Mä oon masokismin huipentuma

[kraah]

Mä oon ollut iänkaiken sinkkuna. Enpä oikeestaan koko elämäni aikana ole kohdannut ketään, joka mua ois rakastanut. Kaikki on käyttäneet hyväkseen jollain tapaa.

Ja silti. Tsiljoonien pettymysten jälkeen. Tässä mä istun, ja petän itseäni ajattelemalla, että mullekin on joku jossain. Kuitenkin. Vaikka järkiraukka huutaa vastaan ja suorastaan anelee, että antaisin jo olla ja unohtaisin kaikki idioottimaiset haaveet rakkaudesta. Mut ei. En mä vaan. Tässä mä istun ja kuuntelen tätä
YouTube - ‪Johanna Kurkela - Häävalssi‬‏

Mitä tässä enää voi sanoa?

Ei niin mitään. Mä oon menetetty tapaus.

 

[Kohti korkeuksia]

Up

 

["vieras"]

Et sä oikeastaan mitään ole menettänyt. MItään "romanttista rakkautta" ei oikeasti olekaan. Se on vaan hetken hullaantuminen, aivojen ylilyöntiä.

Rakastaminen, se on sitten eri asia.
Siihen ei tosiaan kuulu mitkään häävalssit, hääkakut eikä unelmointi. Se on oikeastaan vaan sitä, että opitaan olemaan yhdessä, sopeudutaan. Eikä erota vaikka miten vituttaisi toisen naama ja tavat. Tykätään toisesta kuitenkin, ollaan kavereita, luotetaan toiseen ja kasvetaan yhteen. Sellaisessa elämässä on hyvin vähän tollaista romantiikkaa.
Se on kumppanuutta, jossa kumpikin osapuoli antaa toiselle tilaa ja ymmärtää toistaan myös ihmisenä.