mä oon kateellinen niille joilla on normaali ja hyvä parisuhde..

  • Viestiketjun aloittaja "apila"
  • Ensimmäinen viesti
"..."
Kyllähän sitä sopeutuu elämään monenlaisissa tilanteissa, mutta sanotaanko niin, etten näkisi omalla kohdallani järkeä sopeutua vuosikausia epätyydyttävään elämään. Sen sijaan tämän parisuhteen ansiosta voin elää ei-niin-mieluisissa puitteissa, sillä saan parisuhteesta voimaa jaksaa.
Aiotko sä joka päivä kertoa, kuinka epämieluisassa paikassa asut? Kuinka et löydä sieltä paikkaasi? Kuinka olet joutunut muuttamaan pois sieltä, missä halusit asua? Se, että muutit miehesi paikkakunnalle suhteenne tähden, ei välttämättä jaksa kovin kauaa imarrellut mieltäsi, jos tuota 'kuinka paljosta olen vuoksesi luopunut' - tarinaa joutuu kovin usein kuuntelemaan. Haluatko miehesi olevan pahoillasi?
 
[QUOTE="...";27238370]Aiotko sä joka päivä kertoa, kuinka epämieluisassa paikassa asut? Kuinka et löydä sieltä paikkaasi? Kuinka olet joutunut muuttamaan pois sieltä, missä halusit asua? Se, että muutit miehesi paikkakunnalle suhteenne tähden, ei välttämättä jaksa kovin kauaa imarrellut mieltäsi, jos tuota 'kuinka paljosta olen vuoksesi luopunut' - tarinaa joutuu kovin usein kuuntelemaan. Haluatko miehesi olevan pahoillasi?[/QUOTE]

Vein hänet tänään asekauppaan, jotta kulttuurishokki olisi täydellinen :p
 
ap..
Enhän mä vingu vaan yritän löytää keinoja millä vois parantaa tätä huonoa parisuhdetta. Terapia ei ollut meidän juttu se oli ahdistavaa. Ja niin kun jo aikaisemmin sanoin itsessänikini on vikoja.
 
[QUOTE="vieras";27238466][/B] Mitä se ei-niin-mieluisat puitteet sitten on?[/QUOTE]

No ensin se oli 7 henkeä kaksiossa, sitten jo 4h+k ja pian 5h+k eli koko ajan paranee puitteet, kun vaan jaksaa odottaa. Periaatteessa kesäkuusta lähtien eletty muuttolaatikoiden kanssa. Alkuun minulla ei ollut työpöytääkään, mutta sekin saatu ja suurempi tiedossa, kunhan tila sallii. Lasten kouluihin/opettajiinkin olen nykytilanteessa tyytyväinen ja palveluita olen kehunut ystävällisiksi ja huokeiksi täällä.

Toisin kuin palstalaisilla, niin aviomiehelläni riittää kärsivällisyys ymmärtämään min koti-ikävääni ja onhan se helpottunut tässä hissukseen. Puitteilla meinasin tässä kysymyksessä kuitenkin näitä kotiympyröitä, joissa valtaosa ajastani kuluu. Myöhän ollaan miehen kanssa tehty kaksin pieniä irtiottoja, joista nautin, vaikka se ois vaan kissanhiekan etsintää akselilla tokmanni-cittari. Nyt osaan jo liikkua täällä itsekseni ja miehen kavereihin oon tutustunut, niin mikäs tässä ollessa? Mieheni tosin haikailee täältä pois itsekin. Mutta mie oon asennoitunut siihen, että täällä ollaan, kunnes hänen väitöksensä valmis.
 

Yhteistyössä