ITSENSÄPETTÄJÄ-HÖRHÖ on vihdoin tolpillaan aamukrapulastaan
Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa
Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa
Kielilaista selviää suomea tai ruotsia, puhuvan kielelliset oikeudet. Lain tarkoituksena on varmistaa, että Suomessa suomea ja ruotsia puhuvat voivat elää täysipainosta ja tasavertaista elämää omalla kielellä toimiessaan.
Kielilaki kertoo myös, kuinka Suomessa kansalliskieltä puhuvan oikeudet tulee toteuttaa käytännössä. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Kielilaki koskee julkista valtaa käyttäviä tahoja. Sitä sovelletaan siis muun muassa tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa sekä itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa, jollei erikseen toisin säädetä. Kielilaissa viranomaiset jaetaan yksi- ja kaksikielisiin viranomaisiin.
Merkittävin muutos vuonna 2004 uudistetussa kielilaissa oli se, että viranomaisaloitteisesti on huolehdittava kielellisistä oikeuksista ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki määrittää tiettyjä vähimmäistasoja.
Onko viraston työntekijä kaksikielinen?
Virkamiesten kielitaitovaatimuksista ei säädetä kielilaissa, vaan kielitaitolaissa.
Kysy neuvoa asiantuntijalta tai tutustu sekä kielilakiin, että kielitaitolakiin;
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
