Mä olen nyt tehnyt tärkeetä tutkimusta liittyen niihin Iittalan tarroihin astioissa

Tai no, ehkä en nyt kuitenkaan . Mutta muistaako joku miten täällä on taivasteltu kun se on niiiiin noloa ja typerää jättää ne tarrat astioihin? Ja sitten toiset on puolustautuneet, että kyllähän ne kuuluu olla jne.

Omat astiani on olleet sen verran vanhoja, että en lainkaan muistanut mitä omien astioideni tarroille olin tehnyt.

Nyt sain kuitenkin joululahjaksi Teema- sarjan lautasia. Otin ne käyttööni ihan vaan heittämällä pesuun ja sen jälkeen astiakaappiin. Muutamaan otteeseen käyttänyt, mutta en ole sen enempää kiinnittänyt huomiota tarroihin.

Paitsi sitten tänään aamulla . Tein "herkkuaamiaista" perheelle ja katoin astiat pöytään. Ja kerrankin muistin ottaa kuvia myös (koitan laittaa blogiin aika ajoin). Vasta siinä kuvatessa silmään iski ne tarrat. Ne on siis niissä lautasissa edelleen . Ainakin kahdesti, jopa ehkä kolmestikin on lautaset menneet tiskarin kautta. Ja tarrat on ja pysyy lautasissa. Ei lainkaan tietoisesti säästetty, mutta näköjään ne ainakin jokusen kerran kestää pesua.

Niin että ryhmiä on siis ainakin kolmea. He, jotka säästävät tarrat ja pitävät niitä tärkeinä. He, jotka nyppivät heti tarrat pois. Ja sitten he, jotka eivät tulleet edes ajatelleeksikaan koko tarroja

 

Juu. Ja jos pesee käsin ja käyttää astioita harvoin, tarrat kestää pienen ikuisuuden. Mulla on isoäidiltä perittyjä jälkiruokakulhoja, jostain 70- tai 80-luvulta. Niissä oli kaikissa yhä tarrat, vaikka ovat käytössä olleet! Isoäidillä ei ollut tiskikonetta. Nyt kun itse on pessyt niitä koneessa, ovat tarrat alkaneet jo irtoilla.

 

Ja edelleen kommentoin aiheeseen että Iittalan suunnittelijat ovat kertoneet että ihan olisivat suunnitelleet sen merkin siihen painettavaksi jos tarra kuuluisi jättää.
Junttia se on jos mikä.
Nyt Turkilmas ne tarrat irti

 

Ihan sama ne tarrat En oo jaksanu niitä irrottaa.

 

Joku aika sitten kahvilassa join iittalan mukista, jossa oli tarra juuri sellaisella kohdalla, että osui huuleen juodessa. Gnaah.

 

En oo ikinä nyppiny niitä pois, mutta valtaosasta ne on pesussa kuitenkin irronneet. Kahvikupeista, lautasista, laseista.. Eikä oo harmittanu, vaikka on irronnut

 

Täällä kans yks juntti joka on jättäny tarrat kiinni astioihin! Eipä niissä niitä enää oo ku kaikki iittalana astiat on meillä käyttöastioina..eikä harmita yhtään

Mut nyt juuri silmääni osui Aallon maljat tuossa hyllyllä..kaikissa kolmessa komeilee se typerä tarra! Superjunttia? Nyt huutoäänestys: käynkö nyppään irti vai jatkanko juntteilua?

 

Mutta jos ne tarrat keräävät itseensä paskaa ja myrkkyjä tiskiaineesta, ja sitten vapauttavat sitä lisää viimeiseen huuhteluun?
Joka tapauksessa tarrojen paikoillaan olo antaa kyllä kuvan ihmisestä, joka ei osaa tiskata kunnolla.
Ja kun se noro ei oikein lähde koneessakaan...
http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2012/12/1674671/tutkimus-norovirus-selviaa-jopa-astianpesukoneesta

 

Jo aikaa ennen palstailua olen aina nyppinyt tarrat irti ja niin teen jatkossakin. Toki voin silti olla jonkin sortin juntti.

 

Se tarra kärähtää kivasti mikrossa...

 

En oo jaksanut repiä. Vois oikeestaan ottaa irti. Hirvittää vaan että millaset tarrajäljet jää. Onneks Arabian astioissa ei oo moisia.

 

No kerään esim. mariskooleja, en tietenkään keräilijänä nypi niistä tarroja :O mitä alkuperäisimmässä tuotteessa tavara on, sitä arvokkaampi se on sadan vuoden päästä. Ja kivituikuissa oikein käännän sen niin että tarra näkyy.

Astiat on käyttöä varten, ei niinkään keräilyä. En mä niistäkään kyllä oo nyppinyt, irtoovat sit kun irtoovat tai jos repsottaa niin irrotan.

Ja junttia on luulla että jonkun tarran puuttuminen tekee itsestä vähemmän juntin, ehei. Se junttius on jotain ihan muuta...

 

alkuperäisemmässä kunnossa*

 

Marraskuulla ostin uuden astiaston ja en todellakaan jaksanu vaivautua niitä tarroja irroittelemaan. Irtoileevat sitten itekseen kun on sen aika, osasta on jo irronnut.