Hei kaikille pitkästä aikaa! Lukenut olen teidän juttujanne, mutten edes muista, milloin olisin itse kirjoittanut. Pahoittelut minunkin puolestani kaikille vauvansa menettäneille :hug:
Kaikki tällä erää ihan hyvin, alkuraskauden väsymys ja pahoinvointi on jo pitkään ollut taaksejäänyttä elämää. Syyskuun alussa näimme vauvan ekaa kertaa ultrassa. Se jännittikin tosi paljon etukäteen, kun en siihen mennessä ollut vielä kuullut sydänääniäkään, ne ei silloin ekassa neuvolassa rv 9+6 kuuluneet. Kaikki oli kuitenkin ihan hyvin. Oltiin ultrassa miehen ja neljän nuorimmaisen lapsen kanssa, isoimmat pojat arvostivat kavereiden seuran korkeammalle kuin vauvan näkemisen. Meilläpäin suhtaudutaan siis ihan positiivisesti lasten mukanaoloon ultrassa. Rakenneultra on sitten ihan lokakuun lopulla.
Me ei olla koskaan kysytty vauvan sukupuolta etukäteen, toki aavistuksia on ollut. On ollut niin mukavaa sitten vauvan synnyttyä nähdä, kumpi tuli. Luultavasti näin tehdään nytkin, vaikka 7-vuotias isosisko kyllä kovasti olisikin sitä mieltä, että kannattaisi kysyä etukäteen
Kummeista, meille ei ole koskaan tullut edes mieleen kysyä ketään kummeiksi ennen vauvan syntymää, ja onkin ollut tosi mielenkiintoista lukea, että niin monet teistä ovat jo pyytäneet kummit. Meillä ei ole oikeastaan vielä edes ideoita, ketä pyytäisimme. Aikoinaan tuli esikoiselle pyydettyä neljä kummia, ja samaa perinnettä on toki jatkettu sitten toistenkin kohdalla. Jos silloin olisi arvannut, että perhe kasvaa näinkin isoksi, olisimme varmasti säästelleet kummiehdokkaita tulevillekin lapsille =) Nuoremmilla onkin ainakin toiset kummit ystäväperheitä, tarpeeksi läheisiä sukulaisia ei oikein enää tahdo olla, eikä viitsisi samoja kummeja pyytää monelle lapselle. Joskus taisi olla juttua myös isovanhemmista kummeina, minulla itselläni on mummu ja pappa kummeina, ja minusta se on ollut ihan onnistunut ratkaisu. Itse ollaan kuitenkin säästetty isovanhemmat pelkästään isovanhemmiksi, eikä olla pyydetty kenenkään kummeiksi.
Enne: Meidän toiseksi nuorimmaisella on ollut 1v9kk ikäisestä myös hengenahdistusta flunssien yhteydessä. Vastikään sai diagnoosiksi infektioastman, muulloin ei siis ole astmaoireita ja lääkitykseksi riittää flunssan yhteydessä otetut avaavat lääkkeet. Tällä hetkellä poika on 3,5-vuotias, ja oireet eivät ainakaan iän myötä ole pahentuneet, pikemminkin päinvastoin.
Liikkeitä olen tuntenut jo joitakin viikkoja ihan selvästi. Tällä kertaa istukka on takaseinässä, ja eron liikkeiden tuntumisessa kyllä huomaa, minulla on useammassa raskaudessa ollut istukka edessä ja silloin liikkeet ovat alkaneet tuntua myöhemmin.
Makuuhuonekin on jo järjestelty uuteen uskoon niin, että vauvakin mahtuu nukkumaan. Alkuun vauva nukkuu varmasti äitiyspakkauslaatikkosängyssä niinkuin toisetkin, ja siitä uloskasvettuaan meidän triplaleveässä perhepedissä. Pinnasänky on ollut sen verran turha meillä, ettei enää edelliselläkään tuotu sitä tilaa viemään. Kaappiin täytyy vielä tulevaisuudessa järjestellä tilaa vauvan vaatteille. Siinäpä tärkeimmät järjestelyt, kaikki tavarat ja vaatteet vauvaa varten ovat jo valmiina odottamassa. Vauva saa varmasti kuitenkin lahjaksi vaatteita, niin on sitten jotain uutta omaakin, eikä pelkästään sisarusten vanhoja. Turvakaukalon kangas on kyllä niin kamalassa kunnossa, että se täytyy uudistaa jossain vaiheessa.
Minulla on jokaisessa raskaudessa ollut hepatoosi, eli maksa-arvot ovat nousseet. Uskon, että niin nytkin tulee käymään. Ekoissa verikokeissa kävin jo viime viikon lopulla, tuloksia en ole vielä kysynyt. Viimeksi maksa-arvot pysyivät hyvin kurissa lääkityksellä, mutta neljä ensimmäistä synnytystä on käynnistetty etuajassa hepatoosin takia. Kuudes synnytys olikin ensimmäinen, joka tapahtui lasketun ajan jälkeen, viimeiset viikot oli melko pitkiä, kun jotenkin oli mielessään valmistautunut vauvan syntyvän aikaisemmin. Synnytys sinänsä oli kyllä helpoin kaikista. Jännä juttu, että meillä molemmat tytöt ovat syntyneet tosi pikaisesti, minuutin ponnistusvaiheen jälkeen, ja pojat sitten vähän rauhallisemmin. Varsinkin nuorimmainen syntyi vauhdilla, ekalla supistuksella kalvojen puhkaisun jälkeen.
Nyt nukkumaan, että jaksaa aamulla herätellä koululaisia! Hyviä öitä kaikille!
Kuusikon äiti ja pikkuinen 18+0
