mä oon niin kyllästynyt tähän mun elämään

["vesipisara"]

musta tuntuu ettei mikään enää saa mua tuntemaan iloa tai sellaista ihanaa hyvää tunnetta niinku joskus oli.. Kaikki on vialla ja pilalla ja tökkii.. Kamalan turhauttavaakin kun opintojen loppu häämöttää mut silti on valmistuminen niin kaukana. En saa todennäköisesti opinnäytetyötä valmiiksi ennen kesää vaan saisin vasta ehkä elokuulla sen päätökseen. Opintotukia ei saa kesällä, kesä töitä en saanut eikä muutakaan töitä mun alalla ole tarjolla täällä maaseudulla. Omassa kunnan sisällä kun sen työn pitäisi olla kun autoakaan ei ole millä kauemmaksi kulkea.
Mies käyttäytyy kusipäisesti ja koko suhde on kuralla. Äsken tuli sellainen tunne että mitä jos mies pettääkin mua nyt. Miehelle tuli viesti kännykkään ja lapsi kysyi kuka se on, mies sanoi ettei kukaan, lapsi kysyy uudestaan ja uudestaan kuka se on ja mitä siellä lukee mies vaan tiuski ettei kukaan ja ei sielä mitään lue. :/

Tekis mieli muuttaa pois täältä mutta vasta 8kk sitten me muutettiin tänne..

Kaikki on vaan jotenkin niin sekavaa just nyt.. ja kokoajan itkettää..

 

[lkjlkjljkap]

raskaana?

 

["aapee"]

tuskin. e-pillerit käytössä, seksiä hyvin harvoin.

 

["vieras"]

have nyt ainakin olkapäätä siitä miehestäsi, sano että tarvitset nyt tukea! kun voitte molemmat hyvin niin suhdekin palaa paremmin uomiinsa taas.

 

["vieras"]

Voi ei,kuullostaa aika raskaalta sinulle Jos yhtään lohduttaa täällä on aikalailla samassa tilanteessa oleva eli 10kk sitten muutettiin maalle ja siitä asti on mennyt aika lailla alamäkeä,en kotiudu/viihdy,minun piti valmistua kesän lopussa mutta en saa koululta valvojaa kesän työharjoittelun ajaksi enkä ole toistaiseksi saanut töitäkään-valmistumisenikin siirttyy täten joulukuulle.Suhde on ollut muuton jälkeen kriisissä ja tunnen olevani yksinäinen ja onnetonkin.Kavereita on,opinnot mielekkäitä ja lapset ihania ja muutenkin kaikki ok-silti en enää nauti enää oikein mistään enkä jaksa tehdä myöskään mitään.luulen että poden ainakin lievää masennusta ja olen harkinnut ottavani yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon mutten jotenkin jaksa sitäkään.Jonkinlaista ahdistuneisuuttakin tuntuu olevan ja itken paljon,en saa myöskään nukutuksi.Toivon että saat voimia ja tilanteesi paranee.En oikein osaa auttaa paremmin mutta ajattelin että jos tiedät myös muita samassa jamassa olevia olosi helpottaisi edes vähän.Hyvää kevättä sinulle

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";25881865]Voi ei,kuullostaa aika raskaalta sinulle Jos yhtään lohduttaa täällä on aikalailla samassa tilanteessa oleva eli 10kk sitten muutettiin maalle ja siitä asti on mennyt aika lailla alamäkeä,en kotiudu/viihdy,minun piti valmistua kesän lopussa mutta en saa koululta valvojaa kesän työharjoittelun ajaksi enkä ole toistaiseksi saanut töitäkään-valmistumisenikin siirttyy täten joulukuulle.Suhde on ollut muuton jälkeen kriisissä ja tunnen olevani yksinäinen ja onnetonkin.Kavereita on,opinnot mielekkäitä ja lapset ihania ja muutenkin kaikki ok-silti en enää nauti enää oikein mistään enkä jaksa tehdä myöskään mitään.luulen että poden ainakin lievää masennusta ja olen harkinnut ottavani yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon mutten jotenkin jaksa sitäkään.Jonkinlaista ahdistuneisuuttakin tuntuu olevan ja itken paljon,en saa myöskään nukutuksi.Toivon että saat voimia ja tilanteesi paranee.En oikein osaa auttaa paremmin mutta ajattelin että jos tiedät myös muita samassa jamassa olevia olosi helpottaisi edes vähän.Hyvää kevättä sinulle[/QUOTE]

Aina se helpottaa kuulla että jollakin muulla on edes vähän samanlaista kun minulla. Toivotaan että tuleva kesä tuo tulessaan meille molemmille parempia aikoja.

 

["vieras"]

No toivotaan näin

 

["hippu"]

Tiiätkö mulla on ihan sama tilanne! Oon tekemässä mun päättötyötä, joka olis pitänyt saada valmiiks kesään mennessä, mutta se on ihan alussa vielä... Vähensin töitä että teen sitä nyt kevään ja mies elättää mua, mut ahistaa kun en saa tehtyä sitä tarpeeks nopeasti. Tuo ja monet muut asiat kiristaa parisuhdetta, seksi on loppunut melkein kokonaan ja mies vaan menee omia menojaan, on kotona mahdollisimman vähän, menee omia menojaan... Mitään kesätöitä ei oo tiedossa, enkä saa enää opintotukea kun opinnot on venynyt, en tosiaan tiiä mitä teen rahajuttujen kans :/ Ja perhe ja muut läheiset on niin kaukana täältä että jos jättäisin miehen niin olisin ihan yksin ja rahaton, kavereitakaan ei ole, jotain hyvän päivän tuttuja vaan. Lapsia meillä ei (onneksi tässä tilanteessa) ole. Oon nyt koittanut aloittaa lenkkeilyä ym etten vaan märehtisi sohvan pohjalla, mut eipä sekään ongelmia ratko tai rahaa tuo....

 

["aapee"]

Ulkoilu piristää kyllä mukavasti. Mutta juu eipähän se rahaa kukkaroon tuo.. Mä on käynyt mielessäni läpi kaikki mahdolliset asiat millä vois edes vähän ylimääräistä saada. Harmi kun täällä maalla ei ole pulloja mitä kerätä, vaikka eihän nyt silläkään pääse rikastumaan.

Pitää nyt vaikka käydä ensviikolla työkkärissä jos niillä olis jotain mitä ehdottaa tähän...

Mieli vähän siitäkin maassa kun tuntuu meidän suvussa nyt kaikki lisääntyvän ja täällä palstallakin tuntuu monikin olevan raskaana. Salaa kateellinen olen.. :/

 

[äm]

Ymmärrän sua täysin. itellä sama juttu. tosin oon ite aika räjähdyspisteessä, en niinkään masentuneena. Elämä on v*ttumaista..:/