mäyräkoirista kokemusta? (pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira mietinnässä)

[3lapsen äiti]

Moi!
Meillä ollut maltankoira ja cavis, nyt mietitään kääpiömäykkää. Millaisia kokemuksia teillä on mäykistä ollut? (Omista tai toisten)
KIITOS HURJASTI!!

 

[dfds]

Meil on ollut karkeakarvainen mäyris 11v. Tosi reipas ulkoilukaveri ja kiintyy omistajaansa kovasti. Olen myös kuullut, että meidän koira tapa osoittaa mieltään kakkimalla sisälle ja pyyhkimällä takamustaan mattoihin on niiden yleinen tapa Eli meillä tekee jos on esim. hoidossa jonkun luona pari päivää. Ei ehkä kovin mukava tapa, mutta halusin tän kertoo kun tosiaan jotkut sanoo sen olevan mäyriksien yleinen tapa
Mäyräkoirat on myös hyvin viisaita.

 

[ap.]

Meil on ollut karkeakarvainen mäyris 11v. Tosi reipas ulkoilukaveri ja kiintyy omistajaansa kovasti. Olen myös kuullut, että meidän koira tapa osoittaa mieltään kakkimalla sisälle ja pyyhkimällä takamustaan mattoihin on niiden yleinen tapa Eli meillä tekee jos on esim. hoidossa jonkun luona pari päivää. Ei ehkä kovin mukava tapa, mutta halusin tän kertoo kun tosiaan jotkut sanoo sen olevan mäyriksien yleinen tapa
Mäyräkoirat on myös hyvin viisaita.

kiitos viestistä. Joo, luonnetta niillä on varmaan enemmän kun noilla roduilla mitä meillä ennen on ollut. Sen takia vähän mietityttääkin. Itse asiassa vähän suunniteltiin jopa kahta pentua...olishan se kätevää, mutta...
Meillä on ennestään pari kissaa ja asutaan maalla isolla pihalla. Mitenköhän mäyrikset pysyy pihalla, saako niitä siihen opetettua, vai onko niillä niin kovat vietit että metsään menevät jos pihalle päästää ilman narua?

 

[Pajukko]

Ei todellakaan ole kätevää hankkia kahta pentua. Tuplasti aikaa koulutukseen, tuplasti pentuajan sähellystä ja tuhoa. On metsästyskoira, joten yleensä häippäsee, jos irti pidetään.

 

[dfds]

Meil on ollut karkeakarvainen mäyris 11v. Tosi reipas ulkoilukaveri ja kiintyy omistajaansa kovasti. Olen myös kuullut, että meidän koira tapa osoittaa mieltään kakkimalla sisälle ja pyyhkimällä takamustaan mattoihin on niiden yleinen tapa Eli meillä tekee jos on esim. hoidossa jonkun luona pari päivää. Ei ehkä kovin mukava tapa, mutta halusin tän kertoo kun tosiaan jotkut sanoo sen olevan mäyriksien yleinen tapa
Mäyräkoirat on myös hyvin viisaita.

kiitos viestistä. Joo, luonnetta niillä on varmaan enemmän kun noilla roduilla mitä meillä ennen on ollut. Sen takia vähän mietityttääkin. Itse asiassa vähän suunniteltiin jopa kahta pentua...olishan se kätevää, mutta...
Meillä on ennestään pari kissaa ja asutaan maalla isolla pihalla. Mitenköhän mäyrikset pysyy pihalla, saako niitä siihen opetettua, vai onko niillä niin kovat vietit että metsään menevät jos pihalle päästää ilman narua?

Meidän mäyris ainakin pysyi pihassa ilman aitoja tai naruja. Mutta se varmaan riippuu täysin koirasta...

 

[MiiskuMuikkunen]

No meillä on 4 vuotias lyhytkarvainen mäykky :heart: Tuo meidän nakki on ainakin luonteeltaan aivan ihana yksilö. Ei ole mitään aihetta ollut huoleen lasten suhteen. Hän on niin kiltti. Otettiin alunperin koirat (kaksi) minun asuessani vielä kotona, meille se muutti tuossa reilu vuosi sitten. Ollaan tykätty, eikä vaihdettaisi pois mistään hinnasta. Ulkoillaan usein ilman remmiä, eikä ole ikinä mihinkään karannut, ja me emme asu missään maaseudulla. Osoittaa toki myös mieltään em. tavalla, eli tuossa Joulunakin, kun käväisimme mummini luona, niin päästeli pissat siihen keskelle olkkaria. :flower:


Lisäsin hänestä vielä kuvan

 

[ap.]

Ei todellakaan ole kätevää hankkia kahta pentua. Tuplasti aikaa koulutukseen, tuplasti pentuajan sähellystä ja tuhoa. On metsästyskoira, joten yleensä häippäsee, jos irti pidetään.

Niin...no kätevyyttä mietin lähinnä siten, että heillä olis seuraa toisilleen, vois mennä eläinlääkärikäynnit samalla jne.

Meillä on kaksi isompaa lasta, jotka sais omat koirat. JA TIEDETÄÄN ettei lapsi voi kantaa vastuusta koirasta, olisivatkin koko perheen koirat mutta nimellisesti lasten, saisivat kouluttaa, hoitaa jne. Toinen yläasteella ja toinenkin 11 ja paljon meidän entistenkin koirien kanssa peuhanneet. Eli sekin syy, miksi kahta mietittiin, mutta yhtä hyvinhän voidaan ottaa ensin yksi ja katsoa miten menee ja harkita sitten toista =)
Hyvä se on kun vinkkejä tulee ja neuvoja, kiitos niistä!!

Ai niin maltankoira ja cavis olivat meillä myös pennusta asti, mutten muista että olisivat mitään tuhonneet tai hirveesti sählänneet, mutta kai sitten aika kultaa muistot tai sitten vaan oli harvinaisen kiltit yksilöt...

 

[ap.]

nellaa, tosi söpö!!

 

[ap.]

Meil on ollut karkeakarvainen mäyris 11v. Tosi reipas ulkoilukaveri ja kiintyy omistajaansa kovasti. Olen myös kuullut, että meidän koira tapa osoittaa mieltään kakkimalla sisälle ja pyyhkimällä takamustaan mattoihin on niiden yleinen tapa Eli meillä tekee jos on esim. hoidossa jonkun luona pari päivää. Ei ehkä kovin mukava tapa, mutta halusin tän kertoo kun tosiaan jotkut sanoo sen olevan mäyriksien yleinen tapa
Mäyräkoirat on myös hyvin viisaita.

kiitos viestistä. Joo, luonnetta niillä on varmaan enemmän kun noilla roduilla mitä meillä ennen on ollut. Sen takia vähän mietityttääkin. Itse asiassa vähän suunniteltiin jopa kahta pentua...olishan se kätevää, mutta...
Meillä on ennestään pari kissaa ja asutaan maalla isolla pihalla. Mitenköhän mäyrikset pysyy pihalla, saako niitä siihen opetettua, vai onko niillä niin kovat vietit että metsään menevät jos pihalle päästää ilman narua?

Meidän mäyris ainakin pysyi pihassa ilman aitoja tai naruja. Mutta se varmaan riippuu täysin koirasta...

Niinpä ja tietysti lähes aina -koira kun koira- pitää kouluttaa, jotta pysyy pihassa, eikä siltikään takeita ole. Ton caviksen kanssa oli vaan niin ihanteellista että hän (tai se) tykkäs aina lähteä lenkille, mutta yhtä hyvin pyysi ulos ja pyysi taas sisään (raaputti ovea) kun halus. Meillä on lääniä tossa missä puuhailla ja tietysti tykkäs aina olla ulkona kun me muutkin. Muttei ollut mitään pakkoa lenkittää. Sellainen olis niin ihanteellista, mutta voihan olla että kaksi lähtee omille teilleen vielä helpommin...

Kovasti on googlatettu ja parilla tutulla on mäyriksiä, täytyy vielä harkita... kiitos vastanneille!

 

[vieras]

Tuttavani kasvatti mäyräkoiria. Hänen koiransa ainankin kestivät pihassa ja metsälenkillä olivat vapaana enkä muista, että olisi ongelmia ollut. Joskus koirat olivat viikon hoidossani ja tottelivat minua hyvin vaikka olin heille suht vieras.

 

[vieras]

Söpöjä mutta kovia haukkumaan :/

 

[Babau que e la]

Söpöjä mutta kovia haukkumaan :/

Meidän 16 v pitkäkarvakääpiömäykkylimme nukkui pois 18.1.2010 joten kokemuksia kertyi melkoisesti.
Todella ihmis- ja varsinkin lapsirakas koira.Tarkkaavainen ja utelias liki viimeisiin päiviin saakka.
Haukkui ainoastaan mökillä ohiajavia veneitä...Ja aivan syystä.
Hänellä oli vahva metsästysvietti eli lähti mieluusti oravan,jäniksen jne. perään itsekseen mutta palasi aina reissuiltaan ennnemin tai myöhemmin ehjänä.
Kertakaikkisen utelias ja ovela veijari.
Olemme kesäksi hankkimassa uutta pitkäkarvaista kääpiömäyräkoiraa.

 

[Jellonainen]

Meillä on pk kääpiämäyris, kohta 4v uros. Ei todellakaan pysy pihassa eikä metsässä missään näköpiirissä. Ei ole samalla tavalla riippuvainen ihmisistä kuin esim. entinen koiramme, bokseri, joka oli heti oven takana surkeana jos jäi yksin pihalle. Metsässäkin boksuun tehosi se, että piilouduin jos koira hävisi näkyvistä, boksu huolestui ja oppi pitämään meidät näköetäisyydellä. Mäyris painelee ihan missä haluaa

Muuten tuo on kyllä ihana koira, vaikkakin herkkähaukkuinen. Lasten kanssa on hiukan varuillaan, mutta pitäähän ne lapset opettaakin siihen että koiran annetaan olla rauhassa.

 

[pirre]

meillä on lk mäyräkoira ja ollaan nyt hankkimassa pk kääpiö mäykkyy on jo pentu varattu ja innolla odotetaan

 

[kohvi]

Kovia kilisemään mutta onneksi voi palauttaa tyhjennyksen jälkeen kauppaan.

 

[iitaemmi]

itsellä 11v kääpiömäykky, aivan ihana, toki jääräpäinen on, omistan myös kaksi tanskandoggia, mitkä nekään ei ole palvelualttiita, muuta mäykky paljon jäärämpi kuin nuo isot. toimii hyvin innostamalla, ei ärhtämällä, toki mäyräkoirahalvaukset ollu nuorempana riesana, mihin auttoi kohdunpoisto, pitkäkarvasilla ei vissiin tätä riesaa niin paljon ole. voin huoletta pitää irti, ei karkaile, paitsi ehkä toisten koirien luo:0, tää on lapsiin tottunu, kisojen kaa eläny 8v asti, jolloin siis muutti mulle, jopa tykkää niin paljo, jotta kissanpentu pitää(ny kissa kolme wee) vieläki mäykkyä varemona kova hoivaviettinen yksilö..ei juuri sisällä hauku, kylmää inhoaa. nukkumispeitost tykkää, voi kömpiä sinne sisälle=))

 

["Olvi"]

Kovia kilisemään mutta onneksi voi palauttaa tyhjennyksen jälkeen kauppaan.

Ja löytyy montaa eri merkkiä

 

["äippä"]

Meillä on myös ollut kk kääpiömäyräkoira. Siitä tuli just elokuussa 2 vuotta kun hänestä piti luopua. Ikää meidän mäyräkoiraneidillä oli 13,5v. Aivan ihana koira oli. Pysyi hyvin omalla pihalla, eikä tehnyt karkumatkoja. Myöskään ei osoittanut mieltään eikä tehnyt kotona koskaan mitään tuhoja.Tosi omistajauskollinen rotu, ei ehkä paras valinta lapsiperheelle jossa on ihan pieniä lapsia, mutta teille varmaan hyvä kun lapset on jo isompia.

Meillä myös suunnitelmissa ottaa joko pk tai kk kääpiömäyräkoira kunhan lapset vaan vähän kasvaa. Mitään muuta rotua en edes tosissani harkitse vaikka niitä on vaikka mitä ihania. Mäyräkoirat on vaan niin ihania persoonia. Pieiä koiria joilla on iso luonne

 

[joo joo]

itsellä 11v kääpiömäykky, aivan ihana, toki jääräpäinen on, omistan myös kaksi tanskandoggia, mitkä nekään ei ole palvelualttiita, muuta mäykky paljon jäärämpi kuin nuo isot. toimii hyvin innostamalla, ei ärhtämällä, toki mäyräkoirahalvaukset ollu nuorempana riesana, mihin auttoi kohdunpoisto, pitkäkarvasilla ei vissiin tätä riesaa niin paljon ole.

Siis tämähän on ihan skebeliä, että ei oo pk:ssa... Eikä kohdunpoisto auta halvaukseen millään tavalla. Haloo.

 

["mäykky"]

Moi!
Meillä ollut maltankoira ja cavis, nyt mietitään kääpiömäykkää. Millaisia kokemuksia teillä on mäykistä ollut? (Omista tai toisten)
KIITOS HURJASTI!!

Jos haluat eloisan, ystävällisen, omistajalleen omistautuvan ja terävä-älyisen koiran, joka on vielä kaunis, ota kääpiömäykky. Rakastettava pusukoira, joka meillä ainakin oppi nopeasti esim. sisäsiistiksi. Mäykkyni on toisella vuodella ja entisenä sakuomistajan en enää vaihatsii mihkään. Rinnalla on kasvamassa, jätti, laumanvartija, mutta niin vain on mäykky se pomo- pienestä koostaan huolimatta ja vaikka toinenkin on erittäin voimakastahtoinen.

Mäykky, ainakin meillä, on myös hienosielu ja minusta se osoittaa vain koiran älykkyyttä ettei sitä kohdella ihan miten vain.

 

[_Pigeon_]

Yleensä ei suositella kahta pentua otettavaksi samaan aikaan, koska joukossa tyhmyys tiivistyy Eikö vois tehdä niin, että vanhempi lapsista saisi nyt sen koiran, ja toinen parin vuoden päästä?

 

["vieras"]

Yleensä ei suositella kahta pentua otettavaksi samaan aikaan, koska joukossa tyhmyys tiivistyy Eikö vois tehdä niin, että vanhempi lapsista saisi nyt sen koiran, ja toinen parin vuoden päästä?

Ja kun ensin kasvattaa sen yhden edes pahimman lapsuusiän yli, on ensimmäinen koira korvaamaton apu uuden pennun kasvatuksessa, opettaa nassikalle miten tässä talossa ollaan jne.

 

["vieras"]

Mäyräkoiraa voin suositella sydämeni pohjasta ! Meillä on ollut pk mäyriksiä ja sellainen on taas mielessä kunhan vähän muu elämä rauhoittuu .

En kuitenkaan rehellisesti voi suositella kahden pennun ottamista samaan aikaan. Me tehtiin aikoinaan se virhe 'meneehän ne kaksi samassa kuin yksikin!'. No ei vaan mene!! Ainakaan jos haluaa järjissään pysyä . Kun oli yksi pentu talossa, ei ollut mitään tuhoja mutta annas olla kun niitä oli kaksi, ne tuhosivat käytännössä kaiken mikä tielle osui (kengät, tapetit, betoniset seinän kulmat, keittiön kaapinovet, väliovia, sohva, sohvapöytä, sänky, patja petareineen, puhelimia, silmälasit jne). Oikeasti välillä oli huumorintaju tosi tiukassa kahden pölkkypään kanssa.

Aikuisena mäyräkoira on hurmaava otus, kun on kerran mäykyn ottanut, on aina mäykkyihminen. Toki vaatii järjestelmällistä koulutusta, huumoria ja pitkäjänteisyyttä mutta mikäpä ei. Pitää ottaa myös huomioon, että kyse on metsästyskoirasta (kääpiö ei pääse luolille, mutta jälkeen ja ajoon sekin käy), joten se tarvitsee tekemistä erityisesti pääkopalleen, ei riitä pari pisulenkkiä ja sohva.

 

[La Paset]

Ketju vanha, mutta jos jollekin ajankohtainen...Meillä oli pitkäkarvainen kääpiömäyris, ja täytyy sanoa, että oli persoonallinen tyyppi. Joskus tuli mieleen, että oli ihmismäisempi kuin ihmiset konsanaan. Suosittelen.

 

[Harkitkaa vielä]

Paljon tullut posittivista palautetta, mutta mun kokemus sisaren pitkäkarvaisesta kääpiömäykystä on huono: Räksyttää koko ajan, pissailee sisälle (etenkin ollessaan iloinen ja tätä tapahtuu usein) ja on tosi villi, siis TOSI. Tykkään muuten paljon koirista, mutten erityisemmin tästä yksilöstä. En ikinä harkitsisi omaksi roduksi. Karkeakarvaisista paljon parempi kokemus ja söpömpikin ne on.