Mä joskus kyselin taloista..

[Maira]

Ja siitä et tarviiko tulla se "tämä on meidän" fiilis vai riittääkö "ihan ok" ja nyt mä tiedän me tarkoititte, mä pääsin tänään kokemaan sen TÄÄ ON MEIDÄN, HETI TÄNNE NYT.. olon..

 

[MolliMelooni]

Tuo on hurjan tärkeä tunne kotia etsiessä. Siinä onkin sitten tekeminen, että sietää tuotakin oloa ja kykenee tekemään myös järjellä päätöstä.

 

["vieras"]

Hyvä kun osui kohdalle. Mua kaihertaa ajoittain yksi talo joka oli niin MUN, mutta jossa olisi ollut liikaa laitettavaa, siksi ei ostettu. On tää nykyinenkin ollut heti varma, mut se toinen vielä enemmän.

 

["xxx"]

kompaan MolliMeloonia.


Siihen taloon tarttee todellakin rakastua. Mutta sitten sen fiiliksen kanssa on pärjättävä kun ei voi tietää saako sen talon tai kannattaako sitä ostaa. Eli pidettävä järki mukana.



Mutta onnea teille. Me käytiin katsomassa tosi nättiä ja hyväkuntoista taloa jossa ei periaatteessa ollut yhtikäs mitään vikaa. Mutta se ei vain tuntunut meidän kodilta.

Niinpä me päädyttiin ostamaan tälläinen vm-34 oleva ihanuus jossa heti ovesta astutta oli sellainen olo kuin kotiin olisi tullut.
Ja vaikka ollaan henkisesti varauduttu siihen että ainakin vuosi tehdään remppaan eikä millekkään muulle jää aikaa. Niin silti, tää on meidän koti.
Ens kesänä sitten vain nautitaan työmme jäljistä

 

[Maira]

Me ollaan viety tätä asiaa jo tän päivän aikana todella pitkälle ja kaupan teko selviää huomenna.. toki siihen voi vielä vaikuttaa tuleva kuntokartoitus ja kosteusmittaus, mutta jos kaikki on ok sillä saralla, on meillä kohta oma koti.. :heart:

 

[himpatti]

Mä rakastuin tähän taloomme pikku hiljaa hiipimällä... Ei tosiaan rakkautta ensi silmäyksellä, mutta joku veti aina uudestaan katsomaan... Kaikkiaan varmaan 4 kertaa käytiin kattomassa, muutaman kuukauden aikana, ennekuin tarjottiin. Kaupaksi ei siis sinä aikana talo mennyt, vaan odotti varmaan meitä!