Mä oon kateellinen niille, jotka on saanut vanhempana lapsia!

Koska mun ikäiset monet elää sitä pikkulapsi aikaa juuri nyt tai saavat vauvoja ja meiltä se aika on jo ohi .
Mä niin kaipaan vauvaa... taas, kun tuo kuopus täyttää jo 5 ja napanuora senkun venyy ja paukkuu.

 

Tee uusi vauva.

 

Miksi et tee vielä lapsia?

 

Ettekö enää voi saada lapsia? Jos voitte niin siitä vaan! Mieheni äiti oli 21,22 ja 23 tms kun ensimmäiset kolme tyttöä syntyi ja 38v kun mieheni syntyi. KAUHEETA?

 

Nauti vaan "isoista" lapsistasi. Monillla vauva kuume on ikuinen. Pian saat jo odotella lapsenlapsia. Ne on paljon helpompia, voi laittaa takaisin kotia kun ei enää jaksa.

 

No, mieskin juuri äsken sanoi, että odottaa jo aikaa jolloin tehdään jotain muuta kun hoidetaan lapsia... Aikaa yhdessä, matkustaa tai ihan olla vaan kahden. Meillä ei siis juuri lapsenvahteja ole eli kahdenkeskistä aikaa ei juuri koskaan ole.

 

Mä tein lapset nuorena, ja nyt muksut on isoja ja mun kaverit on kotona jumissa pikkulasten kanssa - ja mä voin tehdä, ja teenkin, ihan mitä haluan.
Lapsenlapset on paljon mukavampia, ne voi palauttaa vanhemmilleen viikonlopun tai loman jälkeen

 

No onhan se kiva ku joku on mullekki kateellinen ettei mun tarvi olla vaan muille kateellinen. Puolin ja toisin...

 

Mä voisin tulla isoäidiksi siinä nelikymppisenä Niitä vauvoja voisi sitten sylitellä ja halia ja palauttaa vanhemmilleen kun rupeaa itkemään Siis nautin nyt todella tästä pikkulapsivaiheesta, mutta tulevaisuudessa tahdon panostaa uraani. Opiskelijana on vielä helppoa, opintoja voi rytmittää mukavasti elämäntilanteen mukaan, mutta mites kestät jotain yöheräilyjä kun pitäisi olla kokouksessa skarppina kahdeksalta, meikattuna ja sliipattuna...

 

Mies ei ole halunnut lapsillemme pientä ikäeroa vaan lapset (4kpl) on tehty viiden vuoden välein. Omaa aikaa ei ole ollut koskaan ja nyt kun sitä alkaisi pikkuhiljaa kaivata, niin mahdollisuuksia ei ole....Olen kateellinen niille, jotka on saaneet kaikki omansa nuorena (tai joilla on hyvä tukiverkko)

 

Minä olen saanut lapseni 23v, 25v ja 37v. Ja täytyy sanoa,että tämän ikäisenä lapsen pikkuvauva ajasta osaa nauttia ihan eri tavalla kuin silloin,kun oli vauva ja 2 vuotias.

 

Mä olen saanut esikoiseni 28-vuotiaana ja nyt tämän toisen 37-vuotiaana. En tiedä mistä johtuu mutta mulla on ollut erittäin paljon helpompaa tämän toisen kanssa
toisaalta kuitenkin miettii että jos olisi saanut nämä molemmat perätysten, nyt elämä olisi helpompaa kun lapset ovat jo omatoimisia. Mutta enpä kadu, suunnitelmissa vielä kolmas

 

Mä en ole yhtään. Suoraan sanottuna mä olen iloinen, koska olen 44 vuotias kun kuopus täyttää 18 vuotta. Hurraa!

 

Mä taas niin ootan sitä aikaa, kun lapset on isompia ja voi tehdä niiden kanssa ja itsekseen enemmän. Oon nuori äiti, lapset on vielä pieniä, 3-vuotias ja 8kk ikäinen. Enempää en halua, vauva-aika ei ole mulle erityisen nautinnollista.

 

oon ollut 19, 20 ja 24. yksi meille vielä mahtuisi, mutta ei olla varmoja että "samaan putkeen" vai sitten vasta kun tää katras on reilusti jo isoja. sellasta ns. lapsentekoikää kun on yli 10v vielä jäljellä..

 

Mulla laspet neljän vuoden sisällä syntyneet 3kpl. Nyt olen 29v.
Vauvakuume yrittää aina hiipiä sismpääni mutta järki sanoo että STOP!!
Kyllä ne vauvat saa olla sitten omien lasteni vauvoja, joita sylittelen tähän ikuiseen kuumeeseen

 

Juuri ja juuri parikymppisenä ajattelin tekeväni lapset sitten vasta vanhempana, kolmikymppisenä, kun on asiat hyvällä mallilla. Töitä, mies ja sopiva asunto.
Nyt tuohon ikään pääsyt ja lapsia ei ole vieläkään tullut "hankituksi", halukkuuskin tuntuu vähenevän vuosi vuodelta ja muutaman kerran jopa mieleen pilkahtanut että eihän lapsia ole pakko saada ollenkaan.

Jos olisin nuorena ja innokkaana ryhtynyt äidiksi, luulisin elämäni olevan erittäin erilainen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi jopa ollut parempi vaihtoehto minulle.ehkä.

 

... ovatko lapset saman vai eri miehen kanssa? Mietin vain, kuinka moni tekee lapset tuollaisilla väliajoilla saman miehen kanssa jonka kanssa ennestään pari yli 10 v:tä, enempi voisi kuvitella jos alkaa uuden perheen perustaa uudelle miehelle? Tämä siis vain pohdintana!

 

[QUOTE="salla";25334417]... ovatko lapset saman vai eri miehen kanssa? Mietin vain, kuinka moni tekee lapset tuollaisilla väliajoilla saman miehen kanssa jonka kanssa ennestään pari yli 10 v:tä, enempi voisi kuvitella jos alkaa uuden perheen perustaa uudelle miehelle? Tämä siis vain pohdintana![/QUOTE]

Miehelläni on 18vuotta ikäeroa vanhimpaan siskoonsa ja about 15vuotta nuorimpaan siskoonsa ja samat vanhemmat on kaikilla. Et minulta kysynyt, mutta vastaan silti :xmas:

 

eka synnyin minä, sitten 2½v päästä veli. sitten me kasvettiin isommiksi, ja 8v päästä syntyi pikkusisko ja 11v päästä pikkuveli. ja ihan on samat vanhemmat kaikilla äiti vaan loi vähän uraa tuossa lasten välissä, eli oltiin "kahdessa erässä"

 

Nuorena lapsen saamisessa on se hyvä puoli ettei "joudu" nuorena työikäisenä kovin todennäköisesti vielä hoitamaan omia vanhempiaan. Vaikea selittää. Mutta oma äitini on syntynyt 45-vuotiaille vanhemmille ja hyvinkin jo 25-40 vuotiaana "joutui" hoitelemaan vanhuksia, ja lopulta järjestämään hautajaisia. Eli ei puhettakaan lapsenhoitoavusta jne.

 

Mä en ole yhtään. Suoraan sanottuna mä olen iloinen, koska olen 44 vuotias kun kuopus täyttää 18 vuotta. Hurraa!

Mä olen 39v kun täyttää 18v. Mutta välillä tosin miettii että tässäkö tää nyt oli?

 

Mä oon nyt 35 ja saanu ekan lapsen 28 vuotiaana, nyt lapsia 3 ja nuorin on 1,5v. Mulla on mun ikäisiä kavereita joiden esikoiset on jo 18vuotiaita ja oon haikeana miettiny että oisinpa mäkin tehny lapset nuorina niin pääsis ehkä mummoksikin nuorena ja jaksais touhuta lastenlasten kanssa. Mä saan oottaa melkein 6 kymppiseksi ennenku niin tapahtuu. Että ihminen ei kai oo ikinä tyytyväinen, teki niin tai näin

 

Mä en ole yhtään. Suoraan sanottuna mä olen iloinen, koska olen 44 vuotias kun kuopus täyttää 18 vuotta. Hurraa!

Mä olen 45-v kun kolmesta lapsesta nuorin täyttää 18-v =)

Mua kyllä tosiaan vaivaa aivan järjetön vauvakuume, nuorinkin täyttää "vasta" 6-v, toisaalta, on jo niin iso että vauvarumbaan lähteminenkään ei houkuta..Tai houkuttaa..En mä tiiä :O

Ehkä joillakin on se ikuinen vauvakuume, pitää varmaan lievittää tätä koiranpennulla jossain vaiheessa

 

Mulla kanssa toisinaan hieman kade olo niille samanikäisille kellä on vielä pieniä lapsia.. omat kolme ovat jo isoja, ja nuorin kun täyttää 18, olen itse sen 40. Itse en kylläkään enää aio lapsia hankkia, mutta toisinaan kyllä kateellisena katselen muiden pieniä, kun on se vauva-aika ainakin näin pitkän ajan päästä ajateltuna aika ihanaa aika kultaa muistot?