Mä kirjoittelen taas piitkästä aikaa. Me käytiin ultrassa viime keskiviikkona. Masusta löytyi voimakas syke :heart: Ja raskaus vastasi melkein kuukautiskiertoa. Vaikka luulin, että ovulaatio oli tullut paljon myöhemmin. Nyt siis viikkoja jo 7+6 =)
Kätilö oli aivan ihana, oli koko ajan antamassa neuvoja, miten lievennän pahoinvointia. Neuvoi näin: Jos pahaa pahoinvointia, niin apteekista voi ostaa jotain matkapahoinvointilääkettä. Sitä on käytetty 40v. myös raskauspahoinvointiin. Voi kokeilla juoda myös sitruunavettä. Eli puristaa sitruunaa veteen, tai kai sitä sitruunaa voi raakanakin syödä, ihan miten tykkää
Mä kokeilin tuota sitruunaa ja ihan oikeasti auttoi
Niin ja kätilö "käski" syödä appelsiineja, niin saa joitain tärkeää vitamiinia, en nyt muista mitä
Tupakoinnista: Itse lopetin nyt tupakoinnin. Ja TIEDÄN, että kuinka vaikeaa se on
Tässä raskaudessa se on ollut ihmeen helppoa =) Vaikka KUINKA PALJON TEKISI MIELI, niin pitää vain keksiä joku tekosyy, että miksei halua tupakille. VAikka tuleva lapsi olisi kuinka rakas, niin jostain syystä joillekin tupakoinnin lopettaminen on todella vaikeaa. Itse en onnistunut esikoisen kohdalla ja se harmittaa :ashamed: Mutta onneksi sain vähennettyä. Olen aina ollut niin iloinen niiden puolesta, jotka vain lopettavat sen polttamisen heti. Ja olen tyytyväinen itseeni, että nyt sain lopetettua, ilman mitään apukeinojakaan.
Niin ja siitä syömisestä
Mulla oli ihan alussa alussa aivan järkyttävä nälkä koko ajan. Kyllä nytkin ois, mutta kun ei voi syödä, eikä juoda mitään, koska on tuota pahoinvointia :'( Pitäis vissiin käydä ostaan niitä pahoinvointilääkkeitä. Ja musta on tullut ihme "terveysihminen" :saint: EI tee yhtään mieli mitään roskaruokaa, jopa puuro maistuu HYVÄLTÄ
Outoa! Kaipa se johtuu tuosta pahoinvoinnista, että yrittää syödä vain terveellisesti, ettei tulis niin paha olo.
Joo, mutta nyt lähden pois sepostamasta
Kukaan kuitenkaan jaksa lukea mun lorinoita =) Voimia kaikille vuodoista kärsiville, toivotaan että kaikki hyvin :hug: :hug: :hug:
Niin ja vielä siitä, kun joku kertoi miettineensä, että miten aikaa ja rakkautta riittää useammalle lapselle, niin kyllä se luonto hoitaa sen
Ja sen takia sitä punnitsee, sulattelee ja käsittelee noita asioita raskausaikana, ettei olisi sitten yllätys syntymän jälkeen. Eikö olekin niin, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty työ
Muistan itsekin, että käsittelin noita asioita mielessäni, että voinko rakastaa pienempää, koska rakastan niin paljon esikoista ja, että onko se esikoiselta pois? Ei ole, jos tekee asiat niin, ettei ole =) Kyllä me ÄIDIT pärjätään, ollaanhan aina pärjätty :hug: Jos ei pärjättäis, niin tuskin voitais edes saada useampaa lasta :saint: Siis kaipa evoluutio olisi jo hoitanut asiansa. Joo, mutta nyt moi
Vointeja kaikille :hug: