maalta takaisin kaupunkiin

[muuttamassa]

On kurjaa taas asua maalla, kun on syksy ja pimeää. Tulee talvi, on pimeää ja lumista. Jos olisin tiennyt, että maalla asuminen on näin ankeaa, en olisi ikinä muuttanut tänne. Kesällä menettelee, kun voi uida ja on aurinkoista, mutta ei se paljon lohduta syksyllä eikä talvella. kesälläkin asuisin mieluummin kaupungissa tai edes lähiössä.

Tänään hoksasin, että täältä pääsee poiskin ja aloin katsomaan asuntoja kaupungista. Mieskin myönsi ettei oikeasti viihdy maalla vaikka tähän asti on puhunut muuta. Me siis muutetaan ja elämä näyttää paljon valoisammalta.

Kuinka moni on käynyt kokeilemassa maalla ja palannut takaisin kaupunkiin?

Tietysti jotkut viihtyy maallakin ja se on hyvä.

 

["vieras"]

Juu, onhan täällä kaupungissa tosi kiva asua. Aamuisin rapunedusta haisee kuselle, jalkakäytävät kylvetty täyteen lasinsiruja. Polkupyörät varastetaan lukittunakin, naapurin riidat ja illanistujaiset kuuluvat takuuvarmasti teillekin.
Toki hyviäkin puolia on. Muistutan vaan että ihmiste paha olo ja välinpitämättömyys tiivistyy osaksi sinunin elämääsi tiiviisti asuttaessa. Miettisin sinuna vielä kaksi kertaa ennen kuin muutatte.

 

[muuttamassa]

[QUOTE="vieras";24692898]Juu, onhan täällä kaupungissa tosi kiva asua. Aamuisin rapunedusta haisee kuselle, jalkakäytävät kylvetty täyteen lasinsiruja. Polkupyörät varastetaan lukittunakin, naapurin riidat ja illanistujaiset kuuluvat takuuvarmasti teillekin.
Toki hyviäkin puolia on. Muistutan vaan että ihmiste paha olo ja välinpitämättömyys tiivistyy osaksi sinunin elämääsi tiiviisti asuttaessa. Miettisin sinuna vielä kaksi kertaa ennen kuin muutatte.[/QUOTE]

Tuollaiseen en ole koskaan kaupungissa asuessa tottunut. Lienee vain tiettyjen paikkojen ongelma. En varmasti halua enää yhtään talvea viettää täällä kaiken sivistyksen ulkopuolella. Katsoisin mielummin vaikka niitä spurguja kuin en ketään niin kyllästynyt olen.

 

[toisinpäiv]

Mulle kävi just toisinpäin. Kaupungissa "viihdyin" peräti kuukauden. Lapsille aika ankee paikka tuo kaupunki.

 

[meah]

Mä olin alkujaan paljasjalkainen stadilainen, niin sanotusti.

Vaan niin on vuosi vuodelta syvemmälle turpeeseen varpaat juurtuneet, en jotenkin osaa enää kuvitellakaan muuttavani takaisin kaupunkiin.

 

[TriplaIsä]

Minä olen muutaman kerran nähnyt painajaisia että ollaan jostain syystä päätetty/jouduttu myydä talo ja ollaan muutettu kaupunkiin. Aamulla vielä herättyäkin on ahdistanut ajatus kerrostaloasumisesta.

Vaikka en talvesta juuri pidäkään niin kyllä se vaan on kaunista aikaa täällä vähän syrjemmässä. Lähiön keltaiset kinokset eivät houkuta.

 

[muuttamassa]

Mulle kävi just toisinpäin. Kaupungissa "viihdyin" peräti kuukauden. Lapsille aika ankee paikka tuo kaupunki.

Meillä lapset innostui, kun kerroin että lähdetään takaisin kaupunkiin. Muutettiin tänne, kun vanhimmalla alkoi koulu ja nyt kaikki ovat jo koulussa. Kuitenkin haluvat mielummin kaupunkiin, kun maalla ei ole tarpeeksi tekemistä. Mutta asummekin niin maalla, ettei tässä ole lapsille harrastuksia lähellä, kaikkialle on vähintään viisi kilometriä matkaa. Yksi syy päätökseeni oli lapsien tylsistyminen vaikka suurin syy oli oma paha olo. En ole kuitenkaan lasten kuullen puhunut maalla asumisen kurjuudesta.

 

[muuttamassa]

Tarkennan vielä, että emme muuta kerrostaloon vaan omakotitaloon. Kun nämä vastaukset aika paljon käsittelevät kaupunkia betonilähiönä. Omakotitaloalueelle muutamme, oli se keskustassa tai jossain lähiössä. Kaupunki on pikkukaupunki, siellä ei suurensuuria ongelmia juuri olekaan.

 

[pikkumy]

Maalta lähtösin. Kaupunkiin juurtunu. Tai lähiössä asun. Enkä todellakaan palaa takaisin sinne keskelle ei mitään.

Ja mulle se maaseutu oli ankea paikka niin pitkälle kuin vaan muistan. Naapureihin liikaa matkaa, ei leikkiseuraa, koulukavereita ei koulun ulkopuolella nähnyt kun kaikki asui niin kaukana. Tai ois nähny jos omat vanhemmat ois aina kuskannu, harvemmin niitten muitten lasten vanhemmat vaivautu lähtee ajamaan sinne keskelle ei mitään missä saatto tulla hiekkatiellä naapurin rallikuski keskellä tietä vastaan...

 

["höh"]

Joo, "tosi" kaukana jos 5 km tai yli.

 

[vieras taas]

[QUOTE="vieras";24692898]Juu, onhan täällä kaupungissa tosi kiva asua. Aamuisin rapunedusta haisee kuselle, jalkakäytävät kylvetty täyteen lasinsiruja. Polkupyörät varastetaan lukittunakin, naapurin riidat ja illanistujaiset kuuluvat takuuvarmasti teillekin.
Toki hyviäkin puolia on. Muistutan vaan että ihmiste paha olo ja välinpitämättömyys tiivistyy osaksi sinunin elämääsi tiiviisti asuttaessa. Miettisin sinuna vielä kaksi kertaa ennen kuin muutatte.[/QUOTE]

Asumme Helsingissä, Kampissa.

 

[SporttisMama]

[QUOTE="vieras";24692898]Juu, onhan täällä kaupungissa tosi kiva asua. Aamuisin rapunedusta haisee kuselle, jalkakäytävät kylvetty täyteen lasinsiruja. Polkupyörät varastetaan lukittunakin, naapurin riidat ja illanistujaiset kuuluvat takuuvarmasti teillekin.
Toki hyviäkin puolia on. Muistutan vaan että ihmiste paha olo ja välinpitämättömyys tiivistyy osaksi sinunin elämääsi tiiviisti asuttaessa. Miettisin sinuna vielä kaksi kertaa ennen kuin muutatte.[/QUOTE]

No minen oo kyllä koskaan tommosessa kaupungissa asunut joten ehkä sunkin kantsis katsella asuntoa jostain muualta

 

[muuttamassa]

[QUOTE="höh";24693064]Joo, "tosi" kaukana jos 5 km tai yli. [/QUOTE]

Sinä sitten useinkin koulaisena kävelit, hiihdit tai juoksit 5km sateella tai pakkasella harrastuksiin? Kyllä ne tosi kaukana on lapsen näkökulmasta. Aikuinen pääsee autolla, mutta lapsi ei eikä mun elämäntehtävä ole kuskata joka päivä jotain lasta harrastuksiin ja takaisin.

 

[muuttamassa]

Tai ois nähny jos omat vanhemmat ois aina kuskannu, harvemmin niitten muitten lasten vanhemmat vaivautu lähtee ajamaan sinne keskelle ei mitään missä saatto tulla hiekkatiellä naapurin rallikuski keskellä tietä vastaan...

Tuo on yksi mikä täällä maalla on ärsyttävää. Jotkut ihmiset hurjastelee pienillä hiekkateillä hirveetä vauhtia välittämättä yhtään tuleeko joku vastaan. Vissiin niin luottavat omiin ajotaitoihin.

 

[korvessa ahdistaa]

Asuimme ennen todellakin "keskellä ei mitään" ja vajaa vuosi sitä riitti, hulluksihan siellä meinasi tulla. Nyt asutaan taajaman ulkopuolella, mutta ihmisten ilmoille pääse hetkessä. Tämä sopii meille eli ei liiaksi maalla eikä aivan keskustassakaan. Ja minäkin aina kuvittelin viihtyväni "korvessa" vaan totuus olikin toisenlainen..

 

["Vieras"]

Molemmissa on puolensa. Maalla meillä on oma suuri piha ja puutarha. Se on kaunis, mutta toisaalta vaatii paljon hoitoa. Kaupungissa taas on liikaa ihmisiä, mutta on ihania kahviloita ja tykkään muutenkin kävellä ja katsella kauppoja ym. Asuin ennen Helsingissä, kotikaupunkini siis, mutta muutimme maalle 3 km päähän kylältä. 22 km on lähimpään kaupunkiin. Helsinkiin yli 100km. Välillä kaipaan juuri Helsinkiä, mutta mulle riittää päästä vierailemaan sinne. Toisn vähän useammin kuin nyt pääsen.

Maalla on myös ihana lunto, joka on kaunis, mutta toisaalta minusta on tosi tylsää kävellä kylä tietä joko oikealle tai vasemmalle ja sitten samaa tietä takaisin kotiin, kun haluan lähteä kävelylle. Kaupungissa on aina jotain katseltavaa...

 

[TriplaIsä]

Sinä sitten useinkin koulaisena kävelit, hiihdit tai juoksit 5km sateella tai pakkasella harrastuksiin? Kyllä ne tosi kaukana on lapsen näkökulmasta. Aikuinen pääsee autolla, mutta lapsi ei eikä mun elämäntehtävä ole kuskata joka päivä jotain lasta harrastuksiin ja takaisin.

Niin, eihän 5 km ole mitään autolle mutta jos lapselle ei ole kavereita sen lähempää niin eihän se lapsille ole mukavaa.

Omasta mielestäni meidän sijaintimme on täydellinen. Tampereelle, jossa myös työpaikkamme ovat, on 20km. Työmatka suuntaansa 20-30 minuuttia riippuen kellonajasta. Lähikauppaan ja päiväkotiin 5km ei ole autolle mitään ja ovat työmatkan varrella. Linnainmaan Prismalle tai Cittarille vajaan varttitunnin ajomatka.
Ala-asteelle 700m. Koko matka pikkutietä jossa 30 km/h rajoitus joten lapselle turvallinen. Koulun vieressä uutta omakotialuetta jossa paljon lapsiperheitä mutta itse asumme pienen ja rauhallisen kylätien varrella eikä meillä ole rajanaapureita. Ollaan siis maalaismaisemissa mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä kaikkea.

Tosi kaukana ja synkässä jumalan hylkäämäsä korvessa en minäkään viihtyisi.