Hei kaikki pitkästä aikaa! Ja tervetuloa minunkin puolestani kaikille uusille!
Rouva Rajatapaus: Voi miten ikävää! Voimia teille! :hug:
Imetyksestä on ollut puhetta, minä olen imettänyt useammassakin raskaudessa, viimeksi aika pitkäänkin. Sen verran meillä kuitenkin on lasten välissä ikäeroa, että helposti ovat vieroittuneet aika lailla itsekseen hyvissä ajoin ennen uuden vauvan syntymää. Oikeastaan olen enää vain öisin imettänyt raskaana ollessani, päiväimetykset on jääneet jo aiemmin. Tällä kertaa tytön kanssa vielä illan nukahtamistissi oli käytössä raskaaksi tullessani, mutta nyt se on jo jäänyt kokonaan pois. Viimeksi olinkin kyllä väsyneempi alkuraskaudessa, tiedä sitten, jos johtui vaikka imetyksestä.
Autosta, meillä on sellainen 9-paikkainen VW Caravelle minibussi, jossa on sopivasti vielä yksi paikka vapaana, joten auto-ongelmia ei tällä kertaa ole, kunhan vain vanha palvelija kulkee
Katsastus on jo tälle kesälle selvitetty kunnialla läpi. Kuljetaan kuitenkin aika paljon koko perheellä, niin iso auto on tarpeen.
Vaunuista, meillä on esikoiselle aikoinaan käytettynä ostetut Simo-merkkiset vaunut, jotka ovat vielä hyvässä kunnossa pikkuisellekin. Ihan siistit vielä, vaikka mallista kyllä huomaa etteivät aivan tältä vuosikymmeneltä ole
Niissä on hyvä iso koppa, jossa vielä 1v8kk ikäinen nuorimmaisemmekin mahtuu nukkumaan päiväunia. Meillä on niihin myös sisaristuin, jossa toiseksi nuorin pääsee matkustamaan, muiden täytyy jaksaa kävellä tai pyöräillä. Paljon käytössä meillä on myös Brio Pony-kaksostenrattaat, jotka ovat esim. kaupunkireissulla kätevät sitten, kun nuorimmainenkin osaa jo istua. Kangas niistä jo on jo aika kulunut, mutta jospa niillä vielä ajelisi.
Mukavaa, että moni on jo nähnyt pikkuisen ultrassa! Itselläni on vasta eka neuvola ensi maanantaina. Meillä ei koskaan ole kuunneltu sydänääniä kovin aikaisin, ei ainakaan ennen viikkoa 10, mutta saa nähdä nyt sitten, kun neuvola vaihtuu.
Mama-L: Tosi ikävää, että neuvolatätisi oli niin tyly myöhästymisestä
Toivotaan, että tulevaisuus ei ole niin huono kuin ensivaikutelma! Itse muistelen vieläkin pahalla sitä, kun kolmannen lapsemme synnyttyä vein häntä 1 kk neuvolaan, oli satanut hirveästi lunta ja puskin vaunuilla kolmen pienen kanssa läpi kinosten kovalla työllä (täällä peräkylällä ei kovin usein aurata) ja oltiin sitten perillä kymmenen minuuttia myöhässä, ja neuvolatäti oli niin tympeissään myöhästymisestä
Siis jotenkin se, että itse näki niin paljon vaivaa sen käynnin järjestämisessä ja yritti ehtiä ja sitten toinen ei yhtään ymmärrä tilannetta, tuli kyllä tosi paha mieli.
Minulla ei oikeastaan ole mitään supermielitekoruokaa nyt raskaana ollessani, mutta sen huomaan, että vaihtelu tekee hyvää, siis on mukava syödä erilaisia ruokia, ajatus samoista leivistä koko ajan inhottaa. Minulla etovaa oloa on ollut eniten iltaisin, kun on jo väsynyt. Aamut niinkin menevät, kunhan vain syö heti kun herää. Mielialanvaihtelut ovat ehkä jotenkin laimentuneet useamman raskauden myötä, ensimmäisellä kertaa varmasti haastoin riitaa miehen kanssa eniten, nyt en normaalia enempää ole sellaista huomannut. Mutta saatan kyllä itkeä monenlaisten asioiden takia, yhtenä päivänä radiosta tuli Anssi Kelan Puistossa-biisi ja itkin sitä niin, että lapsetkin ihmettelivät
Täällä on ollut kaksi päivää tosi lämmintä ja aurinkoista, ihanaa sateitten jälkeen, vaikka tänään kyllä jo tulikin sellainen äkkiä varjoon läähättämään-olo
Ystäväperheen tytön kuusivuotissynttäreillä käytiin illalla, ihan mukavaa, vaikka alussa pienimmäiset roikkuivat ujostellen äidin jaloissa aika pitkään. Rohkaistuivat sitten kuitenkin onneksi leikkimäänkin.
Ai niin, minä olen varmaan porukan vanhin, ikää 38 vuotta. Synnytyssairaala minulla on OYS. Mukavia odotuspäiviä kaikille!
Kuusikon äiti ja pikkuinen 8+6