Kaveri tuossa tänään kertoi viikonlopun ravintolareissustaan, joka oli sangen huvittava. Samaan aikaan mua kyllä tietyllä tapaa vähän surettaakin, mutta kyllä mun päälimmäinen tunteeni on se, että luojan lykky mä olen varattu, eikä tartte enää etsiä ketään tuohon rinnalle 
Kaveri (25v) oli siis ravintolassa iltaa istumassa ystävänsä kanssa ja he siinä juomisen lomassa vilkuilivat, josko ravintolasta löytyisi mukavaa juttuseuraa. Olivat bonganneet jonkun miesporukan, johon sitten pyysivät saada liittyä. Ja lupa irtosi.
Porukassa oli ollut mukana mies, joka oli ihan suunnattoman ujo. Sanaakaan tuo mies ei puhunut, eikä hän uskaltanut luoda kaveriini oikein edes katsekontaktia, vaan vilkuili vain aina pikaisesti ohimennen ja oli tietyllä tapaa vähän kiusaantuneen oloinen.
Vilkuilu kaveriani kohtaan tuntui lisääntyvän ja lisääntyvän illan edetessä ja kaverini mielestä miehen teki kovasti mieli sanoa jotakin, mutta rohkeus ei vaan tuntunut riittävän. Joten kaveri kysyi mieheltä ihan suoraan, että "onko sulla kenties jotakin sanottavaa tai kysyttävää?"
Mies vastasi ujostellen " on, paljonkin" ja näpräsi samalla ujona sormiaan.
Kaverini siihen sitten, että "no sano vaan".
Mies näpräsi edelleen ujona sormiaan, mutta rohkaistui ottamaan katsekontaktia. Samalla mies ujostellen kysyi " tieksä miten lujaa mun auto kulkee?".
Mä putosin aivan täysin, kun kuulin tämän tarinan
Toisaalta mua kyllä surettaa, kun se mies oli NIIN ujo...mutta mä en vaan voi sille mitään, että mä hihitän vieläkin, kun mietin sitä tilannetta 
Kaveri (25v) oli siis ravintolassa iltaa istumassa ystävänsä kanssa ja he siinä juomisen lomassa vilkuilivat, josko ravintolasta löytyisi mukavaa juttuseuraa. Olivat bonganneet jonkun miesporukan, johon sitten pyysivät saada liittyä. Ja lupa irtosi.
Porukassa oli ollut mukana mies, joka oli ihan suunnattoman ujo. Sanaakaan tuo mies ei puhunut, eikä hän uskaltanut luoda kaveriini oikein edes katsekontaktia, vaan vilkuili vain aina pikaisesti ohimennen ja oli tietyllä tapaa vähän kiusaantuneen oloinen.
Vilkuilu kaveriani kohtaan tuntui lisääntyvän ja lisääntyvän illan edetessä ja kaverini mielestä miehen teki kovasti mieli sanoa jotakin, mutta rohkeus ei vaan tuntunut riittävän. Joten kaveri kysyi mieheltä ihan suoraan, että "onko sulla kenties jotakin sanottavaa tai kysyttävää?"
Mies vastasi ujostellen " on, paljonkin" ja näpräsi samalla ujona sormiaan.
Kaverini siihen sitten, että "no sano vaan".
Mies näpräsi edelleen ujona sormiaan, mutta rohkaistui ottamaan katsekontaktia. Samalla mies ujostellen kysyi " tieksä miten lujaa mun auto kulkee?".
Mä putosin aivan täysin, kun kuulin tämän tarinan