Mä joudun todennäköisesti menemään yksin synnyttämään ja ahdistaa ihan kamalasti

[rv 29]

Meillä ei yksinkertaisesti ole ketään joka voisi olla lapsenvahtina isommille sisaruksille, se joka on aina ennen vahtinut ei ole vaihtoehto (välit mennyt ko. henkilön alkoholismin ja lasten ollessa läsnä juomisen takia) ja sellaisia kavereita tai edes tuttuja ei ole jotka vois auttaa. MLL tms. ei ole vaihtoehto (en halua meille ketään vierasta ja mistä tietää koska sinne synnärille tulee lähtö+olen todella hidas synnyttäjä).

Mulla on yhdessä edellisessä synnytyksessä mennyt taju useaan otteeseen ja oli sellaista että olin tajuissani (käsitin ja kuulin kaiken mitä tapahtui) mutten pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Tunsin mm. että mulla tulee oksennus mutten pystynyt kääntämään päätäni vaan olisin tukehtunut siihen ellei mies ois ollut vieressä.
Mua pelottaa että vastaavaa tapahtuu taas kun joudun kuitenkin sit tosi paljon olemaan yksin siellä salissa enkä välttämättä saa soitettua kelloa. Vai laittavatko jonkun vahtimaan mua koko ajaksi, papereissa kuitenkin merkinnät mitä aikaisemmin on tapahtunut?

Menee ilo koko loppuraskaudesta kun pelottaa niin kamalasti (neuvolassa on turha puhua, viime raskaudessa kävin pelkopolillakin näiden asioiden takia muttei kukaan mua ottanut tosissaan tai tajunnut).

 

[Moraalinvartija]

Ymmärrän, että noiden kokemusten pohjalta ahdistaa. Jos et voi ketään pyytää hoitamaan lapsia, voisitko pyytää jonkun mukaasi synnytykseen? Jos sellaista ystävää tai sukulaista ei ole, voisit kenties saada doulan?

 

[LauhkeaLehmä]

Eikös niitä ole jotain "ulkopuolisia" doulia mahdollisuus saada mukaan synnytykseen. Itsellä ei tosin tarkempaa tietoa, mistä tällaisen doulan voisi löytää, mutta jos otat selvää? Kysyt vaikka neuvolasta.

 

["aapee"]

Ymmärrän, että noiden kokemusten pohjalta ahdistaa. Jos et voi ketään pyytää hoitamaan lapsia, voisitko pyytää jonkun mukaasi synnytykseen? Jos sellaista ystävää tai sukulaista ei ole, voisit kenties saada doulan?

Niin, ei mulla kyllä ketään sellaista ole omasta takaa jonka kanssa haluaisin jakaa niin intiimin asian kuin synnytyksen. Pitää toivoa että synnytän virka-aikaan ja että kesälläkin olisi opiskelijoita paikalla ja joku liikenisi seuraksi, isoon opetussairaalaan olen siis menossa.

 

["yks vaan"]

Mistä päin te ootte? Kerkeisit vielä tutustumaan johonkin uuteen ihmiseen, joka vois auttaa lastenhoidossa. Minkä ikäisiä lapsia sulla on?
Eikö lasten kummit/mummit tms vois auttaa?

 

["aapee"]

[QUOTE="yks vaan";26140856]Mistä päin te ootte? Kerkeisit vielä tutustumaan johonkin uuteen ihmiseen, joka vois auttaa lastenhoidossa. Minkä ikäisiä lapsia sulla on?
Eikö lasten kummit/mummit tms vois auttaa?[/QUOTE]

Muut isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä ja tämä yksi lähellä asuva on juurikin aloitusviestissä mainittu alkoon menevä enkä todellakaan voi häneen luottaa.
Kummit myös kaukana tai etäisiä.
En tiedä miten elämä on tällaiseksi mennytkin ettei ole ketään, vanhemmiten minusta on tullut ihan erakko ja introvertti, joskus oli paljonkin kavereita mutta kaikki vuosien varrella jäänyt. Ja mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vaikeampaa on tutustua uusiin ihmisiin.
Alle kouluikäisiä lapsia on kaksi, isommat pärjäisivät keskenäänkin mutta eivät voi pienistä ottaa vastuuta kun ovat sen verran pieniä hekin vielä.

 

["vieras"]

Aloittaja meinaa, ettei hoitajat osaa hoitaa, jos menee taju tai tulee yrjöt? Hoh hoijaa, etköhän siellä ihan osaavissa käsissä ole. Jopa osaavimmissa kuin ukkos hoidettavana.

 

[MVA]

[QUOTE="aapee";26140831]Niin, ei mulla kyllä ketään sellaista ole omasta takaa jonka kanssa haluaisin jakaa niin intiimin asian kuin synnytyksen. Pitää toivoa että synnytän virka-aikaan ja että kesälläkin olisi opiskelijoita paikalla ja joku liikenisi seuraksi, isoon opetussairaalaan olen siis menossa.[/QUOTE]

Et halua doulaa, johon siis voi tutustua jo ennen synnytystä, mutta sitten kelpaa joku opiskelija jolla ei kokemusta. Sulla on asenne tyrmätä ehdotukset (kuten tuo MLL:lon) ja sitten olet pulassa, hieman avarakatseisuutta elämään niin asiat sujuu helmpommin.

Doula apuna synnytyksess

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";26140877]Aloittaja meinaa, ettei hoitajat osaa hoitaa, jos menee taju tai tulee yrjöt? Hoh hoijaa, etköhän siellä ihan osaavissa käsissä ole. Jopa osaavimmissa kuin ukkos hoidettavana.[/QUOTE]

Aloittaja meinaa että aikaisempien synnytysten kokemuksella ja hitaana synnyttäjänä mua on ovelta käyty avautumisvaiheessa pari kertaa tunnissa kurkkaamassa. Varmasti osaavat hoitaa, sitä en kyseenalaista mutta onko siellä resursseja vahtia koko ajan jos kaikki ei menekään kuin oppikirjoissa.

 

["aapee"]

Et halua doulaa, johon siis voi tutustua jo ennen synnytystä, mutta sitten kelpaa joku opiskelija jolla ei kokemusta. Sulla on asenne tyrmätä ehdotukset (kuten tuo MLL:lon) ja sitten olet pulassa, hieman avarakatseisuutta elämään niin asiat sujuu helmpommin.

Doula apuna synnytyksess

Musta oikeasti tuntuisi vaivaannuttavalta tututua johonkin doulaan ja jos ja kun lähtö synnärille tulisi keskellä yötä ja synnyttäisin lähemmäs vuorokauden niin tuntuisi vaan että vien jonkun aikaa. Se opiskelija joutuis siellä joka tapauksessa pyörimään ja aikaisemmissa synnytyksissä olleet opiskelijat on olleet oikein ihania.
Asennevammaa joo mutta tällainen mä vaan olen.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";26140887]Aloittaja meinaa että aikaisempien synnytysten kokemuksella ja hitaana synnyttäjänä mua on ovelta käyty avautumisvaiheessa pari kertaa tunnissa kurkkaamassa. Varmasti osaavat hoitaa, sitä en kyseenalaista mutta onko siellä resursseja vahtia koko ajan jos kaikki ei menekään kuin oppikirjoissa.[/QUOTE]

Ja jos kerran on mennyt jotain pieleen, niin menee varmasti uudestaankin? Kukaan tuskin on kuollut hoidonpuutteeseen synnytysaliin tai sairaalaan ylipäätänsä.

 

[uhhuuh]

itsellä oli vaikeuksia myös, ja hirvittää jälkikäteen mitä olisi tapahtunut, jos mies ei olisi ollut paikalla. Aika hämärässä tilassa leijuin minäkin, ei mitään mielikuvaa viimeisen kätilön ulkonäöstä tms. Ja niillä palkansaajilla oli todella kiire kuulemma.

Ymmärrän siis erittäin hyvin. Mutta näyttäisi minusta siltä, että ahdistuksessa vellomisen sijaan olisi tosiaan nyt tartuttava tilaisuuteen ja etsittävä se doula, ja tutustuttava etukäteen.

 

[MVA]

Niin lueppa nyt ihan tarkkaan noi sun jutut mitä olet itse kirjoittanut, olet pulassa ja mitään apua et huoli mistään (sen ymmärrän että sitä alkoholistia et halua), pistät toivosi johonkin epämääräiseen opiskelijaan josta ei ole mitään varmuutta. Niin makaa kuin petaa. Tuskin tällä kirjoituksella saan sun asennevammaa muutettua, mutta mieti ihan tosissaan asenteitasi.

 

["aapee"]

Niin lueppa nyt ihan tarkkaan noi sun jutut mitä olet itse kirjoittanut, olet pulassa ja mitään apua et huoli mistään (sen ymmärrän että sitä alkoholistia et halua), pistät toivosi johonkin epämääräiseen opiskelijaan josta ei ole mitään varmuutta. Niin makaa kuin petaa. Tuskin tällä kirjoituksella saan sun asennevammaa muutettua, mutta mieti ihan tosissaan asenteitasi.

No joo, mutta mä en ihan oikeasti jaksa ja halua mitään doulaa. Ahdistaa (ahdistsa kaikki näköjään tänään) ajatus alkaa tutustumaan johonkin ventovieraaseen.
Mennään herran haltuun sit jos siellä henkilökunnalla on kiire ja tukehdun omaan oksennukseeni niin niin lienee tarkoitettu.

 

["yks vaan"]

Tuo meille. Mä oon kotiäiti, aina kotona ja hiukan samanlainen tilanne noiden ystävien kanssa, kun sulla. Silti mä kaipaan ystäviä/kavereita ympärille, mutta sit tavallaan on ihan hyvä näinkin, siis että niitä näkee harvakseltaan. Mulla on kolme lasta, kaksi koululaista ja reilu vuoden ikäinen taapero. Mä oon kyllä sellanen alempitasoinen kansalainen, kun ei oo miestä.

Me asutaan vantaalla.

 

["aapee"]

Ja siis kai se on ihan sallittua mennä sinne synnärille yksin, ilman tukihenkilöä?

 

["aapee"]

[QUOTE="yks vaan";26140918]Tuo meille. Mä oon kotiäiti, aina kotona ja hiukan samanlainen tilanne noiden ystävien kanssa, kun sulla. Silti mä kaipaan ystäviä/kavereita ympärille, mutta sit tavallaan on ihan hyvä näinkin, siis että niitä näkee harvakseltaan. Mulla on kolme lasta, kaksi koululaista ja reilu vuoden ikäinen taapero. Mä oon kyllä sellanen alempitasoinen kansalainen, kun ei oo miestä.

Me asutaan vantaalla.[/QUOTE]

Sä oot ihana, mutta kovin kaukana meistä

 

["yks vaan"]

[QUOTE="aapee";26140921]Sä oot ihana, mutta kovin kaukana meistä [/QUOTE]

Höh, ois ollu kiva auttaa.

Mä oon täällä tutustunut aikaisemmin yhteen naiseen/perheeseen ja niillä oli hiukan sama tilanne, että suku oli kaukana ja ystäviä ei juuri ollu (pohjosista kotoisin). Kahviteltiin ja lapsista oli seuraa toisilleen ja hoidin sitten niiden lapsia, kun menivät synnyttämään kolmatta ja siitä tulikin sitten mun kummipoika.

 

[vicy]

Pystyisikö joku näistä satojen kilometrien päässä asuvista lähteä ajamaan teille silloin kun menet synnärille?? Jos kerran pitkään synnytät niin miehesi kerkeää tueksesi vielä moneksi tunniksi sen jälkeen kun hoitaja on tullut teille...

 

[uhhuuh]

on aika vaikea tutustua muihin kuin vieraisiin. omiin kun on tutustuttu jo.

kyllä taitaa nyt tilanne olla se, että joko valitat tilannettasi ja yrität muuttaa sitä, tai sitten olet valittamatta, koska kerran et oikeasti halua sitä muuttaa. Jos kerran ajattelet sitä doulaparkaa, joka kuitenkin olisi vapaaehtoinen, niin ajattele meitäkin.

Olemme vapaaehtoisina täällä keskustelemassa ratkaisuvaihtoehdoista, mutta sinä haluatkin vain kiusata meitä asentamalla päähämme mielikuvan naisparasta hädässä, mutta sitten et kuitenkaan edes halua apua. Haluat siis siirtää ahdistuksesi myös meihin. Ei ole reilua.

 

[ummelwalad]

Jos yksi suurimmista huolistasi on oksennukseen tukehtuminen, niin yritä olla mahdollisimman paljon kylkiasennossa synnärillä. Kylkiasennossa oksennus ei pääse nielun kautta henkitorveen vaan tulee ulos suun kautta. Lisäksi kylkiasento on suositeltavaa muutenkin loppuraskaudessa, jotta kohtu ei paina suuria verisuonia.

Voit lisäksi kertoa noista aikaisemmista kokemuksistasi kätilön kanssa ja pyytää tarkempaa seurantaa synnytyksen aikana. Välttämättä tarkempi seuranta ei tarkoita kätilön läsnäoloa koko aikaa vaan esimerkiksi tarkempaa käyrien seurantaa kätilöiden huoneesta käsin. Ihan tarkkaan en pysty sanomaan erilaisia seurantakeinoja, kun en ole kätilö, mutta olen varma, että jotain mahdollisuuksia on oltava.

Sulla on kuitenkin vielä aika paljon aikaa synnytykseen, ja voihan olla, että tapaatkin sattumalta jonkun mukavan ihmisen vielä ennen sitä ja tämä ongelma ehtii poistua.

 

[ummelwalad]

Mulla myös sukulaiset asuvat kaukana, toiset muutaman sadan ja toiset muutaman tuhannen kilometrin päässä. Eivät olisi pystyneet tulemaan esikoista hoitamaan kuopuksen synnytyksen ajaksi.

Yksi ystävä olisi pystynyt ottamaan esikoisen hoitoonsa, mutta ystävällä itselläänkin oli pienet kaksoset. Matkaakin oli julkisilla jonkun verran. Naapureista pari olisi voinut työvuorojen salliessa myöskin ottaa esikoisen hoitoonsa. Olimme silti varautuneet siihen, että menen synnyttämään yksin.

Päivä ennen laskettua aikaa olimme aika varmoja, että hoitopaikka järjestyy naapurista, ja olimme iloisia mieheni kanssa, että hän pääsee mukaan synnytykseen.

Sitten kävikin niin, että umpparini tulehtui pahasti laskettuna aikana, ja jouduin kiireelliseen sektioon ja appendixcetomiaan. Eipä siis ollutkaan tarvetta hoitajalle, kun ei mies sinne kiireelliseen operaatioon mukaan olisi päässyt kuitenkaan.

Kerroin tämän, koska tilanteet tosiaan voivat muuttua todella nopeasti.

 

[AP:lle]

AP:llä niin paha asennevamma ettei mitkään vaihtoehdot käy. Joutaisi kyllä tukehtua siihen oksennukseensa !

 

[doula]

On surullista, että koet olevasi tilanteessa, johon et mitenkään tunnu löytävän ratkaisua. Tuntuu pahalta lukea, kuinka et missään nimessä haluaisi mennä yksin synnyttämään, ja että kuinka se jopa pelottaa.

Olet viesteissäsi sanonut, ettet halua doulaa synnytykseen, ja toki kunnioitan sitä. Jostain viestistä sain käsityksen ettet halua vaivata ketään "oman synnytyksesi tähden", ja siksi et halua sitä vaihtoehtoa harkita. Suurin osa doulista toimii vapaaehtoispohjalla, joten on todellista kutsumustyötä. Itse olen doula, koska elämän syntyminen on joka kerta ihmeellisin asia, jonka tiedän. Olen doula, koska intohimonani on yrittää aikaansaada äidille ja perheelle positiivisempi synnytyskokemus. Vaikka soitat valitsemallesi doulalle keskellä yötä, ja vaikka synnytys kestäisi kaksi vuorokautta, voit silti olla varma että doulallesi tärkeintä on sinun synnytyksesi, sinun vauvasi elämän alku, ja sinun synnytyskokemuksesi.

Kirjoittelen tätä aamupöpperössä, anteeksi mahd. virheet!
Ap:lle; toivon sinulle vielä voimia ja rohkeutta miettiä uusia mahdollisuuksia synnytyksen suhteen, onhan selvää että yksin et synnärille haluaisi mennä. Voimia, aurinkoisia päiviä ja iloa loppuraskauteen!

 

["aapee"]

Kiitos ja antteeksi vaan kamalasti jos onnistuin aiheuttamaan ahdistusta ja mielipahaa aloituksellani muillekin. Erityiskiitos sille joka toivoi mun tukehtuvan oksennukseeni, kiva kun kaikilla muilla kun mulla on ne asenteet kohdillaan.

Ehkä se mitä mä tällä aloituksella hain oli että joku olis vastannut että "ei hätää, mene vaan yksin, pärjäät kyllä ja siellä on henkilökuntaa sitä varten" (Sanokaa nyt joku niin mun mieliksi).

Ja siihen kun joku ehdotti josko joku lähtisi sieltä monen sadan km päästä ajamaan meille kun synnytys käynnistyy. Voisi onnistua joo, miehen sukua on lähempänä niin mies saa niitä sit vaivata jos on vaivatakseen

Aamulla asia ei nyt muutenkaan niin paljoa ahdista. Iltaisin ja öisin kaikki asiat vaan tuntuu aina niin paljon isommilta ja vaikeammilta.

Niin ja kiitos myös doulan vastauksesta, doula ei vaan ole mun juttu, mutta kiitos.