"vieras"
hirveän vatsataudin. Kutsuivat meidät kylään ja vasta kun oltiin jo jonkun aikaa kahviteltu, kertoi, että heillä ollaan muuten juuri eilen parannuttu ihan hirveästä mahtaudista! Oltiin siellä kylässä meidän 2 kk pikkuvauvan sekä 1,5v ja 4v isompien lasten kanssa. Alkoi kuulemma jo seinät kaatua päälle tällä äidillä, kun viikko oltiin oksennettu ja ripuloitu ja edelleen heikotti, että oli kuulemma tosi kiva kun päästiin tulemaan.
Vuorokausi meni ja tauti iski meihin!!! Luojan kiitos 2 kk vauva ei sairastunut, mutta 1,5v vietti sairaalan tiputuksessa yhden päivän. 4v:kin oli ihan kunnolla taudin kourissa ja me vanhemmat molemmat myös. Yli viikko meni tautia sairastaessa meidän perheessä.
Nyt ollaan parannuttu ja oltu terveinä jo jonkin aikaa. Huomenna yli 2 viikon tauon jälkeen lähdemme taas leikkipuistoihin ja perhekerhoihin. Tuo meihin taudin tartuttanut äiti ei vielä tiedä, että tauti iski meihinkin. Väkisin tapaamme ensi viikolla jossain vaiheessa ja mä en tiedä miten hillitsen itseni!!! Olen niin vihainen, että pelkään saavani kunnon raivarin kun näen tuon mamman.
Multa on mennyt ihan suhteellisuudentaju ja olen kironnut tuon äidin perheineen alimpaan helvettiin ja miehelle sanonut, että kohta soitan sen meille hoitamaan sairastuneita yms. Sappi alkaa kiehua kun ajattelenkin häntä.
Kertokaapa nyt, miten normaali ja järkevä äiti-ihminen hoitaa tilanteen kun näemme taas?
Vuorokausi meni ja tauti iski meihin!!! Luojan kiitos 2 kk vauva ei sairastunut, mutta 1,5v vietti sairaalan tiputuksessa yhden päivän. 4v:kin oli ihan kunnolla taudin kourissa ja me vanhemmat molemmat myös. Yli viikko meni tautia sairastaessa meidän perheessä.
Nyt ollaan parannuttu ja oltu terveinä jo jonkin aikaa. Huomenna yli 2 viikon tauon jälkeen lähdemme taas leikkipuistoihin ja perhekerhoihin. Tuo meihin taudin tartuttanut äiti ei vielä tiedä, että tauti iski meihinkin. Väkisin tapaamme ensi viikolla jossain vaiheessa ja mä en tiedä miten hillitsen itseni!!! Olen niin vihainen, että pelkään saavani kunnon raivarin kun näen tuon mamman.
Multa on mennyt ihan suhteellisuudentaju ja olen kironnut tuon äidin perheineen alimpaan helvettiin ja miehelle sanonut, että kohta soitan sen meille hoitamaan sairastuneita yms. Sappi alkaa kiehua kun ajattelenkin häntä.
Kertokaapa nyt, miten normaali ja järkevä äiti-ihminen hoitaa tilanteen kun näemme taas?