"Maahanmuuttajien osallistuminen rikolliseen toimintaan näyttää siis olevan tabuaihe kotimaisen sosiaalitutkimuksen valtavirrassa."

Maahanmuuttoon liittyvän tutkimusohjelman lykkääminen oli oikea päätös | Verkkouutiset

Akateeminen valtavirta ei kykene tärkeän aiheen avoimeen tarkasteluun, professori Jukka Savolainen sanoo.

www.verkkouutiset.fi

"Miksi akateemiset tutkijat ovat laiminlyöneet maahanmuuttajanuorten rikollisuuden tutkimusta? Keskeisin syy lienee tutkimuskohteen ”arkaluonteisuus” tiedeyhteisössä, jota hallitsee punavihreä maailmankuva. Tällaisessa ilmapiirissä ei suvaita tutkimusta, jonka katsotaan pelaavan perussuomalaisten pussiin, riippumatta siitä, onko tulos tieteellisesti oikea tai väärä. Silloin harvoin kun tutkijat uskaltautuvat raportoimaan tilastoja esimerkiksi maahanmuuttajien seksuaalirikollisuudesta, akateemisen puhdasoppisuuden äänitorvet alkavat syyttää heitä kokonaisten kansanryhmien leimaamisesta, eli rasisimista."

 

Maahanmuuttoon liittyvän tutkimusohjelman lykkääminen oli oikea päätös | Verkkouutiset

Akateeminen valtavirta ei kykene tärkeän aiheen avoimeen tarkasteluun, professori Jukka Savolainen sanoo.

www.verkkouutiset.fi

"Miksi akateemiset tutkijat ovat laiminlyöneet maahanmuuttajanuorten rikollisuuden tutkimusta? Keskeisin syy lienee tutkimuskohteen ”arkaluonteisuus” tiedeyhteisössä, jota hallitsee punavihreä maailmankuva. Tällaisessa ilmapiirissä ei suvaita tutkimusta, jonka katsotaan pelaavan perussuomalaisten pussiin, riippumatta siitä, onko tulos tieteellisesti oikea tai väärä. Silloin harvoin kun tutkijat uskaltautuvat raportoimaan tilastoja esimerkiksi maahanmuuttajien seksuaalirikollisuudesta, akateemisen puhdasoppisuuden äänitorvet alkavat syyttää heitä kokonaisten kansanryhmien leimaamisesta, eli rasisimista."

"Koska tutkijat tietävät, että heidän on miltei mahdotonta saada julkaistua poliittisesti epäsuosittuja tuloksia, monet välttävät tutkimasta arkaluonteisia aiheita."

Tämä koskee myös tutkimuksia jotka kohdistuvat ilmastoon.

 

"Vaikka tiettyjen maahanmuuttajaryhmien rikollisuus on ollut kasvava huolenaihe jo pitkään ja ilmiö on hyvin dokumentoitu, Suomen Akatemia ei ole rahoittanut ainuttakaan tutkimushanketta, jossa tähän kysymykseen olisi paneudettu toden teolla. Sen sijaan, että olisi panostettu esimerkiksi jengitutkimukseen, KY-toimikunta on tukenut maahanmuuttajakeskeisiä hankkeita esimerkiksi otsikoilla ”queer-siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit” ja ”Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa.”"

 

Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin ei ole luottamista | Verkkouutiset

Ihmistieteitä tukeva toimikunta suosii pähkähulluja aiheita ja hylkii tärkeää tutkimusta.

www.verkkouutiset.fi

Toinen loistava kolumni Jukka Savolaiselta. Ennen kuin joku ehtii muistuttaa, niin Verkkouutiset on toki Kokoomuksen julkaisu, mutta Savolainen on silti sosiaalipolitiikan professori ja ammattinsa puolesta tietenkin seuraa tutkimusta ja akateemista maailmaa. Eli kyllä hänen mielipidettään kannattaa kuunnella.

Lainaus: "Vuonna 2021 Antti Kääriälä oli vastavalmistunut tohtori, jonka väitöskirjassa seurattiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia varhaisaikuisuuteen asti. Kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen tutkimuskohde, josta on tehty valitettavan vähän korkeatasoista tutkimusta. Odotusten mukaisesti tohtori Kääriälä haki tutkimusrahoitusta Suomen Akatemiasta tuottaakseen lisää tietoa lastensuojelun kehittämiseksi. Kansainvälinen arviointipaneeli sijoitti hakemuksen ykkössijalle, mutta tästä huolimatta Suomen Akatemia ei tarjonnut Antille tutkijatohtorin paikkaa. Hänet pantiin varasijalle.

En ole koskaan tavannut Anttia, mutta mielestäni hän on loistava esimerkki poikkeuksellisen lupaavasta nuoresta tutkijasta, jonka tutkimusaihe on tieteellisesti haastava ja sosiaalipoliittisesti merkittävä. Julkaisujensa kautta hän oli osoittanut kykenevänsä tuottamaan korkeatasoista tutkimusta. Miksi hänelle ei siis myönnetty rahoitusta? Eikö tällaiset tunnusmerkit täyttävä henkilö ole juuri sellainen, jota suomalaisen yhteiskunnan kannattaisi tukea?

Akatemian suosiman selityksen mukaan hyvä menestys asiantuntija-arvioissa on välttämätön mutta ei riittävä edellytys rahoituksen saamiseksi. Haaviin tulee enemmän korkeatasoisia hakemuksia kuin mitä Akatemialla on mahdollisuus rahoittaa. Vain kaikkein parhaille kyetään niukkuuden vallitessa tarjoamaan tukea. Siis vaikka Kääriälän hanke oli erinomainen, se ei ollut aivan riittävän vakuuttava kovassa kilpailussa.

Minun on vaikea sulattaa tätä selitystä. Saman hakukierroksen yhteydessä Suomen Akatemian KY-toimikunta myönsi 250 000 euroa ”Shit Made Public” -nimiselle hankkeelle, jonka itseilmoitettu “tarkoitus on kehittää ulosteen politiikkaa – – kehittämällä intestinaalisen (suolellisen) ja viskeraalisen (sisäelimellisen) kansalaisuuden käsitteitä, sekä analysoimalla vessaan pääsemiseen liittyviä epäkohtia”. Jos tämä aihe kuulostaa surkuhupaisalta, et ole yksin. Kyseinen hakemus oli vuoden 2022 suosituin esimerkki merkillisestä rahoituspäätöksestä.

On syytä korostaa, että tuo tohtori Anna Rajalan hakemus arvioitiin eri paneelissa kuin Antti Kääriälän. Mutta he kilpailivat täsmälleen samasta palkinnosta, eli Suomen Akatemian tutkijatohtorin tehtävästä. Kyseisen hakukierroksen aikana KY-toimikunnassa arvioitiin 454 hakemusta 19 eri asiantuntijapaneelin toimesta. Arvioita koskevat tiedot eivät ole julkisia, mutta oletan, että Antin tavoin myös Annan hakemus sai ylistävän lausunnon kansainvälisiltä asiantuntijoilta.

Itse katson, että Rajalan “suolellisen kansalaisuuden käsitteitä kehittävä” hanke on kardinaaliesimerkki pseudotieteellisestä humpuukista, joka – ikävä kyllä – on sangen yleistä kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen saralla. Erilaiset tieteelliset kepposet ja muut kiusalliset skandaalit ovat osoittaneet vuosien varrella, että tietyiltä aloilta löytyy akateemisia portinvartijoita, jotka eivät kykene erottamaan “vakavaa” tutkimusta sitä imitoivasta parodiasta. Siksi ei ole yllättävää, että Suomen Akatemian KY-toimikunnan onnistui kutsua kokoon yhden paneelin verran kansainvälisiä asiantuntijoita, joiden mielestä “ulosteen politiikka” on merkittävä tutkimuskohde."

 

KY-toimikunta on tukenut maahanmuuttajakeskeisiä hankkeita esimerkiksi otsikoilla ”queer-siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit” ja ”Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa.”"

Tälläisiin turhiin tutkimuksiin käytetään satojatuhansia euroja.
Luulis tuolle rahalle olevan parempaakin käyttöä.

 

Tälläisiin turhiin tutkimuksiin käytetään satojatuhansia euroja.
Luulis tuolle rahalle olevan parempaakin käyttöä.

Ivan Puopolon twiitti aiheeseen liittyen: "Jotta yksi Suomen Akatemian puolen miljoonan tutkimushanke vaikkapa kirgisialaisesta kurkkulaulannasta voidaan toteuttaa, pakettiautonkuljettaja Ranen on täytynyt sitä ennen painaa töitä 30 vuotta."

 

Ivan Puopolon twiitti aiheeseen liittyen: "Jotta yksi Suomen Akatemian puolen miljoonan tutkimushanke vaikkapa kirgisialaisesta kurkkulaulannasta voidaan toteuttaa, pakettiautonkuljettaja Ranen on täytynyt sitä ennen painaa töitä 30 vuotta."

Kalliiksi käy veronmaksajille turhatieteiden tohtorien elättäminen.

 

Tilastointia voisi noin yleisesti harrastaa tarkemmalla tasolla. Mukaan syntyperä, etnisyys, kielisyys, koulutustaso, uskonto yms. Vain oikeaan ja tarkkaan tietoon voi tehdä oikeita päätöksiä.

 

Tälläisiin turhiin tutkimuksiin käytetään satojatuhansia euroja.
Luulis tuolle rahalle olevan parempaakin käyttöä.

Mikään ei ole parempaa kuin queer-siirtolaisten poliittisten subjektiviteettien tutkiminen!

 

Mikään ei ole parempaa kuin queer-siirtolaisten poliittisten subjektiviteettien tutkiminen!

 

Onneksi hallitus veti rahoituksen pois tuollaiselta hömpältä.

 

Onneksi hallitus veti rahoituksen pois tuollaiselta hömpältä.

 

Ivan Puopolon twiitti aiheeseen liittyen: "Jotta yksi Suomen Akatemian puolen miljoonan tutkimushanke vaikkapa kirgisialaisesta kurkkulaulannasta voidaan toteuttaa, pakettiautonkuljettaja Ranen on täytynyt sitä ennen painaa töitä 30 vuotta."

Rane ymmärtää hänen verorahansa menevän hyvään tarkoitukseen. Tai sitten ei ymmärrä.