Mä taidan olla aika marginaalia kun olen ylpeä siitä että sain lapseni sectiolla?

onko tää provo?
siis ootsä tosissas?

No ihan sama mulle uskotko vai et. Mutta voin sanoo että viikossa luomusynnytyksen jälkeen oli kroppa kuin ei olisi synnyttänytkään
 
miten se luomusynnättäjä kuului tuohon lauseeseen?

Mut aina sitä oppii uutta palstalla, tän olen tähän mennessä oppinut palstalla:
1. Sektio ei ole synnytys
2. Alle 160cm ei voi synnyttää alakautta
3. Nopeilla synnyttäjillä on väljät paikat.

Mitäs vielä? :LOL:
 
No,ihan miten vaan. :D Mä oon ylpeä siitä että olen ylipäätään saanut nuo mukelot hengissä maailmaan. Syntymätavalla ei ole niin suurta merkitystä. Eikä myöskään sillä että kuinka timmit ja tilavat mun paikkani ovat.:xmas:
 
Tuli vain Emilynin luomu-synnytysketjusta mieleen.
Olen mä lapsistanikin ylpeä, se ei sitä poissulje ettenkö voisi muistakin asioista kokea onneea ja ylpeyttä. Olen ylpeä koko perheestäni, miehestäni jolle olisi ottajia monta muutakin mutta minut hän tahtoo.:D Ihana rikas hyvännäköinen nuori mieheni :heart:
 
No,ihan miten vaan. :D Mä oon ylpeä siitä että olen ylipäätään saanut nuo mukelot hengissä maailmaan. Syntymätavalla ei ole niin suurta merkitystä. Eikä myöskään sillä että kuinka timmit ja tilavat mun paikkani ovat.:xmas:
edellistä peesaan ja lisään että tottahan toki minäkin haaveilin mahdollisimman luonnonmukaisesta synnytyksestä joka kerta, mutta ei se vaan aina mene niin kuin kuvittelee...
esikoinen syntyi kyllä täysaikaisena 39+2, mutta vasta 19 tunnin ponnistelujen jälkeen, niiden 19 tunnin aikana kehittyi raskausmyrkytys joka lopulta johti vauvan sydänäänten heikkenemiseen josta johtuen imukuppisynnytys, ei ollut aikaa muuhun. Repesin oikein kunnolla ja olin kuolla verenvuotoon, 8 päivää meni sairaalassa pojan syntymän jälkeen.
Keskimmäisen kohdalla lapsivesi meni rv 22+1, jonka vuoksi odotinkin lopun ajan sairaalassa vuodelevossa, 11 viikkoa. Onneksi uutta lapsivettä kehittyi kokoajan, mutta päivää ennen tytön syntymää liukastuin suihkusta tullessa ja putosin suorilta jaloilta istumaan lattialle, seuraavana aamuna vilkkaasti liikkunut vauva oli hiljaa, kiireellinen sektio samana päivänä, rv 32+3, sektio koska vauva oli perätilassa ja pienikokoinen.
Kuopuksen kanssa verenpaine alkoi nousta viikolla 19, rakenneultrassa todettiin epäsuhtainen kasvunhidastuma. Raskausmyrkytys rv 26, siitä paikasta sairaalaan, tyttö syntyi rv 27+2, kiireellisellä sektiolla istukan toiminnan heikkenemisen takia.
Ihan tuollaista en odottanut saati toivonut.
 
"vieras"
Mä en oikein ymmärrä tota "paikat" termiä? Tarkoitatko mahdollisesti emätintä? Se on melko samanlainen kaikilla, venyy synntyksessä supistusten ansiosta ja palautuminen vie viikkoja tai kuukausia, mutta että ainakin kahden sieltä muljauttaneena sanoisin että palautuu.

Peinikokoinen olet? Siis tiukka emättimenaukko vai mitä tarkoitat? minäkin olen pienikokoinen jos vaatekokoon suhteuttaa. Vaginan aukko on itseasiassa varmaan aika samanlainen kaikilla, lihavillakin, koska on sellainen paikka joka ei painonvaihteluista miksikään muutu, toisin kuin muut ruumiinosat. Seksiä harrastaneilla naisilla ainakin pitäisi olla suht. samanlainen

Synnytyksessä sille ei käynyt kuinkaan, tai no kävi, mutta minulla ainakin se reikä on joka kerta kuroutunut liki uudelleen umpeen, ei tuosta lapsen ulos puljauttamisesta ole haittaa ollut. kyllähän se aikamoiselta holkilta 3 viikon päästä synnytyksestä tuntui, mutta seuraavat 3 viikkoa ja oli kuin uusi :D

Mäpä olen tyytyväinen siitä, että mulle ei ole tehty sektiota, vartalo on mulle ehkä vähän liiankin neuroottinen kohde, enkä tykkää saada rumia arpia siihen :)
 
Minä ylipäätään olen onnellinen, että lapseni syntyi suht kunnossa ja on täysin terve nyt. Toivoin kyllä alatiesynnytystä, mutta elämässä ei aina asiat mene niin kuin toivoo. Synnytystapa nyt ajateltuna, on mielestäni lapsen saamisessa vähiten merkityksellinen asia.
 
ikaoka
Olen aika pienikokoinen ja timmit paikat (välillä enemmän välillä vähemmän)
Nopeista luomusynnyttäjistä tulee mieleen että taitaa olla aika tilavat paikat :whistle:
Okei, just tällasten juttujen takia mä EN KOSKAAN irl kerro synnytyksistäni mitään. Juu, nopeat luomusynnytykset on olleet ja niin tilavat paikat, että jokaisella kolmella kerralla tikkejä ollut väliliha täynnä. Toinen veto olisi sanoa, että ethän sä tiedä synnyttämisestä mitään, kun kerran oot nopeesti synnyttänyt (käytä tää sit vaikka seuraavalla kerralla, kun mieles tekee v.ttuilla).

Mulle on yks hailee, miten muut synnyttävät tai ovat synnyttämättä. Tämmöset jutut kuitenkin vituttavat.
 
"hohhoijaa"
nää on aina jotenkin hauskoja ketjuja, kilpaillaan siitä kenenkä toosa on vähiten venynyt ja tiukin synnytyksestä huolimatta :D

mitä kiksejä te saatte siitä, että väittelette toisillenne että minunpas on niin kireä että edes pikkurilli ei mene sisään yms...
 
[QUOTE="vieras";22706710]
Mäpä olen tyytyväinen siitä, että mulle ei ole tehty sektiota, vartalo on mulle ehkä vähän liiankin neuroottinen kohde, enkä tykkää saada rumia arpia siihen :)[/QUOTE]

Itse asiassa sitä arpea ei edes huomaa, jollei ihan supertarkasti tutki. Kädellä kokeiltaessa sen kyllä tuntee.
 
[QUOTE="hohhoijaa";22706736]nää on aina jotenkin hauskoja ketjuja, kilpaillaan siitä kenenkä toosa on vähiten venynyt ja tiukin synnytyksestä huolimatta :D

mitä kiksejä te saatte siitä, että väittelette toisillenne että minunpas on niin kireä että edes pikkurilli ei mene sisään yms...[/QUOTE]
Oijoi, päivän makeimmat naurut :D
Onneksi on loukaste keskitty!
 
loppuraskaus 38
Mä olen sitten niin ylpee kunhan saan lapseni elävänä rinnalle - ihan sama miten syntyy ja tuleeko sieltä rinnastakaan mitään, mut kunhan lapseni saisin.

Oonks mä joku poikkeus joka luottaa kätilöihin ja siihen että menee miten menköön? enkä tosiaan aio vääntää itkupotkuraivareita syntyi sitten luomuna/lääkittynä/sektoituna.
 

Yhteistyössä