Jotenkin näin:
"Kävin kirkonkylällä kaupassa, ja siellä oli joku parivuotias tyttöraasu ostoskärryssä istumassa. Äiti oli siltä varmaan ihan ite nyrhiny tukan. Siis voi kauhistus!!!
Kuvitelkaa, eikö ihmiset tajua viedä lapsia kampaajalle, jos eivät itse osaa? Voi lapsiparka!!"
Kerron jo siis nyt, miten se meni.
Nuo leikkivät yleensä isosiskon kanssa yläkerrassa ihan nätisti.
Mä menin valitettavasti puhumaan ääneen, että torstaina leikataan sitten molempien hiukset (itse olisin siis oikeasti saanut niistä ihan siistit).
5-vuotias isosisko sai kuitenkin jo tänään luovuuspuuskan. Salakuljetti askartelusakset yläkertaan ja ryhtyi hommiin. Tuohan on koulutusta vaille valmis kampaaja, ja jälki oli sitten sen mukaista.
Kaupan päälle nyrhi vielä omankin lettinsä.
5-vuotiaan pään sain jotenkuten pelastettua, sillä on nyt sitten suht siisti polkkatukka.
Keskimmäisen kuontalolle (tai sille, mitä siitä oli jäljellä ) ei ollut paljon tehtävissä.
Otsatukalla on nyt pituutta ehkä puolisen senttiä, kun nyrhin ne loput haituvat, jotka jostain syystä olivat onnistuneet välttämään violettien askartelusaksien hellän kosketuksen.
Päälaella ja vasemman korvan takana on muutamia persoonallisen lyhyitä tupsuja, niille ei kai saa tehtyä oikein mitään.
Nyt sitten vähän harmittaa nää mukavan lämpimät kelit, muuten olisin voinut pitää neidillä pipoa julkisilla paikoilla seuraavat 6kk. Eihän se näillä keleillä onnistu, ei kai siis auta kuin hävetä.
Miten ihana päivä.
"Kävin kirkonkylällä kaupassa, ja siellä oli joku parivuotias tyttöraasu ostoskärryssä istumassa. Äiti oli siltä varmaan ihan ite nyrhiny tukan. Siis voi kauhistus!!!
Kuvitelkaa, eikö ihmiset tajua viedä lapsia kampaajalle, jos eivät itse osaa? Voi lapsiparka!!"
Kerron jo siis nyt, miten se meni.
Nuo leikkivät yleensä isosiskon kanssa yläkerrassa ihan nätisti.
Mä menin valitettavasti puhumaan ääneen, että torstaina leikataan sitten molempien hiukset (itse olisin siis oikeasti saanut niistä ihan siistit).
5-vuotias isosisko sai kuitenkin jo tänään luovuuspuuskan. Salakuljetti askartelusakset yläkertaan ja ryhtyi hommiin. Tuohan on koulutusta vaille valmis kampaaja, ja jälki oli sitten sen mukaista.
Kaupan päälle nyrhi vielä omankin lettinsä.
5-vuotiaan pään sain jotenkuten pelastettua, sillä on nyt sitten suht siisti polkkatukka.
Keskimmäisen kuontalolle (tai sille, mitä siitä oli jäljellä ) ei ollut paljon tehtävissä.
Otsatukalla on nyt pituutta ehkä puolisen senttiä, kun nyrhin ne loput haituvat, jotka jostain syystä olivat onnistuneet välttämään violettien askartelusaksien hellän kosketuksen.
Päälaella ja vasemman korvan takana on muutamia persoonallisen lyhyitä tupsuja, niille ei kai saa tehtyä oikein mitään.
Nyt sitten vähän harmittaa nää mukavan lämpimät kelit, muuten olisin voinut pitää neidillä pipoa julkisilla paikoilla seuraavat 6kk. Eihän se näillä keleillä onnistu, ei kai siis auta kuin hävetä.
Miten ihana päivä.