Mä olen tainnut tulla vähän katkeraksi miehelle :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Olin itse vähän aikaa sitten hetken aikaa töissä, ja mies teki silloin lyhyempää päivää, ja oli paljon ennen minua kotona, tein myös itse paljon väsyttävämpää työtä.
Aina kun tulin töistä kotiin, aloin itse laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Ei mies "tajunnut" tehdä ruokaa edes lapsille, vaikka olisin ollut myöhäänkin töissä. No, kyllä mies sillon tällöin imuroi. Kerran taisin saada nukkua päiväunet, vaikka miten väsytti.

No, nyt taas mies tekee täyspitkää päivää, ja olen itse lasten kanssa kotona. Mutta mulla ei ole yhtään sellainen olo, että haluan laittaa miehelle ruuan valmiiksi kun tulee töistä, ei tee mieli antaa levätä, kun ei näytä olevan vastavuoroisuutta tässä hommassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Juttele miehen kanssa. Aikuiset, fiksut ihmiset eivät kosta parisuhteessa vaikka kuinka kiukuttaa. Se ei vain johda mihinkään.

no kyllä mä sille olen ruoan pitänyt valmiina, ja annan levätä, mutta en tee sitä nykyään enää hyvällä mielellä, kun huomasin, ettei mulla ollut oikeutta samaan.
 
ja pah, tuo vaan halusi päästä mahdollisimman helpolla, kun jo silloin töissä ollessani puhuin siitä, että minäkin haluaisin päästä valmiiseen pöytään töistä tullessa, ja myös levätä.
 
Miehet ei aina yhtä näppäriä tekemään monia kotihommia samaan aikaan kuin naiset. Kerro kaunnisti asiasta miehelles, lapsellista on kiukutella. Tuskin hän ilkeyttään jätti ruuan tekemättä. Puhumalla moni asia selviää.
 
heh. mä oon tehny kaikkea: laittanu ruokaa, siivonnu, rakentanu/remontoinu, hoitanu lapsia ja vaimoa. silti oon saanu kuulla vaikka mitä sontaa ja kaikki on päin p..tä. vaimolla epäillään tosin olevan vähän vakavampiakin ongelmia ;) terapiaakin kokeiltiin mutta otti vaimolle liian koville

enää en siivoo, laita ruokaa, käy kaupassa jne vaan lähden etsimään fiksumpia naisia ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olin itse vähän aikaa sitten hetken aikaa töissä, ja mies teki silloin lyhyempää päivää, ja oli paljon ennen minua kotona, tein myös itse paljon väsyttävämpää työtä.
Aina kun tulin töistä kotiin, aloin itse laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Ei mies "tajunnut" tehdä ruokaa edes lapsille, vaikka olisin ollut myöhäänkin töissä. No, kyllä mies sillon tällöin imuroi. Kerran taisin saada nukkua päiväunet, vaikka miten väsytti.

No, nyt taas mies tekee täyspitkää päivää, ja olen itse lasten kanssa kotona. Mutta mulla ei ole yhtään sellainen olo, että haluan laittaa miehelle ruuan valmiiksi kun tulee töistä, ei tee mieli antaa levätä, kun ei näytä olevan vastavuoroisuutta tässä hommassa.

Teillä on kuitenki käsittääkseni hieman eri tilanne tällä hetkellä kuin aikaisemmin. Mies oli aikaisemmin osan päivää töissä kodin ulkopuolella ja sinä kokopäivätöissä. Nyt mies on kokopäivätöissä, mutta sinä et ole osan päivää töissä muualla vaan koko päivän kotona. Näin ajateltuna sinulla on kyllä tällä hetkellä enemmän aikaa tehdä hommia kotona kuin miehelläsi aikanaan. Vai olenko nyt käsittänyt jotain väärin. Toki mies voi joskus auttaa, mutta en vaatisi ainakaan siivoamaan päivittäin töiden jälkeen. Aikaisemmassa tilanteessa olisi kannattanut jakaa kotityöt tasaisemmin ja antaa sitten vaikka miehen osuuden kasaantua eli jäädä tekemättä, jotta olisi itse huomannut...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
no se työ mitä mies teki minun töissä ollessani, oli niin "rankkaa'', että pystyi ottamaan itse päiväunet työaikaan. itse kertoi.

Miksi palvelit miestäsi oman työpäiväsi jälkeen, jos mies ei kerran ollut niin kauhean väsynyt töiden jälkeen? Mikset tehnyt vain omaa osuuttasi, vaikka pakolliset työt ainoastaan? Muutaman viikon kun olisit jättänyt miehen pyykit pesemättä ja tiskannut vain astiat joita sinä ja lapset tarvitsette, olisi jo ehkä herättänyt miehen keskustelemaan työnjaosta. Miehet jättävät tekemättä kodinhoitotöitä erittäin helposti, jos huomaavat, että vaimo tekee ne kumminkin...
 
no teinkin vain ne pakolliset hommat, ihan oman viihtyvyyden kannalta. Ei meillä astioissa ole mitään miehen, mun ja lasten astiat erittelyä :D

Mutta pointti ei nyt ollut se kuka teki ja mitä.
Vaan se, etten enää haluaisi "pitää huolta" miehestä ja sen jaksamisesta. Koen, ettei mies arvosta lainkaan mitään mitä teen.
 
minusta on tullut katkera akka myöskin, molemmat töissä ollaan ja esikoinen 1,5v,toista odotan! tehdään vasta vuoroja joten yleensä toinen kotona kun toinen tulee töistä. Koskaan ei ole ruoka valmis tms. kotitöitä tehty kun tulen töistä. Itse teen aina ruoan valmiiksi ja koti siistinä kun toinen tulee töistä. En myöskään saa nukkua yksikään aamu pitkään ja en ikinä päiväunia vaikka väsyttää todella paljon,varsinkin nyt kun odottaa taas. Olen niin katkeroitunut etten anna miehenikään enää nukkua vloppuisin pitkään,tai viikolla päiväunia, koska en minäkään ikinä saa, vaikka olen useasti pyytänyt!
 
On joku muu jo vinos suhteessa, kun tähän mennään. Ei meillä ainakaan riidellä kotitöistä, siitä tapellaan kyllä kuinka pystyis kumpikin auttaa toista vielä enemmän. Kun rakastaa, haluaa auttaa. Ja kun on väsynyt, toinen huomaa sen ja auttaa yhä enempi. Jos molemmat uuvuksissa, sitten ehkä tarvitaan ulkopuolistenkin tukea tai neuvotellaan, mitä voitais tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitä sinä sitten olisit valmis tekemään kotona lastenhoidon lisäksi ja mitä miehesi tulisi tehdä, jotta olisit tyytyväinen?

Ap, mitä haluaisit tehdä itse ja mitä miehesi tulisi tehdä? Oletko ilmoittanut toivomasi tehtävänjaon selkeästi myös miehellesi. Jos sanot epämääraisesti, että haluat lisää apua, se tuskin auttaa. Miehet tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä ja aikatauluja.
 
mä en ole tässä puhunut mistään tämänhetkisestä kotitöiden jaosta.
vaan siitä, että oma into tehdä miehen hyväksi meni siinä, kun ei mies arvostanut työntekoani sen vertaa, että olisi tehnyt edes LAPSILLE ruokaa.
on se helvetti kumma juttu, jos vika on minussa silloinkin, jos mies ei ole puoli seitsämän aikaan "tajunnut" edes aloittaa ruoan tekoa, kun lapset ovat tottuneet neljältä syömään.
 
Se vaan on niin, että menneeseen ei voi vaikuttaa mitenkään, valitettavasti. Voit vaikuttaa vain tähän hetkeen ja tulevaan. Mitä muutoksia haluaisit siis nykyhetkeen?
 
paras kertoa nätisti, mikä harmittaa, miksi turhaan vaivata tuolla? Itse olisin kyllä heti asiasta sanonnut. Asiat kannattaa selvittää ja sitten unohtaa. Minusta on aika outoa, jos aikuiset ihmiset ei osaa keskustella ja sitten unohtaa. Kyllä sitten aika nopeasti saa parhaatkin suhteet pilattua tuollaisella katkeruudella. Ihan parastasi tarkoitan..
 

Yhteistyössä