Mä nirhaan sen naisen!!

[Phoebsi]

Mun äitipuolen siis. Mä en jaksaisi uhrata ajatustanikaan sille ***** mutta kun "sukulaisuus" kuulemma velvoittaa |O

Se ei ole pitänyt muhun mitään yhteyttä koko raskausaikana, ja kun sairaalassa olin pojan kanssa, tulee se ***** kuiskuttelemaan mun korvaan että eihän meillä ole mitään riitoja eihän? Voi |O

Nyt kun olen ollut pojan kanssa kotona kaksi viikkoa, ei tästä naisesta ole taaskaan kuulunut mitään. Mutta kovasti hän ja isäni väittävät, että he ovat nyt iso tuki ja apu minulle ja minun tulee nyt luottaa heihin. Miten?! Miten luotetaan toisen apuun ja tukeen, kun ei pidetä edes yhteyttä?

Voi perseen suti, oli pakko purkautua. Olivat täällä kahvilla sunnuntaina, ja kumpikin piti poikaa sylissään alle minuutin ja antoivat sitten takaisin, kun eivät kuulemma osaa niin pientä käsitellä. Hoitoon kuitenkin kuulemma saa tuoda koska vaan Ja minä kun mainitsin ristiäiset pariinkin kertaan, samoin mies, ei mitään avuntarjouksia kuulunut. Pitää kuulemma ilmoitella missä ja milloin ne on että he ilmestyvät paikalle.

|O |O

Mä haluan vaihtaa mun suvun :snotty:

 

[Pinki]

suku on pahin, minkäs teet :kieh:

mä otan sun suvun jos sä otat mun?

ja älä kysy, et halua tietää mitä saat.... :kieh:

 

[heidiS23]

mäkin voin tarjota omaa sukua vaihtoon ,paitsi oman äitini ja sisareni,muuta saat ilo mielin :kieh: :kieh: :kieh: |O .Meillä miehen vanhemmat ottaa yö kylään miehen veljen lapset vain siski että muuttavat ens viikonloppuna.Juu ei siinä mitään mutta meillä eivät ole ottaneet tota 9V ikinä yöksi vaikka ollaan kysytty ja oltas tarvittu ittekkin lepoa mutta ei niin ei.Mutta onneksi mun äiti ottaa sen minkä töiltään jaksaa .Ja mun mieskin sano että luottaa lasten hoidossa enemmän mun äitiin kun omaansa.

 

[juuh]

No mut selkeestihän he jollain tapaa osoittaa kuitenkin kiinnostusta, yrittävät ees jotain. Onko tällä sun äitipuolella ollu lapsia? Monethan on anyway sitä mieltä, että kukin voi ite kasvattaa omat pentunsa, kun se oma työ on tehty Heitä varmaan jännittää!

Ite en oo koskaan äitipuolissa, on ollu parikin, huomannut mitään ilkeyttä. Et he kovasti ovat yrittäneet, vaikka joskus se voi vaikuttaa päinvastaiselta. Ihan ku mennään itekki ekaa kertaa anoppiehokkaalle kylään ja mietitään, että tykkääköhän se, niin samallai nämä äitipuoletki miettii et pidetäänkö heistä.

Ehkä he aattelevat, että ootte niin intona et haluatte ite hoittaa ristiäisenne ja muut, koska jos he ois kovin innokkaana mukana..niin sit joku vois valittaa, että "nyt ne sotkeentuu ja mikään ei kelpaa". Et voihan se olla tämmöstä, kannattaa keskustella. Voit ihan reippaasti sanoa, et kiinnostaisko osallistua järjestelyihin! Suu vaan auki =)

Tietysti on tapauksia, joissa ei esim. oma lapsenlapsi niin kiinnosta (vasta ku ehkä sit ku se ite osaa kävellä ja vähä muutaki) eikä välttis varsinkaan äitipuolena kiinnosta. Mut selkeestihän he käy kuitenni kylässä ja muuta. Sit kun tuntuu, et raskaana olevilta on niin vaikee kysyä mitään, ku sit täällä ollaan urputtamassa et taas kysytään LA:ta ja onko pahoinvointia ja muita kuulumisia..siks moni voi olla aika arkakin kyselemään. Mut kylässä toki kantsis käydä, varisnki jos asuu samassa kaupungissa.

 

[mie]

Täältäkin lähtee suku vaihtoon! Tarjoan vastineeksi alkoholisti-isää ja -äitipuolta. Samaan pakettiin kuuluu myös ilkeä, pahansuopa ja katkeroitunut alkoholistitäti ja tämän alkoholistisoitunut tyttärensä ja hänen puoliheitteillä olevat lapsensa (iseistä ei tietoa). Ja sitten vielä yksi linnassa lusinut setä, joka oli tappaa itsensä alkoholilla ja tämän narkkaripoikansa. Kelpaako? Varaudu sitten tarjoilemaan ristiäisissä alkoholia, muutoin nuo näkevät niitä perkeleen viinapiruja ja mahtava show on valmis! (järkevintä olisi olla kutsumatta kokonaan...)

 

[Phoebsi]

Juu, siis mä en ole edes miettinyt tuon mytyn hoitoon viemistä, se tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta. Pointti olikin siinä, mitä sanotaan ja mitä sitten kuitenkin tehdään/ei tehdä.

Mun isäkin jopa myöntää sen tosiasian, ettei tämä äitipuoli ole pitänyt musta koko sinä aikana, jonka he ovat olleet yhdessä, eli 14 vuotta. Tähän aikaan mahtuu monta itkuista joulua, jotka mä olen lapsena istunut äitipuolen keittiössä ja huomannut, ettei hän tai hänen kaksi tytärtään puhu mulle mitään. Ihan näin jäävuoren huipun mainitakseni. Ja mun isäni myöntää, että mä olen käyttäytynyt niin kuin pitääkin sen 14 vuotta, viime aikoja lukuunottamatta. Taisin täällä kertoakin, että viime jouluna mä en ollut enää tervetullut joulupöytään, eikä mun syntymäpäiviäkään enää muistettu.

Mä en pidä siitä, että sanotaan yhtä ja tehdään toista, ja että kaikki kuitenkin tavallaan lasketaan mun harteille. Jos mä en hyväksy, mä en näe isäänikään. Eikä poika isoisäänsä. :/

 

[juoruampa minäkin]

minäkin voin antaa sukuni jos joku huolii,tosin olen niin reilu että en ota vaihdossa sinun sukuasi suvustani löytyy siis joka lähtöön ties minkälaista sekoa joten jos kiinnostut niin ei muuta kuin yhteydenottoa,suku on pahin...