A
"Apua"
Vieras
Sain siis th:lta pari päivää s-lomaa stressin ja uupumuksen vuoksi ja tänään on aika lääkärille asian tiimoilta.
Pelkään oikeasti ettei hän usko mua tai muutenkin tuntuu itsestä, että lintsaan vaan töistä ja syyllistän itseäni tästä asiasta. Etten pysty vaan tsemppaamaan ja unohtamaan näitä tunteita ja ajatuksia.
Mulla on siis töissä stressiä ja kotona myös arki yksin mun vastuulla, rakennetaan ja mies paljon pois. Olen pitkään ollut uneton ja sekin kai vaikuttaa, kun ei nuku niin voimat vaan loppuu...
Viime viikolla sitten itkin koko matkan töihin ja mietin jopa ajavani ojaan, että pääsisin pakoon tätä tilannetta. Ahdisti ihan hirveästi ja oli pakko tarttua puhelimeen ja soittaa työterveyshuoltoon. Sitä kautta sain siis sitä s-lomaa ja ajan nyt lääkärille.
Tuntuu nololta sanoa, että toivoisin vielä edes tämän viikon lomaa sillä en ole vieläkään nukkunut, viime yönkin valvoin ja heräilin koko ajan ahdistukseen... itkettää ja samalla olen ihan turta, tuntuu ettei ole mitään tunteita enää edes miestä tai lapsikaan kohtaan.
Pitäisi kai saada ihan levätä ja kerätä voimia, että pystyis taas keskittyä töihin ettei se ole sellaista ahdistunutta sinkoillua paiaksta toiseen.
Pelkään oikeasti ettei hän usko mua tai muutenkin tuntuu itsestä, että lintsaan vaan töistä ja syyllistän itseäni tästä asiasta. Etten pysty vaan tsemppaamaan ja unohtamaan näitä tunteita ja ajatuksia.
Mulla on siis töissä stressiä ja kotona myös arki yksin mun vastuulla, rakennetaan ja mies paljon pois. Olen pitkään ollut uneton ja sekin kai vaikuttaa, kun ei nuku niin voimat vaan loppuu...
Viime viikolla sitten itkin koko matkan töihin ja mietin jopa ajavani ojaan, että pääsisin pakoon tätä tilannetta. Ahdisti ihan hirveästi ja oli pakko tarttua puhelimeen ja soittaa työterveyshuoltoon. Sitä kautta sain siis sitä s-lomaa ja ajan nyt lääkärille.
Tuntuu nololta sanoa, että toivoisin vielä edes tämän viikon lomaa sillä en ole vieläkään nukkunut, viime yönkin valvoin ja heräilin koko ajan ahdistukseen... itkettää ja samalla olen ihan turta, tuntuu ettei ole mitään tunteita enää edes miestä tai lapsikaan kohtaan.
Pitäisi kai saada ihan levätä ja kerätä voimia, että pystyis taas keskittyä töihin ettei se ole sellaista ahdistunutta sinkoillua paiaksta toiseen.