, etten jaksanut kiinnostua seksistä. En enää ollut hänelle tyydyttävä vaimo.
Mieheni jokainen huomautus ulkonäöstäni sai minut epävarmemmaksi itsestäni. En voinut nauttia elämästä, saati seksistä, sillä häpesin ulkomuotoani. Seksi tuntui uhkalta. Koin siinä huonommuutta.
Mieheni uhkaili erolla usein. Viimein olin jo itsekin niin väsynyt tilanteeseen, että totesin sen olevan paras vaihtoehto. Tajusin, etten ollut ollut oma itseni enää vuosiin enkä pitänyt siitä, millainen olin hänen kanssaan.
Avioero oli vapauttava kokemus.
Meni pari vuotta, etten kaivannut elämääni miestä, suhdetta tai seksiäkään. Haavojen parantuessa huomasin, että minussa heräsi kaipuu toisen lähelle.
Ensimmäiset nettitreffit olivat pettymyksiä. Pohdin, että huoliiko minua kukaan koskaan ja olenko niin huono seksissä, etten kelpaa kenellekään.
Vuosien varrella tapasin miehiä, joiden kanssa harrastin seksiä. Huomasin, että etsin naiivisti suurta rakkautta, sielunkumppanuutta ja turvallista syliä, mutta miehet etsivät seksiä ja panoa. Harva mies uskaltaa puhua seksistä ja toiveistaan etukäteen. He eivät nauti pitkästä esileikistä ja rauhallisesta ja rakastelusta.
Viime syksynä sydänsuruissani törmäsin nettisivustoon, jossa mainostettiin kaipaamaani huomiota naisena. Laitoin sähköpostia asiaa miettimättä. Postini oli kuin pieni huokaus, että löytyisikö joku, joka huomioisi minua edes hetken, vaikka maksusta.
Ihmeekseni henkilö vastasi. Pääsimme viesteissämme hyvin intiimille tasolle: joku oli oikeasti kiinnostunut siitä mitä haluan. Sovimme pian tapaamisen.
Jännitin, että millainen mies minua olisi vastassa. Mielessäni väijyi kuva pervosta, joka on virittänyt tapaamispaikkaamme salaisia kameroita. Suurin pelkoni taisi olla se, että mies kääntyy jo minut nähdessään kannoillaan ja toteaa minun olevan niin ruma, ettei edes maksusta harrasta seksiä kanssani.
Tapaamisemme oli tervehdyttävä. Tajusin, että osaan nauttia seksistä ja heittäytyä mukaan. Mies osasi helliä minua kuten toivoin ja opetti minut nauttimaan myös uusista asioista. Ja mikä parasta, hänkin tuntui nauttivan.
Pystyin puhumaan hänelle asioita, joita en ollut jakanut kenellekään. Tapaamisemme jatkui seuraavaan aamupäivään. Varasin uuden tapaamisen lähes saman tien.
Tapaamisillamme on väliä kuudesta viikosta kahteen kuukauteen. Olen oppinut paljon itsestäni ja se on myös vahvistanut itsetuntoani.
Koska nykyinen on–off-parisuhteeni on häilyvä, kaipaan palvelua edelleen. Haluaisin nauttia siitä kuukausittain. Koska olen melko pienipalkkaisessa työssä ja itsenäisesti yrittänyt huolehtia lapsistani, ei talous ole tähän taipunut.
Olen harrastanut seksiä nyt myös muiden miesten kanssa ja uskaltanut olla avoimempi ja rohkeampi. Joskus naurattaa, että näkisipä entinen mieheni minut nyt – estoisesta ja ahdistuneesta kodinhengetärvaimosta on tullut rohkea ja uskalias seksikumppani, joka nauttii seksistä!
Läheiseni eivät tiedä asiasta. Ystäväni eivät sitä ymmärtäisi, koska ovat vakiintuneissa parisuhteissa. He eivät ole kokeneet pitkän sinkkuuden yksinäisyyden kipua. Uskon, että he paheksuisivat, että horjutan talouttani huuman hetkillä.
Maksullista seuraa suosittelen naiselle, joka haluaa löytää seksin ilon. Tunne oli kuin pitkän erämaavaelluksen jälkeen pääsisi virvoittavalle lähteelle.
- Tiina, hänet tavoittaa osoitteesta:
http://miesescort.webnode.fi/